Wikikirjasto

Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 633 muokkausta
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 633 muokkausta
Rivi 5:
Juutalaisuus oli ensimmäinen suuri yksijumalainen uskonto ja se on myös yksi vanhimmista edelleen harjoitettavista uskonnoista. Juutalaisuudella tarkoitetaan sekä uskontoa että kansallisuutta, juutalaisen kansan historiaa ja juutalaista kulttuuria<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.uskontojenmaailma.fi/maailman-uskontoja/juutalaisuus|nimeke=Juutalaisuus|julkaisu=www.uskontojenmaailma.fi|viitattu=2019-04-07}}</ref>. Tarkkoja historiallisia tietoja uskonnon perustamisesta ei ole, mutta juutalaiset ajattelevat juutalaisen kansan kantaisäksi Abrahamin<ref name=":1" />, jonka katsotaan yleensä eläneen toisella vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua eli ennen vuotta 0<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=8|nimeke=Juutalaisuus|julkaisu=www.uskonnot.fi|viitattu=2019-04-07}}</ref>.
 
'''Perimätiedon''' mukaan Abraham sai jumalalta käskyn muuttaa kotoaan nykyisen Irakin alueelta "luvattuun maahan", jossa nykyisin sijaitsee Israelin valtio. Abrahamin pojanpoika Jaakob pakeni nälänhätää Egyptiin, jossa hänen sukunsa joutui orjaksi. Orjuudesta pois takaisin luvattuun maahan juutalaisen kansan johdatti Mooses 40-vuotisessa erämaavaelluksessa. Erämaavaelluksen aikana jumala ilmestyi Moosekselle ja ilmoitti tälle kymmenen käskyä, lain ja opetukset (Toora). Nämä lait eli jumalan tahdon, Mooses välitti israelilaisille. Juutalaiset pitävät tätä tapahtumaa liiton solmimisena Israelin kansan ja jumalan välillä. Tuolloin juutalaisista tuli juutalaisen uskon mukaan "'''jumalan valittu kansa'''". Tästä alkoi kehittyä juutalainen uskonto, minkä vuoksi Moosesta voidaan pitää juutalaisuuden perustajana.<ref name=":2" /><ref name=":0" /> Toisaalta ajatellaan, että juutalaisuudella ei ole perustajaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/16/uskontojen-maailmat|nimeke=Uskontojen maailmat|julkaisu=yle.fi|viitattu=2019-04-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
 
Nälänhätää Egyptiin paenneen Jaakobin 12 pojasta syntyivät Israelin heimot, joista mahtavimman, Juudan, mukaan juutalaisuus on saanut nimensä.
Rivi 20:
 
=== Juutalaisuus Suomessa ===
Juutalaiset ovat yksi Suomen ns. perinteisistä vähemmistöistä. Juutalaisia on ollut Suomessa jo 1800-luvun alkupuolelta asti. Juutalaisia asuu Suomessa nykyään n. 1500, joista noin 80% prosenttia kuuluu Suomen juutalaisiin seurakuntiin. Suomessa on kaksi juutalaista seurakuntaa, Helsingissä ja Turussa. Molemmat kuuluvat ortodoksijuutalaiseen suuntaukseen. Suurin osa suomalaisista suhtautuu juutalaisiin ja juutalaisuuteen positiivisesti. <ref>[http://jchelsinki.fi/fi/me/suomalaisessa_yhteiskunnassa Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalaiset Suomessa.] (Luettu 7.4.2019)</ref><ref name=":3" />
== Millaista on juutalainen usko? ==
[[Tiedosto:Köln-Tora-und-Innenansicht-Synagoge-Glockengasse-040.JPG|alt=Toora on juutalaisten tärkein teksti.|pienoiskuva|364x364px|Toora on juutalaisten tärkein teksti.]]
Juutalaisuus on '''monoteistinen''' uskonto eli siinä on vain yksi jumala, jota juutalaiset kutsuvat nimellä '''Jahve'''. Juutalaisuudessa ajatellaan, että jumala on yksi ja ainoa, kaikkitietävä ja kaikkivaltias, joka on luonut maailman ja hallitsee kaikkien luotujen kohtaloita. Hän on oikeamielinen ja vaatii ehdotonta kunnioitusta, mutta on myös armollinen niille, jotka täyttävät hänen tahtonsa.<ref name=":2" /> Jumalan nimen lausuminen turhaan tai hänestä kuvien tekeminen on juutalaisuudessa kiellettyä<ref name=":3" /><ref name=":0" />.
 
Juutalaisen uskonnon oppi on koottu '''pyhään kirjaan,''' jonka nimi on '''Tanach'''. Siihen kuuluvat '''Toora''' eli viisi Mooseksen kirjaa, '''Nevi'im''' eli Profeettain kirjat sekä '''Ketuvim''' eli Kirjoitukset. '''Näistä tärkein on viisi Mooseksen kirjaa eli Toora<ref name=":3" />''', jossa jumala ilmoitti tahtonsa juutalaisille. Juutalaisten uskoon ja elämäntapaan on vaikuttanut myös '''Talmud''', joka on Tooran tulkinta- ja selityskirja<ref name=":4">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalaisen uskon perusteet. [http://jchelsinki.fi/fi/juutalaisen_uskon_perusteet](Luettu 7.4.2019)</ref>.
 
Kolme tärkeintä juutalaisuuden opinkappaletta ovat usko yhteen jumalaan, usko Tooraan ja usko Israeliin valittuna kansana. Juutalaisuuden perusolemus tiivistyy jumalan Moosekselle ilmoittamaan '''kymmeneen käskyyn'''<ref name=":4" />.
Rivi 39:
# Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
# Älä tavoittele naapurisi taloa tai mitään, mikä on hänen.
{{Perusopetuksen selitelaatikko|Rabbi eli rabbiini on juutaisuudessa uskonnollinen johtaja, opettaja ja juutalaiseen lakiin perehtynyt henkilö. Nykyisin rabbin toimenkuvaan kuuluu usein jumalanpalveluksissa toimiminen ja seurakunnan edustaminen ulkopuolelle.}}
 
Kymmentä käskyä ja Tooran 613 käskyä ja kieltoa noudattamalla toteutetaan Jumalan tahtoa. Käskyt ja kiellot ohjaavat juutalaisten jokapäiväistä elämää ja pyhien viettoa.<ref name=":0" /> JuutalaisetKäskyjen ajattelevat,ja ettämääräysten valintasisällön jumalanvoi valituksitiivistää kansaksi200-luvulla eiennen annaajan minkäänlaisialaskun etuoikeuksia.alkua Päinvastoin,eläneen serabbi tarkoittaaHillelin vastuutasanoin: ja'''”Älä velvollisuuttatee noudattaatoiselle Tooransitä, säädöksiämitä jaet ollatoivo tätenitsellesi moraalisena esimerkkinä muilletehtävän.”''' JuutalaisuudelleKultainen onsääntö, tunnusomaistajoka uskonlöytyy ilmenemineneri elämäntavassatavoin jailmaistuna teoissa.monista Uskomuistakin yksin ei takaa pelastusta, vaan tärkeintä on hyvä elämämaailmanuskonnoista.<ref name=":4" />
 
Juutalaiset ajattelevat, että he ovat jumalan valittu kansa mutta valinta ei kuitenkaan anna minkäänlaisia etuoikeuksia. Päinvastoin, se tarkoittaa vastuuta ja velvollisuutta noudattaa Tooran säädöksiä ja olla täten moraalisena esimerkkinä muille. Juutalaisuudelle on tunnusomaista uskon ilmeneminen elämäntavassa ja teoissa. Usko jumalaan ei takaa pelastusta, vaan tärkeintä on hyvä elämä.<ref name=":4" /> Hyvä elämä muodostuu elämisestä Toorassa ilmoitettujen lakien, sääntöjen ja perinteiden mukaisesti elämisestä.
 
Rukouksia ja jumalanpalveluksia voi periaatteessa järjestää periaatteessa missä vain, mutta juutalaista pyhäkköä kutsutaan nimellä '''synagoga'''. Paikassa, jossa Jumalaa palvellaan ei saa olla kuvia ihmisistä tai mistään, jonka joku voisi käsittää Jumalan kuvaksi. Synagogat voivat eri juutalaisuuden suuntauksissa olla hyvinkin eri näköisiä. Kaikki synagogat on rakennettu niin, että rukoussuunta niissä on kohti Jeruselemia, jossa sijaitsee myös juutalaisuuden kaikkein pyhin paikka, '''temppelivuori'''. Nykyään juutalaiset eivät kuitenkaan voi harjoittaa hartauksia siellä, sillä alueella sijaitsee nykyään kaksi islamilaista moskeijaa. Temppelivuoren tilalle on juutalaisuuden pyhimmäksi paikaksi muodostunut toisen, lähes 2 000 vuotta sitten tuhoutuneen temppelin pystyyn jäänyt ns. '''läntinen ulkomuuri''', jota edelleen usein hieman virheellisesti kutsutaan itkumuuriksi.<ref name=":3" />
 
== Juutalainen elämä ==
<br />[[Tiedosto:CHILD LIGHTING HANUKA CANDLES.jpg|alt=Juutalainen poika sytyttää hanukkakynttilöitähanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, kipa.|vasen|pienoiskuva|380x380px|Juutalainen poika sytyttää hanukkakynttilöitähanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, ''kipa''.]]
 
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S2_Erilaisia_elämäntapoja/Juutalaisuus”