Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Indus-kulttuuri” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Typoja |
|||
Rivi 26:
Varhaiset kaupungit luultavasti kilpailivat keskenään. Kirjoituksen pohja saattoi saapua lännestä, mutta silti Indus-kirjoituksesta tuli omaleimainen.
Monet merkit viittaavat siihen, että jokin kaupunki valtasi muiden esiharappalaisten keskusten alueetn noin 2500 eaa.
Monesta varhaisesta kaupungista
=== Sijainti ===
Rivi 55:
Tunnetuimmat suurkaupungit olivat '''Mohenjo-Daro''' ja '''Harappa''' (ks. kartta). Näistä jompikumpi lienee ollut pääkaupunki.
Mohenjo-Darossa on arvioitu olleen 35000-41000 asukasta eli hieman vähemmän kuin nykyään vaikkapa Savonlinnassa tai Riihimäellä. Mutta tuon ajan mittojen mukaan asutuskeskus oli suuri. Molemmat suurimmista keskuksista sijaitsivat Induksen rannalla. Mutta muutaman suuren kaupungin lisäksi oli paljon pitäjän kokoisia keskuksia ja pieniä kyliä. Koko Induskulttuurin alueella saattoi asua suunnilleen Suomen verran väestöä, noin viisi miljoonaa.
Kulttuurin tiedetään käyneen kauppaa [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa|Kaksoisvirranmaan]] sekä pohjoisen (nyky-Uzbekistan) kaupungistuneen '''[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Margianakulttuuri|Margianakulttuurin]]''' (2300-1800 eaa.) asukkaiden kanssa, joten sillä oli kansainvälisiä yhteyksiä. Kaksoisvirran maassa kulttuuri tunnettiin todennäköisesti nimellä ''Meluhha''. Lothal oli satamakaupunki, jossa oli valtava satama-allas.
Rivi 63:
Riisi kesytettiin yhtä lailla Himalajan rinteillä Intiassa kuin myös erikseen Kiinassa. Riisin perimä jakautuu näihin kahteen haaraan. Riisi kesytettiin Intiassa noin 5400-4500 eaa. Riisiä viljeltiinkin myös induskulttuurin viljelyksillä, vaikka se on tunnettu jo ennen sitä. Nykyinen riisilajike saapui noin 1800 eaa. Myöhemmin riisi mainitaan intialaisessa eepoksessa Rigvedassa, joka on vedalaisen aikakauden synnyttämä.
Riisin ohella
=== Keitä Induskulttuurin luojat olivat ?===
alueelle metallinkäsittelytaidon ja palvoi härkäjumalaa. Lähi-idän alkuperästä kertovat eri Induskulttuurin paikoista löytyneet pitkäkalloisten ihmisten jäänteet. Luultavasti Lähi-idän kansa sekoittui osin paikallisiin asukkaisiin. Sumerilaiset mainitsevat Meluhha-nimisen maan ja myöhemmän ajan arjalaiset vihollisensa nimen ''mleccha''. Yleensä tänä kansana pidetään dravidoja. Nämä ovat etelä-intialaisten tamilin, telugun, kannadan jne sukuisia kansoja. Lisäksi uskotaan, että Pakistanissa asuisi ainakin vuorilla Indus-ajan ihmisten jälkeläisiä. Mutta Intiassa monet väittävät, että arjalaiset olisivat luoneet Indus-kulttuurin. Tähän viittaavat muutamat hevoslöydöt. Silti polttohautaus ja arjalainen
esineistö tuli vasta näiden kaupunkien kukoistuskauden jälkeen.
Rivi 76:
Induskulttuurin kirjoitus tunnetaan lähinnä heidän jälkeenjättämistään sineteistä. Kirjoitus on luultavasti Egyptin hieroglyfien tapaista sana-tavukirjoitusta. Yleensä kirjoitettiin viikunanlehdille, jotka ovat aikoja sitten hajonneet. Kukaan ei osaa lukea Indus-kirjoitusta. Monia tulkintayrityksiä on tehty. Monet tutkijat uskovat että kirjoitus olisi tamilin sukuista dravidakieltä.
Sinettien tekstin pätkät ovat hyvin lyhyitä. Joidenkin mukaan sineteissä olisi yleensä pyhän eläimen kuvan lisäksi sinetin omistajan ammatti ja nimi. Tutkijalla on edessään samanlainen ongelma, kuin jos yrittäisi selvittää koko Suomen kielen henkilöllisyystodistuksista.
=== Uskonto ===
Rivi 89 ⟶ 87:
Historiantutkijat eivät tiedä, miksi Indus-kulttuuri hävisi. Muutamana vuosisatana ennen kulttuurin tuhoa esimerkiksi Harappa kasvoi isoksi ja sen ruutukaava muuttui epäsäännöllisemmäksi. Sitten tuli taantuma 1900 eaa.
Monet suuret kaupungit ja kirjoitus hylättiin noin 200 vuoden sisään. Tiilen poltto lakkasi.
Esimerkiksi Harappan viime vaiheissa rakennettiin taloja epäsäännöllisiin muodostelmiin aiemmista taloista ryöstetyistä tiilistä.
Viimeiset Indus-sinetit tehtiin noin 1800 eaa Keski-Intian Daimabadissa. Persianlahden kauppa romahti noin vuonna 1750 eaa.
Dholaviran kaupunki hylättiin vähäksi aikaa noin 1900 eaa. Vaikka asutus palasi tämän jälkeen, keskitetty kaupunkisuunnittelu hävisi. Samaan aikaan Harappassa väkivalta kasvoi päätellen hautalöydöistä. Tämä saattaa kertoa kaupungin ajautuneen laittomuuteen. Dholavira hylättiin toisen kerran vuonna 1700 eaa. Asutus palasi vieläkin, mutta paljon pienempänä.
Indus-kulttuuri hajosi muutamaan osakulttuuriin. Tämä kertoo keskusvallan romahtamisesta. Asutuksen painopiste siirtyi etelään ja idän riisinviljelyalueille. Siellä oli mahdollista viljellä monsuunisateiden avulla, toisin kuin kuivassa Indus-laaksossa. Ehkä ihmisiä muutti sinne. Kaukokauppa romahti.
Rivi 96 ⟶ 95:
Kirjoituksen ja painojen hylkääminen viittaa ylimystön kuolleen, paenneen tai muuten menettäneen valtansa. Mutta käsityöläisiä ja viljelijöitä säilyi enemmän.
Pohjoiseen ilmestyi uusi hautauskulttuuri "Kalmisto H", joka kielii vieraista arjalaisiksi sanotuista valloittajista. Mutta ei osata sanoa, oliko uusien valloittajien tulo Induskulttuurin tuhon syy vai seuraus. Siihen, että vieraat valloittajat tuhosivat Indus-kulttuurin, saattaa epäsuorasti viittaa joidenkin Iranin kaupunkien tuho tulipaloissa noin 2000 eaa. Mutta indus-laakson myöhäisharappalaisessa kulttuurissa ei näy montaakaan arjalaista piirrettä.
Joka tapauksessa vuonna 1700 eaa monen vanhan Indus-kulttuurin keskuksen väestö alkoi vähetä merkittävästi. Aikaa myöten talojen teko poltetuista tiilistä harvinaistui. 1500 eaa tuli arjalaisten toinen aalto, ja Indus-kulttuurin perintö heikkeni edelleen. Arjalaisten levittäytyminen perustui luultavasti sotaisiin valloitusretkiin. Näissä arjalaisten puolella oli ratsut ja nopeat puolapyöräiset sotavaunut, joita ei Induslaaksossa
Niinpä myöhempi Intia alkoi muotoutua.
| |||