Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Kuinka erottaa oikea ja väärä teko” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
"'''Eettiseltä''' kannalta ajateltuna näiden tuotteiden ostaminen on oikein."</blockquote>
[[Tiedosto:Cheating.JPG|alt=Miksi kokeessa lunttaaminen on väärin?|pienoiskuva|459x459px|Miksi kokeessa lunttaaminen on väärin?]]
Yllä olevissa lainauksissa toistuu käsite '''eettinen''',
'''Eettinen hyvä ja oikea eivät liity makuasioihin tai faktoihin.''' Etiikassa ei siis pohdita, onko lasku 2+2=4 oikein vai väärin, tai ovatko banaanit maultaan hyviä vai pahoja. Ensimmäinen on matemaattinen fakta, jälkimmäisen vastaus riippuu puolestaan vastaajan mieltymyksistä ja mausta. Etiikassa hyvän ja oikean pohdinta liittyy sen sijaan kysymyksiin
Rivi 23:
* olemme vapaita valitsemaan kummin tahansa
Suurinta osaa näistä valintatilanteista emme suuremmin pohdi, mutta välillä joudumme pysähtymään pohtimaan valintojamme. Joskus törmäämme tilanteeseen, jossa kaikki valittavana olevat vaihtoehdot ovat huonoja. Mikäli tällainen valinta liittyy etiikkaan, kutsutaan sitä '''moraalidilemmaksi.''' Sana '''moraali''' tulee latinan sanasta ''mores,'' joka tarkoittaa tapoja tai tottumuksia <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:etiikka|nimeke=Filosofia:etiikka – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2019-02-28}}</ref>. Moraali ja etiikka liittyvät toisiinsa ja niitä käytetään usein sekaisinkin. Moraalilla tarkoitetaan usein enemmän ihmisen toimintaa, kun taas etiikka on teoreettisempaa pohdintaa hyvästä ja pahasta. '''Kun pohdimme tekojen moraalista arvoa, pohdimme nimenomaan sitä, onko teko oikein vai väärin tai hyvä vai paha.'''
<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Tunnetuimpia moraalidilemmoja on ns. Heinzin dilemma.
Rivi 56:
Tunnetuimpia velvollisuusetiikan kannattajia on 1700-luvulla elänyt saksalainen Immanuel Kant, joka oli sitä mieltä, että ihminen pystyy järjen avulla päättelemään oikean toiminnan periaatteet ja yleispätevät ohjeet. Hän kehitti ''kategoriseksi imperatiiviksi'' kutsutun yleispätevän säännön. Kategorisen imperatiivin voisi suomentaa esimerkiksi ''"kaikkialla ja aina voimassa olevaksi käskyksi"''. Kategorinen imperatiivi kuuluu seuraavasti ''"Toimi aina niin, että tekosi noudattama sääntö voi tulla yleiseksi moraalilaiksi."'' Toisin sanoen, meidän tulisi valita aina niin, että sääntöä, jota seurataen valintamme teemme, voidaan noudattaa aina ja kaikissa tilanteissa ilman poikkeuksia ja ehtoja. Kant lisäsi tähän vielä, että ''ihmistä täytyy aina kohdella päämääränä, ei koskaan pelkästään välineenä''. Kant oli esimerkiksi sitä mieltä, että "puhu totta" on tällainen ehdoton sääntö ja velvollisuus, jota tulee noudattaa '''seurauksista välittämättä''', vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä.
Kant itse ja Kantin
Kant oli sitä mieltä, että ihmisellä on järki, ja siksi '''ihminen voi järjen avulla päätellä ne velvollisuudet, johon moraali täytyy perustaa'''. Esimerkiksi on helppo perustella järjellä, miksi elämää täytyy suojella, eli toista ei saa tappaa. On myös esitetty, että ihmisen moraaliset velvollisuudet voisivat perustua esimerkiksi ihmisten perusoikeuksiin<ref name=":0" />. Jokaisen ihmisen velvollisuus olisi siis kunnioittaa ihmisen perusoikeuksia. Kielsihän Kantkin ihmisen käyttämisen välineenä.
Rivi 62:
Ongelmallista on, jos kaksi velvollisuutta ovatkin ristiriidassa. Jos esimerkiksi valehtelulla voi pelastaa ihmishengen, ovat velvollisuudet "puhu totta" ja "suojele elämää" ristiriidassa.
Mielenkiintoista on, että Kantin kategorisen imperatiivin kaltainen ohje on ollut olemassa monissa maailman uskonnoissa jo tuhansia vuosia ennen Kantia. Monissa uskonnoissa se tunnetaan nimellä "kultainen sääntö".
<br />
Rivi 90:
#Seurausetiikassa hyvällä tarkoitetaan hyötyä. Miten itse ymmärrät sanan hyöty?}}
[[Tiedosto:Stick Figure Animation.gif|alt=Onko teko oikein, jos se lisää onnellisuutta?|pienoiskuva|
Seurausetiikassa on aikojen saatossa esitetty erilaisia käsityksiä siitä, millaiset seuraukset ovat hyviä ja pahoja, eli mitä hyödyllä ja haitalla tarkoitetaan. Vaikutusvaltaisimpia seurausetiikan muotoja on '''utilitarismiksi''' nimitetty ajattelutapa (vertaa englannin sanaan ''utility'' eli hyöty, hyödyke). Utilitaristisen ajatuksen mukaan hyöty tarkoittaa '''hyvinvointia''' '''tai''' '''onnellisuutta'''<ref name=":1" />. Jos hyöty ajatellaan tällä tavalla hyvinvointina tai onnellisuutena, '''tulisi ihmisen toimia aina niin, että hänen tekojensa seurauksena on mahdollisimman paljon hyvinvointia ja onnellisuutta mahdollisimman monelle.''' Kuten varmaan arvaatkin, on paljon erilaisia näkemyksiä siitäkin, mitä hyvinvointi ja onnellisuus ovat. Hyödyn määritelmänä voidaan käyttää hyvinvoinnin ja onnellisuuden sijasta muutakin, esimerkiksi tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta<ref name=":1" />.
Rivi 99:
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|# Keskustelkaa, mitä hyvinvointi ja onnellisuus teille tarkoittavat.
# Pohtikaa seurausetiikan ongelmaa, eli sitä, onko oikein laittaa yksi kärsimään, jos yhden kärsiymyksestä vaikkapa sadan henkilön hyvinvointi lisääntyy.}}
{{Perusopetuksen yhteenveto|* Etiikka on filosofian osa-alue, jossa pohitaan oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan eroa.
* Moraali tarkoittaa ihmisen toimintaa ja ihmisen omia käsityksiä oikeasta ja väärästä.
* Moraalidilemma on eettinen valintatilanne, jossa on vain huonoja vaihtoehtoja.
* Hyve-etiikka, velvollisuusetiikka ja seurausetiikka ovat moraaliteorioita, jotka pyrkivät määrittelemään mikä on hyvää ja oikein.
* Hyve-etiikassa pohditaan, millainen on hyvä ihminen ja ajatellaan, että hyvä ihminen toimii luonnostaan oikein.
* Velvollisuusetiikassa ajatellaan, että teko on moraalisesti oikein, jos se noudattaa ihmisen velvollisuutta ja on tehty oikeista syistä.
* Seurausetiikassa ajatellaan, että teko on moraalisesti oikein, jos sen seuraukset ovat enemmän hyviä kuin pahoja.}}
== Tehtäviä ja pohdittavaa ==
| |||