Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Uskonnottomuus ja sekulaari humanismi” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 9:
'''Maailmankuva''' tarkoittaa ihmisen käsitystä siitä, millainen maailma ja todellisuus on, ja miten se on syntynyt. Kuten olet jo ehkä maailmanuskontoihin tutustuessasi oppinut, kaikki uskonnot lähtevät siitä, että maailmassa on yliluonnollisia voimia, kuten jumala tai jumalia, ja maailma on saanut alkunsa heidän toiminnan seurauksena. Sekulaari tarkoittaa maallista, ja sekulaarissa humanismissa lähtökohta on, ettei yliluonnollista ole. Maailmankuva ei ole uskonnollinen vaan '''tieteellinen'''. Maailman syntyä ei selitetä yliluonnollisen aikaansaannoksena, vaan tieteen keinoin todisteisiin nojaten.
Myös '''ihmiskuva''' eroaa uskonnollisissa ja sekulaarissa maailmankatsomuksissa. Uskonnoissa
Tieteestä pääsemmekin toiseen maailman
Rivi 15:
== Uskonnottomuus tänään? ==
[[Tiedosto:Maailman väestö katsomusten mukaan vuonna 2010.svg|alt=Vuonna 2010 uskonnottomat maailmankatsomukset olivat maailman kolmanneksi suurin katsomusryhmä. Kaikki uskonnottomat eivät kuitenkaan edusta juuri sekulaaria humanismia.|pienoiskuva|436x436px|Vuonna 2010 uskonnottomat maailmankatsomukset olivat maailman kolmanneksi suurin katsomusryhmä. Kaikki uskonnottomat eivät kuitenkaan edusta juuri sekulaaria humanismia.]]
Uskonnoton eli sekulaari maailmankatsomus on nykyään maailman kolmanneksi suurin katsomusryhmä maailmalla. Uskonnottomuus ei kuitenkaan ole yksi samalla tavalla ajattelevien ryhmä, vaan pikemminkin eräänlainen sateenvarjotermi, jonka alle mahtuu paljon erilaisia maailmankatsomuksia. Kaikkia kuitenkin yhdistää uskonnottomuus, eli ajatus siitä, ettei maailmassa ole jumalaa tai jumalia. Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien määrä on ollut kasvussa 2000-luvulla, ja uskontokuntiin kuulumattomat muodostavat Suomen toiseksi suurimman katsomuksellisen ryhmän.
Uskontokuntiin kuulumattomista katsomuksena puhuminen ei kuitenkaan ole oikein sopivaa, sillä uskontokuntaan kuulumattomuus ei välttämättä tarkoita, että henkilön maailmankatsomus olisi sekulaari eli uskonnoton. Myöskään uskontokuntaan kuuluminen ei tarkoita, että ihminen allekirjoittaisi kaikki uskonnon ajatukset. Esimerkiksi Suomessa on hyvin tavallista, että henkilö kuuluu kristilliseen kirkkoon, mutta hänen maailmankatsomuksensa on sekulaari ja maailmankuvansa tieteellinen.
Ajattelun-, uskonnon- ja omantunnonvapaus takaavat jokaiselle oikeuden ajatella maailmasta omalla tavallaan. Ketään ei saa pakottaa uskomaan jumalaan tai jumaliin, mutta keneltäkään ei myöskään saa kieltää jumaliin uskomista. Vaikka ajatus 6000 vuotta vanhasta maapallosta voi tuntua tieteen todisteiden valossa hassulta, on ihmisillä oikeus uskoa näin. Sananvapaus myös takaa, että omaa uskoaan ja ajatuksiaan saa julistaa toisille, mutta ketään ei saa pakottaa kuuntelemaan.
== Lähteet ==
| |||