Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Kuinka erottaa oikea ja väärä teko” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35:
== Velvollisuusetiikassa arvioidaan teon taustalla vaikuttavaa syytä ==
Velvollisuus tarkoittaa jotain sellaista, mitä ihmisen on pakko tehdä. Velvollisuusetiikka lähtee ajatuksesta, että on olemassa velvollisuuksia, yleisiä periaatteita ja sääntöjä, joiden mukaan ihmisen on toimittava huolimatta seurauksista. '''Velvollisuusetiikassa teko on oikein, jos se on velvollisuuden tai oikean säännön mukaista'''<ref>https://etiikka.fi/teoria/oikean-ja-vaaran-teoriat/ (Viitattu 28.2.2019)</ref>. Tekoa arvioidaan siis arvioimalla sääntöä, jota teko noudattaa. Teko on oikein, jos se noudattaa ihmiselle olevaa velvollisuutta ja on tehty hyvässä tarkoituksessa.
Tunnetuimpia velvollisuusetiikan kannattajia on 1700-luvulla elänyt saksalainen Immanuel Kant, joka oli sitä mieltä, että ihminen pystyy järjen avulla päättelemään oikean toiminnan periaatteet. Hän kehitti ''kategoriseksi imperatiiviksi'' kutsutun yleispätevän säännön. Kategorisen imperatiivin voisi suomentaa esimerkiksi ''"kaikkialla ja aina voimassa olevaksi käskyksi"''. Kategorinen imperatiivi kuuluu seuraavasti ''"Toimi aina niin, että tekosi noudattama sääntö voi tulla yleiseksi moraalilaiksi."'' Toisin sanoen, meidän tulisi valita aina niin, että
Kantin kategorisen imperatiivin kaltainen ohje löytyy kuitenkin myös monista maailman uskonnoista. Alla niistä joitakin.
{{Info|'Kultainen sääntö eri uskonnoissa'
* Kungfutselaisuus: “Älä tee toisille sellaista, mitä et haluaisi itsellesi.”
* Juutalaisuus: “Älä tee sellaista kanssaihmisillesi, joka on itsellesikin vastenmielistä.”
* Kristinusko: “Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.”
* Islam: “Kukaan teistä ei ole uskovainen niin kauan kuin hän ei toivo veljelleen sitä, mitä hän toivoo itselleen.”
* Brahmalaisuus: “Älä tee toiselle sellaista, joka aiheuttaa sinulle itsellesi tehtynä tuskaa.”
* Buddhalaisuus: “Älä satuta toisia tavoilla, joita et itsekään halua kokea.”
* Hindulaisuus: “Älä tee toisille sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle.”
* Taolaisuus: “Pidä naapurisi hyötyä kuin omana hyötynäsi ja hänen menetyksiään kuin omina menetyksinäsi.”
* Zarathustralaisuus: “Ainoastaan sellainen luonne on hyvä, joka ei tee toiselle mitään sellaista, joka ei olisi sille itselleen mieluista tai hyväksi.”}}
Esimerkkejä velvollisuuseettisestä ajattelusta on esimerkiksi laki sekä joissakin uskonnoissa olevat ohjeet elämälle. Esimerkiksi kristinuskossa on sääntökokoelma nimeltä 10 käskyä.
<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|# Tehkää lista (ainakin 5 kohtaa) ihmisiä sitovista velvollisuuksista. Esitelkää listanne toisillenne. Perustelkaa valintanne ja yrittäkää päästä yhteisymmärrykseen kolmesta tärkeimmästä.
# Mitä mieltä olette Kantin ajatuksesta toden puhumisesta, vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä?
# Etsikää netistä kristinuskon 10 käskyä ja pohtikaa omaa suhtautumistanne niihin.}}
== Seurausetiikassa arvioidaan teon seurauksia ==
| |||