Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Argumentointi tarkoittaa perusteltujen väitteiden esittämistä” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 34:
=== Ad hominem -perustelu ===
''"Mitä sinä muka tiedät koiran hoidosta, kun et itse sellaista omista?"''</blockquote>Tässä perustelussa yritetään kumota henkilön väite '''vetoamalla johonkin väitteen esittäneen henkilön ominaisuuteen''', jolla ei ole mitään tekemistä väitteen todenperäisyyden kanssa. Alkuperäisen väitteen esittäjä ei ehkä omista koiraa, mutta ei se tarkoita, että hänen väitteensä olisi väärä.▼
''"Mitä sinä muka tiedät koiran hoidosta, kun et itse sellaista omista?"''
▲
Kannattaa kuitenkin huomata, että joissakin tapauksissa väitteen esittäjän ominaisuuksiin vetoaminen voi olla perusteltua.
=== Virheellinen syy -perustelu ===
<blockquote>''"Jäätelön syöminen pitäisi kieltää, sillä jäätelön syöminen lisää hukkumiskuolemia. Tilastot osoittavat, että kesällä jäätelön kulutus lisääntyy, ja samalla hukkumiskuolemien määrä alkaa lisääntyä. Jäätelö on siis syynä hukkumisiin."''</blockquote>Vaikka kaksi asiaa tapahtuisivat samaan aikaan tai peräkkäin, se ei automaattisesti tarkoita, että jälkimmäinen asia on seurausta ensimmäisestä asiasta. Vaikka yllä olevan jäätelöesimerkin tilastoilla perustelu saa sen näyttämään hyvin pätevältä — jopa tieteelliseltä — siinä oletetaan virheellisesti, että jäätelö on hukkumisten syy. On olemassa täysin luonnollinen selitys sille, miksi hukkumisten määrä ja jäätelön kulutus kasvavat samaan aikaan vuodesta, mutta nämä kaksi eivät liity mitenkään toisiinsa.▼
''"Jäätelön syöminen pitäisi kieltää, sillä jäätelön syöminen lisää hukkumiskuolemia. Tilastot osoittavat, että kesällä jäätelön kulutus lisääntyy, ja samalla hukkumiskuolemien määrä alkaa lisääntyä. Jäätelö on siis syynä hukkumisiin."''
▲
=== Vetoaminen todisteiden puutteeseen -perustelu ===
<blockquote>''"Avaruusolioita on olemassa, sillä kukaan ei ole esittänyt päteviä todisteita, että niitä ei olisi olemassa."''</blockquote>Vaikka väitettä kumoavia todisteita ei ole, se ei tarkoita, että väite olisi totta. Todisteiden puute ei tietenkään tee väitetystä asiasta mahdotontakaan. Avaruusolioväitteen kohdalla tämä tarkoittaa siis sitä, että '''on mahdollista''', että avaruusolioita on olemassa, mutta se, ettei ole todisteita niiden puuttumisesta ei todista, että niitä '''varmasti''' on. Voidaksemme olla varmoja niiden olemassaolosta, meidän pitäisi saada todisteita niiden olemassaolosta. ▼
''"Avaruusolioita on olemassa, sillä kukaan ei ole esittänyt päteviä todisteita, että niitä ei olisi olemassa."''
▲
Sanotaan, että "todistustaakka on väitteen esittäjällä", mikä tarkoittaa, että avaruusolioiden olemassaoloa väittävän on näytettävä todisteet niiden olemassaolosta, eikä sen, joka ei usko väitteeseen.
=== Vetoaminen kuulijan tunteisiin -perustelu ===
''"Olet sitä mieltä, että avaruusolioita ei ole olemassa vain siksi, että et osaa ajatella omilla aivoillasi vaan kuuntelet mitä toiset väittävät." (Vedotaan kuulijan itsekunnioitukseen.)''
''"Kyllähän fiksut ja ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että kännyköitä ei pidä sallia koulussa." (Vedotaan itsekunnioitukseen.)''
''"Mikäli kännyköiden käyttö sallitaan koulussa, sinunkin lapsesi joutuu nettikiusaamisen kohteeksi." (Vedotaan kuulijan pelkoihin.)''
=== (Asiaankuulumattomaan) auktoriteettiin vetoaminen ===
<blockquote>''"Tähtitieteen professorikin on sitä mieltä, että alakoulussa pitäisi opiskella enemmän matematiikkaa ja vähemmän vieraita kieliä."''</blockquote><blockquote>''"Kasvatustieteen professorikin on sitä mieltä, että alakoulussa pitäisi opiskella enemmän matematiikkaa ja vähemmän kieliä."''</blockquote>'''Auktoriteetilla''' tarkoitetaan henkilöä, roolia, asemaa tai asiaa, jolla on tietojensa, asemansa tai persoonansa takia käskyvaltaa toisiin ja joka nauttii toisten kunnioitusta ja arvostusta. Auktoriteetti voi olla siis esimerkiksi tiedemies, opettaja, poliisi tai lapselle vanhemmat. Auktoriteettina voidaan pitää myös esimerkiksi kirjaa, nettisivua tai sanomalehteä.▼
''"Tähtitieteen professorikin on sitä mieltä, että alakoulussa pitäisi opiskella enemmän matematiikkaa ja vähemmän vieraita kieliä."''
''"Kasvatustieteen professorikin on sitä mieltä, että alakoulussa pitäisi opiskella enemmän matematiikkaa ja vähemmän kieliä."''
▲
'''Virheellinen tai huono argumentointi ei kuitenkaan automaattisesti tee itse väitteestä epäpätevää tai valetta.''' Väite voi olla totta, vaikka sitä perusteltaisiin huonoilla tai virheellisillä argumenteilla. Esimerkiksi lihansyöntiä tulisi kyllä vähentää, mutta ei siksi, että se ei ole trendikästä, vaan siksi, että lihantuotanto on suuri ilmastonmuutosta vauhdittavista tekijä. Alkuperäinen väite on siis totta ja oikein vaikka sitä tekstin alussa perusteltiinkin huonolla argumentilla.
| |||