Wikikirjasto

Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 633 muokkausta
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 633 muokkausta
Rivi 5:
Juutalaisuus oli ensimmäinen suuri yksijumalainen uskonto ja se on myös yksi vanhimmista edelleen harjoitettavista uskonnoista. Juutalaisuudella tarkoitetaan sekä uskontoa että kansallisuutta, juutalaisen kansan historiaa ja juutalaista kulttuuria<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.uskontojenmaailma.fi/maailman-uskontoja/juutalaisuus|nimeke=Juutalaisuus|julkaisu=www.uskontojenmaailma.fi|viitattu=2019-04-07}}</ref>. Tarkkoja historiallisia tietoja uskonnon perustamisesta ei ole, mutta juutalaiset ajattelevat juutalaisen kansan kantaisäksi Abrahamin<ref name=":1" />, jonka katsotaan yleensä eläneen toisella vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua eli ennen vuotta 0<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=8|nimeke=Juutalaisuus|julkaisu=www.uskonnot.fi|viitattu=2019-04-07}}</ref>.
 
'''Perimätiedon''' mukaan Abraham sai jumalalta käskyn muuttaa kotoaan nykyisen Irakin alueelta "luvattuun maahan", jossa nykyisin sijaitsee Israelin valtio. Abrahamin pojanpoika Jaakob pakeni nälänhätää Egyptiin, jossa hänen sukunsa joutui orjaksi. Orjuudesta pois takaisin luvattuun maahan juutalaisen kansan johdatti Mooses 40-vuotisessa erämaavaelluksessa. Erämaavaelluksen aikana jumala ilmestyi Moosekselle ja ilmoitti tälle kymmenen käskyä, lain ja opetukset (Toora). Nämä lait eli jumalan tahdon, Mooses välitti israelilaisille. Juutalaiset pitävät tätä tapahtumaa liiton solmimisena Israelin kansan ja jumalan välillä. Tuolloin juutalaisista tuli juutalaisen uskon mukaan "'''jumalan valittu kansa'''". Tästä alkoi kehittyä juutalainen uskonto, minkä vuoksi Moosesta voidaan pitää juutalaisuuden perustajana.<ref name=":2" /><ref name=":0" /> Toisaalta ajatellaan, että juutalaisuudella ei ole perustajaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/16/uskontojen-maailmat|nimeke=Uskontojen maailmat|julkaisu=yle.fi|viitattu=2019-04-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
 
Nälänhätää Egyptiin paenneen Jaakobin 12 pojasta syntyivät Israelin heimot, joista mahtavimman, Juudan, mukaan juutalaisuus on saanut nimensä.
Rivi 13:
== Juutalaisuus tänään ==
[[Tiedosto:Hasidic Family in Street - Borough Park - Hasidic District - Brooklyn.jpg|alt=Hasidijuutalainen perhe. Hasidismi on yksi viidestä nykyisestä juutalaisuuden pääsuuntauksesta. Hasidimiehet pukeutuvat usein mustaan takkiin, valkoiseen paitaan ja mustaan lierihattuun. Heillä on myös usein pitkät hiuskiehkurat ohimoillaan.|pienoiskuva|276x276px|'''Hasidijuutalainen perhe.''' Hasidismi on yksi viidestä nykyisestä juutalaisuuden pääsuuntauksesta. Hasidimiehet pukeutuvat usein mustaan takkiin, valkoiseen paitaan ja mustaan hattuun. Heillä on myös usein pitkät hiuskiehkurat ohimoillaan.]]
Aikojen saatossa juutalaiset hajaantuivatlevisivät ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa. Monessa paikassa he kohtasivat syrjintää ja vainoja. Toisen maailmansodan aikana '''antisemitismi eli juutalaisviha''' huipentui, kun Adolf Hitlerin natsi-Saksa aloitti vuonna 1942 '''holokaustin''' '''eli juutalaisten järjestelmällisen kansanmurhan'''. Holokaustissa 6 miljoonaa juutalaista menetti henkensä toisen maailmansodan loppuun (v. 1945) mennessä. Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat (YK) laati suunnitelman juutalaisten valtion perustamisesta ja nykyinen Israelin valtio perustettiin vuonna 1948.
 
Tänä päivänä juutalaisuudesta on '''viisi päämuotoa''': ortodoksijuutalaisuus, konservatiivinen juutalaisuus, rekonstruktionismi, hasidismi ja reformijuutalaisuus<ref name=":2" />. Juutalaisuus ei kannattajamäärässä mitattuna ole kovinkaan suuri. Ympäri maailmaa juutalaisia elää noin 13,9 miljoonaa (vertaa esimerkiksi kristinuskon 2,2 miljardia)<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.globalreligiousfutures.org/explorer#/?subtopic=15&chartType=bar&year=2010&data_type=number&religious_affiliation=28+51&destination=to&countries=Worldwide&age_group=all&gender=all&pdfMode=false|nimeke=Religion Information Data Explorer {{!}} GRF|julkaisu=www.globalreligiousfutures.org|viitattu=2019-04-07}}</ref>. Heistä noin 6,5 miljoonaa asuu Yhdysvalloissa, 5,9 miljoonaa Israelissa ja 1,5 miljoonaa Euroopan maissa<ref name=":1" />.
Rivi 48:
 
== Juutalainen elämä ==
[[Tiedosto:CHILD LIGHTING HANUKA CANDLES.jpg|alt=Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, kipa.|vasen|pienoiskuva|333x333px476x476px|Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, ''kipa''.]]
Juutalaisen tulee noudattaa uskonnon sääntöjä niin uskonnollisissa kuin maallisissakin asioissa. Miesten ja naisten tehtävät ovat osittain erotetut toisistaan. Juutalaisten mielestä tämä ei kuitenkaa tarkoita epätasa-arvoa vaan molemmilla sukupuolilla on osittain omat velvoitteensa.
 
Rivi 71:
Vuoden tärkeitä juhlia juutalaisille ovat esimerkiksi<ref name=":2" /><ref name=":5" />
 
# Rosh hashana: Juutainen uusi vuosi. (Rosh hashana): Rosh hashanata seuraa kymmenen katumuspäivää, joiden aikana tulee rukoilla ja mietiskellä ja näin johdattaa elämä hyviin muutoksiin. KatumuspäivätNe päättyvät ''jom kipuriinkippuriin'', sovituspäivään. Juutalaisen perinteen mukaan Jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua jom kipurina. Siksi näinä päivinä ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”.
# Suuri sovituspäivä (jom kippur): Raamatun aikana sovituspäivänä noudatettiin rituaalia, jonka päätteeksi ylipappi siirsi kansan synnit pukin kannettavaksi autiomaahan. Nykyisin paastotaan vuorokausi.
# Lehtimajanjuhla (sukkot): Tämä juhla ppalauttaa mieliin Egyptistä pakenemisen aikana asumuksiksi tehdyt lehtimajat. Se on suuri ilojuhla. Nykyään on tapana rakentaa lehtimajoja, joissa oleskellaan ja aterioidaan.
# Hanukka eli valon juhla vietetään vuoden pimeimpään aikaan. Siinä muistellaan sitä, kuinka Jerusalemin temppelin seitsenhaarainen kynttilänjalka menora ei erään taistelun yhteydessä ihmeen kautta sammunut kahdeksaan päivään, vaikka öljyä oli vain päiväksi. Juhlan aikana kahdeksan päivän ajan joka ilta kynttelikköön sytytetään uusi kynttilä ja luetaan kiitosrukouksia.
# Pääsiäinen (pesah) on viikon mittainen juhla ja sitä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi, joka on juutalaisen historian kenties merkittävin yksittäinen tapahtuma. Juhlan tärkeä osa muodostuu perheessä vietettävästä seder-ateriasta. Pääsiäiseen kuuluu myös ajatus osattomien kutsumisestakutsuminen aterialle ja erityiset synagogajumalanpalvelukset.
# Viikkojuhla (shavu'ot) vietetään sen muistoksi, että Jumala antoi Moosekselle kymmenen käskyä Siinainvuorella.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S2_Erilaisia_elämäntapoja/Juutalaisuus”