Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Kristinusko” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 2:
== Kristinuskon historia lyhyesti ==
[[Tiedosto:5857 crusifix ethiopia (2297565166).jpg|alt=Risti on kristinuskon tunnus. Toisinaan ristillä voit nähdä ihmishahmon. Tämä muistuttaa kristittyjä Jeesuksen kuolemasta.|pienoiskuva|
Noin 2000 vuotta sitten Lähi-idässä nykyisen Palestiinan alueella silloisessa Rooman valtakunnassa vaikutti juutalainen Jeesus Nasaretilainen. Hän saarnasi ja opetti ihmisille, mitä jumala tahtoo näiden tekevän, mutta hänen oppinsa erosi juutalaisesta opista. Jeesus sai itselleen seuraajia, jotka uskoivat Jeesuksen olleen '''messias''' eli juutalaisten odottama jumalan lähettämä "pelastaja". Kristittyjen pyhässä kirjassa, '''Raamatussa''' kerrotaan, kuinka Jeesus riitautui pappien ja esivallan kanssa ja hänet teloitettiin. Teloitustapana käytettiin ristille naulitsemista, minkä vuoksi '''rististä on tullut kristinuskon tärkein symboli.'''
Raamatun mukaan Jeesuksen kuoleman jälkeen hän ilmestyi seuraajilleen, minkä vuoksi seuraajat uskoivat tämän nouseen kuolleista ja ensimmäinen '''seurakunta''' perustettiin. Jeesus ei siis itse perustanut kristinuskoa, vaan se syntyi hänen kuolemansa jälkeen hänen toimintansa ja opetustensa innoittamana.
Ensimmäisen seurakunnan perustamisen jälkeen kristinusko alkoi levitä ja kasvattaa suosiotaan. Toisen vuosituhannen alussa vuonna 1054 kirkko ajautui kuitenkin riitaan kristillisen uskon periaatteista ja jakautui kahtia idän ja lännen kirkkoon. Idän kirkosta kehittyi nykyinen ''ortodoksikristillisyys'' ja lännen kirkosta ''roomalaiskatolisuus''.
Myöhemmin 1500-luvulla roomalaiskatolisuuden piirissä tuli uudelleen erimielisyyksiä, joiden seurauksena roomalaiskatolisesta kirkosta erkaantuivat '''uskonpuhdistukseksi''' kutsutussa tapahtumassa ns. '''protestanttiset kirkot'''. Esimerkiksi Suomen suosituin uskontokunta, '''evankelis-luterilaisuus''' on yksi uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneiden protestanttisten kristillisten kirkkojen suuntaus.
== Kristinusko tänään ==
[[Tiedosto:Kristittyjen osuus maittain.svg|alt=Kartta näyttää kristinuskon kannattaja-alueet.|pienoiskuva|325x325px|Kartta näyttää kristinuskon kannattaja-alueet.|vasen]]'''Väkimäärässä mitattuna kristinusko on maailman suurin uskonto ja se on levinnyt kaikkialle maailmaan.''' Kaikkia kristittyjä yhdistää usko yhteen ja samaan jumalaan ja Jeesuksen opetuksiin
[[Tiedosto:Maailman väestö katsomusten mukaan vuonna 2010.svg|alt=Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä.|pienoiskuva|Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.|372x372px]]
'''Kristinuskolla on ollut suuri vaikutus länsimaiseen ja eurooppalaiseen kulttuurin, ja se vaikuttaa myös sinun elämääsi, uskotpa jumalaan tai et.''' Mietipä esimerkiksi mikä kuvio on Suomen ja muidenkin Pohjoismaiden lipuissa. Viikko myös rytmitetään kristillisen opin mukaan, sillä sunnuntai on perinteisesti ollut vapaapäivä ja viikko alkaa maanantaista. Näin siksi, että Raamatussa käsketään pyhittää lepopäivä, sillä seitsemäntenä päivänä jumalakin raamatun luomiskertomuksen mukaan lepäsi. Vasta aivan viime vuosina kaupat ovat saanet luvan olla auki myös sunnuntaisin.
Rivi 15 ⟶ 21:
== Kristinusko Suomessa ==
[[Tiedosto:Suomen väestö vuonna 2018 uskontokunnan mukaan.svg|alt=Suomalaisista suurin osa kuuluu kristittyyn kirkkoon. Evankelis-luterilaisuus on Suomen suosituin kristillisyyden muoto. Kirkon jäsenmäärä on kuitenkin ollut jo pitkään laskussa, ja uskontokuntiin kuulumattomien määrä on noussut.|pienoiskuva|Suomalaisista suurin osa kuuluu
Suomessa kristinusko on ollut suurin uskontokunta jo vuosisatojen ajan. Kristinuskon tulo Suomeen alkoi jo 1000-luvun alkupuolella, kun roomalaiskatolinen kirkko yhdessä Ruotsin kuningaskunnan kanssa kilpaili asemasta Suomessa idästä tulevaa ortodoksista kirkkoa vastaan.
Saksalaiselta uskonpuhdistaja Martti Lutherilta oppinsa saanut suomen kirjakielen isä Mikael Agricola toteutti 1500-luvulla uskonpuhdistuksen Suomessa, minkä seurauksena Suomen yleisimmäksi kristillisyyden muodoksi vakiintui '''evankelis-luterilaisuus.''' Viimeisten vuosien aikana kristittyihin seurakuntiin kuuluvien määrä Suomessa on kuitenkin tasaiseen vauhtiin laskenut ja uskontokuntiin kuulumattomien määrä on lisääntynyt.
Uskontokuntaan kuuluminen ei kuitenkaan automaattisesti kerro ihmisen uskosta. Suomi on melko maallistunut maa eivätkä monet kristittyn seurakuntaan kuuluvat ole kovin aktiivisia uskonsa harjoittajia. Monet ovat niin sanottuja "tapakristittyjä", eli kuuluvat seurakuntaan, koska perhe on aina kuulunut. Toisaalta ihminen voi myös uskoa jumalaan kuulumatta
==
[[Tiedosto:Church of Saint-Mayme 01.jpg|alt=Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.|pienoiskuva|366x366px|Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään '''kirkko'''. Tunnistat kirkon rististä.]]Kristinusko on '''monoteistinen''' eli siinä uskotaan vain yhteen jumalaan. Keskeistä on kuitenkin '''kolminaisuusoppi''' eli usko pyhään kolminaisuuteen, jonka mukaan jumalalla on kolme persoonaa. '''Pyhän kolminaisuuden eli jumalan kolme persoonaa''' muodostavat isä (jumala), poika (Jeesus) ja pyhä henki.
▲Kristinusko on monoteistinen eli siinä uskotaan vain yhteen jumalaan. Keskeistä on kuitenkin '''kolminaisuusoppi''' eli usko pyhään kolminaisuuteen. Sen mukaan yhdellä jumalalla on kolme persoonaa. '''Pyhän kolminaisuuden eli jumalan kolme persoonaa''' muodostavat isä (jumala), poika (Jeesus) ja pyhä henki. Jumala on täydellinen hyvyys ja rakkaus. Hänen uskotaan olevan kaikkivoipa ja luoneen maailman tyhjyydestä seitsemässä päivässä. Tarkemmin sanottuna jumalalta kesti maailman luomiseen 6 päivää ja seitsemäntenä, sunnuntaina, jumala lepäsi. Tämän vuoksi viikon seitsemäs päivä eli sunnuntai on kristittyjen pyhä- ja lepopäivä. Maailman luomisesta kerrotaan Raamatun '''luomiskertomuksessa'''.
Kristinuskon mukaan jumala on luonut kaiken, mitä on olemassa. Hän on luonut myös ihmisen, jonka jumala kristittyjen mukaan loi omaksi kuvakseen ja antoi tälle vapaan tahdon. Ihminen luotiin maan päälle "viljelemään ja varjelemaan maata", jonka jumala oli luonut. Kristinuskon mukaan '''ihmisen tehtävä''' maan päällä on elää jumalan yhteydessä lähimmäistään rakastaen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_3.html|nimeke=ETÄLUKIO - USKONTO - KURSSI 3|julkaisu=www02.oph.fi|viitattu=2019-04-17}}</ref>.
[[Tiedosto:Coecke van Aelst, Pieter (follower) - The Fall of Man - Google Art Project.jpg|alt=Tarina syntiinlankeamuksesta on ollut yleinen aihe länsimaisessa taiteessa menneinä vuosisatoina.|pienoiskuva|Tarina syntiinlankeamuksesta on ollut yleinen aihe länsimaisessa taiteessa menneinä vuosisatoina.]]
[[Tiedosto:Church of Saint-Mayme 01.jpg|alt=Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.|pienoiskuva|208x208px|Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.]]Sunnuntaisin seurakunnan uskonnollinen johtaja '''pappi''' johtaa kirkossa jumalanpalvelusta, jonka yksi osa on ehtoollinen. '''Ehtoollinen''' on yksi tärkeimmistä kristinuskon uskonnollisista toimituksista eli '''sakramenteista.''' Se yhdistää maailman kristittyjä, vaikka sen merkityisestä onkin erimielisyyksiä. Ehtoollinen on jumalanpalveluksen osa, jossa kristityt juovat tilkan viiniä ja syövät pienen ehtoollisleivän, jonka nimi on öylätti. Ehtoollisleivän ja viinin merkityksestä vallitsee kristittyjen keskuudessa erimielisyyksiä, mutta kaikki nauttivat ehtoollista Jeesuksen muistoksi, sillä Raamatun mukaan myös Jeesus nautti ehtoollista opetuslasten kanssa ennen kuolemaansa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että viini ja leipä ovat Jeesuksen veri ja ruumis<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/tutki-uskoa/kaste-ja-ehtoollinen/ehtoollinen|nimeke=Ehtoollinen|julkaisu=evl.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. ▼
Kristinuskon mukaan maailmassa olevan pahuuden takana on paholainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=5|nimeke=Kristinusko|julkaisu=uskonnot.fi|viitattu=2019-04-15}}</ref>, joka houkuttelee ihmisiä tekemään pahaa eli syntiä. '''Synti''' on jumalan tahdon vastainen teko. Kristinuskon mukaan me ihmiset olemme syntisiä eli teemme syntiä, koska meillä on jo syntymästämme alkaen taipumus pahaan. Taipumus pahaan tunnetaan kristinuskossa '''perisyntinä'''.
Toinen tärkeä pyhä uskonnollinen toimitus on '''kaste.''' Kasteessa ihminen otetaan kristillisen yhteisön eli '''seurakunnan''' jäseneksi ja "jumalan lapseksi". Raamatun mukaan Jeesus käski opetuslapsia menemään ja tekemään kaikista ihmisistä hänen opetuslapsiaan kastamalla ja opettamalla. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kaste tapahtuu jo vauvana, ja samalla lapselle annetaan nimi. Tapahtumaa kutsutaan '''ristiäisiksi'''. Kasteen voi saada myös aikuisena, jos haluaa liittyä kristilliseen kirkkoon. Osa kristityistä kastaa vain aikuisena. [[Tiedosto:Ecce Agnus Dei.jpg|alt=Ehtoollinen käynnissä.|pienoiskuva|262x262px|Ehtoollinen käynnissä.|vasen]]▼
▲[[Tiedosto:
Kristityille tärkeitä elämänohjeita ovat '''kristittyjen pyhässä kirjassa,''' '''Raamatussa,''' kerrotut 10 käskyä sekä erityisesti Jeesuksen teot ja opetukset. Raamatussa on kaksi osaa, ''Uusi ja Vanha testamentti''. Jeesus itse ei kirjoittanut opetuksiaan muistiin, mutta tarinoita Jeesuksen teoista ja opetuksista on kerätty Raamatun jälkimmäiseen osaan eli Uuteen testamenttiin. Tärkeitä Jeesuksen opetuksia ovat esimerkiksi niin sanottu rakkauden kaksoiskäsky, joka käskee rakastamaan jumalaa koko sydämellä ja lähimmäistään niin kuin itseään. Monista muistakin uskonnoista löytyvä kultainen sääntö, kuuluu kristinuskossa ''"se, mitä haluatte toisten tekevän teille, tehkää te heille"''. ▼
▲Toinen tärkeä pyhä uskonnollinen toimitus on '''kaste.''' Kasteessa ihminen otetaan kristillisen yhteisön eli '''seurakunnan''' jäseneksi ja "jumalan lapseksi"
Esimerkiksi juutalaisuudesta ja islamista poiketen kristinuskossa ei anneta erityisiä ohjeita ruoka-aineista, joita tulisi välttää. Joskus kristityt lukevat ennen ruokailua ruokarukouksen, jossa kiittävät jumalaa ruuasta. ▼
▲[[Tiedosto:Raamattu (Bible).jpg|alt=Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.|pienoiskuva|312x312px|Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.]]Kristityille tärkeitä elämänohjeita ovat '''kristittyjen pyhässä kirjassa,''' '''Raamatussa,''' kerrotut 10 käskyä sekä erityisesti Jeesuksen teot ja opetukset. Raamatussa on kaksi osaa, ''
▲Maailmassa olevan pahuuden takana on paholainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=5|nimeke=Kristinusko|julkaisu=uskonnot.fi|viitattu=2019-04-15}}</ref>, joka houkuttelee ihmisiä tekemään pahaa. Kristinuskossa tunnetaan ajatus synnistä. '''Synti''' on jumalan tahdon vastainen teko. Jumala antoi luodessaan ihmiselle vapaan tahdon, mutta ihminen kuitenkin käytti vapaata tahtoaan väärin, minkä vuoksi ihmisistä tuli '''syntisiä.''' Kristinuskon mukaan me ihmiset olemme syntisiä eli teemme syntiä, koska meillä on jo syntymästämme alkaen taipumus pahaan. Taipumus pahaan tunnetaan kristinuskossa '''perisyntinä'''. Perisynnin saimme syntiinlankeemuksesta, joka tapahtui Raamatun kertomuksen mukaan paratiisiissa. Paratiisissa ensimmäiset ihmiset, Aatami ja Eeva eivät noudattaneet Jumalan tahtoa vaan kiellosta huolimatta söivät omenan hyvän ja pahan tiedon puusta, eli lankesivat ensimmäisinä syntiin. Kristinuskon mukaan ihmisten pitäisikin välttää syntiä, mutta samalla tiedostaa, että olemme syntisiä jo luonnostamme. Kristinuskossa kuitenkin ajatellaan myös, että synnit voi saada anteeksi jumalan armon vuoksi tunnustamalla syntinsä ja pyytämällä anteeksiantoa jumalalta.
▲Esimerkiksi juutalaisuudesta ja islamista poiketen kristinuskossa ei anneta erityisiä ohjeita ruoka-aineista, joita tulisi välttää. Joskus kristityt lukevat ennen ruokailua ruokarukouksen, jossa kiittävät jumalaa ruuasta.
[[Tiedosto:Hautajaiset.jpg|alt=Hautajaisissa kristityt saattavat läheisen "viimeiselle matkalle".|pienoiskuva|314x314px|Hautajaisissa kristityt saattavat läheisen "viimeiselle matkalle".]]
== Kristinuskon tärkeitä juhlia ja tapahtumia ==
[[Tiedosto:Jesus-christmas-store-window.jpg|alt=Joulun aikaan voit nähdä paljon jouluseimiasetelmia. Ne esittävät kristinuskon kertomusta ensimmäisestä joulusta, jolloin Jeesus syntyi. Tarinan mukaan hän syntyi seimeen eläinten tallissa, koska majatalossa ei ollut tilaa Marialle ja Joosefille.|vasen|pienoiskuva|288x288px|Joulun aikaan voit nähdä paljon jouluseimiasetelmia. Ne esittävät kristinuskon kertomusta ensimmäisestä joulusta, jolloin Jeesus syntyi. Tarinan mukaan hän syntyi seimeen eläinten tallissa, koska majatalossa ei ollut tilaa Marialle ja Joosefille.]]
▲[[Tiedosto:Raamattu (Bible).jpg|alt=Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.|pienoiskuva|312x312px|Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.]]'''Kristityt uskovat kuoleman jälkeiseen elämään'''. Kun ihminen kuolee, tälle järjestetään hautajaiset. Hautajaisissa pappi siunaa vainajan. Kuoleman jälkeen kristityt toivovat pääsevänsä taivaaseen. Ihminen ei kuitenkaan voi vaikuttaa teoillaan siihen, pääseekö taivaaseen. '''Kuolemanjälkeisen elämän eli pelastuksen voi kristinuskon opin mukaan saavuttaa vain uskomalla jumalaan ja Jeesukseen ja ottamalla vastaan jumalan armon.''' Ne, jotka eivät ota vastaan jumalan armoa, joutuvat kristunuskon opin mukaan "viimeisellä tuomiolla" helvettiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_6.html|nimeke=ETÄLUKIO - USKONTO - KURSSI 3|julkaisu=www02.oph.fi|viitattu=2019-04-17}}</ref> Siitä, millainen helvetti on, on olemassa erilaisia näkemyksiä, ja ainakin valtavirtakristinuskossa ajatus helvetistä on jäänyt taka-alalle. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko opettaa, että helvetti on sitä, että ihminen ei jatka iänkaikkiseen elämään vaan on erossa jumalasta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Kuolema|nimeke=Sanasto|julkaisu=evl.fi|viitattu=2019-04-17|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
Vuosi pitää sisällään monia juhlia, joilla on kristityille erityistä merkitystä. Monet alunperin '''pakanallista''' eli ei-kristillistä alkuperää olevat juhlat ovat saaneet vuosituhansien saatossa kristillisen merkityksen. Tärkeimpiä näistä ovat '''joulu''' ja '''pääsiäinen'''
Kristinuskossa ajatellaan, että '''jouluna''' Jeesus syntyi Marialle ja tämän puoliso Joosefille. Tärkeä kertomus kristinuskossa on Jeesuksen neitseellinen syntymä. Tarinan mukaan jumala oli valinnut Marian synnyttämään Jeesuksen, ja teki tämän raskaaksi neitseellisesti. Siksi Maria tunnetaan kristinuskossa "Neitsyt Mariana". Jeesuksen syntymäjoulun tapahtumista kerrotaan '''jouluevankeliumissa''', jota esitetään jouluisin monissa kouluissa.
[[Tiedosto:Nokian kirkon alttaritaulu, Felix Frang.JPG|alt=Nokian kirkon alttaritaulu muistuttaa kirkossa käyviä pääsiäisen pitkäperjantain tapahtumista.|pienoiskuva|433x433px|Nokian kirkon alttaritaulu muistuttaa kirkossa käyviä pääsiäisen pitkäperjantain tapahtumista.]]
▲Vuosi pitää sisällään monia juhlia, joilla on kristityille erityistä merkitystä. Monet alunperin '''pakanallista''' eli ei-kristillistä alkuperää olevat juhlat ovat saaneet vuosituhansien saatossa kristillisen merkityksen. Tärkeimpiä näistä ovat '''joulu''' ja '''pääsiäinen'''. Kristinuskossa ajatellaan, että jouluna Jeesus syntyi Marialle ja Joosefille. Pääsiäistä puolestaan vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (pitkäperjantai) ja kuolleista nousemisen (pääsiäissunnuntai) muistoksi. Kristityt uskovat, että pääsiäissunnuntaina jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja ylösnousemuksellaan Jeesus voitti kuoleman ja lunasti ihmisten synnit.
'''Pääsiäistä''' puolestaan vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (pitkäperjantai) ja kuolleista nousemisen (pääsiäissunnuntai) muistoksi. Kristityt uskovat, että pääsiäissunnuntaina jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja ylösnousemuksellaan Jeesus voitti kuoleman. Tämä Jeesuksen kuolema oli kristinuskon mukaan ollut koko ajan Jumalan suunnitelma, ja siinä Jeesus lunasti kuolemallaan ihmisten synnit.
<br />
== Lue lisää ==
| |||