Ero sivun ”Opas jälkikapitalistiseen yhteiskuntaan” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 101:
[[Tiedosto:Old_zacatecas_lady.jpg|thumb|Eläkemaksuista ei enää kerry kansalaisille eläkettä samalla tavalla kuin 10-20 vuotta aikaisemmin, jolloin valtio joutuu varautumaan siihen että tulevaisuudessa myös nykyisin eläkeikäisiksi käsitetyille maksetaan perustuloa.]]
[[Tiedosto:Double_arrow_blue_up.png|thumb|left|Perustulon tasoa täytyy nostaa ajan kuluessa. Tämä tarkoittaa että perustulon osuus bruttokansantuotteesta (BKT) kasvaa, mutta toisaalta bruttokansantuote ei kasva ellei perustulon tasoa nosteta. Kansantalouden kokonaistuotanto tulee siis riippuvaiseksi perustulon tasosta ja perustulon taso on riippuvainen kansantalouden kokonaistuotannosta (molemminpuolinen riippuvuussuhde).]]
* tarvitaan vähintään 10-15 miljardin euron rahapuskuri: mahdollistaa perustulon tason asettamisen yläkanttiin vaaratta
* vaikka etenevä automaatio voi pudottaa tavaroiden hintoja esimerkiksi 10 prosentilla ja palveluiden hintoja esimerkiksi 20 prosentilla, kansalaiset eivät tule olemaan tyytyväisiä matalatasoiseen perustuloon kovin kauaa
* automaation edetessä jo 25-30 prosentin työttömyysaste aiheuttaa paineen korottaa perustuloa
Rivi 145:
* korkea materiaalinen elintaso perustuu kiertotalouteen ja rajattomiin energiaresursseihin
* yksi suurimmista haasteista on niukkuuden katoamisesta, kovasta kilpailusta, tasaantuvista teknologioista ja tasaantuvasta tietotaidosta johtuva voittoasteiden aleneminen kaikilla aloilla, mikä voi ohjata valtiota ottamaan käyttöön lakisääteiset vähimmäisvoitot: yksityistä yritystoimintaa ei ole jos voitot lähestyvät nollaa: lähellä nollaa olevat voitot voivat johtaa liian nopeaan yhteiskunnalliseen mullistukseen, kun yksityinen yritystoiminta ei kannata eikä siihen ryhtymiseen ole halukkuutta, kun siinä kannetaan riskiä saamatta siitä riittävää korvausta (riittävää voittoa)
* yksi suurimmista haasteista on myös maiden välisten suhteellisten kilpailuetujen häviäminen, mikä jättää jäljelle vain maiden väliset absoluuttiset kilpailuedut: valtaosa kansainvälisestä kaupankäynnistä perustuu suhteellisille kilpailueduille: tilalle saattaa astua ylivoimainen tuotannon mittakaavaetu, joka sijaitsee kuluttajatuotteissa Aasiassa koska Aasiassa on eniten asukkaita (kuluttajat) ja suurimmat tehtaat (matalin yksikkökustannus, pisimmälle viety automaatio)
* kun yksityistä yritystoimintaa ja yrittäjyyttä kannustetaan kasvattamalla perustulorahaston kokoa, jotta veroasteet olisivat yritystoiminnan kannalta matalammat, päädytään ajan kuluessa loogiseen lopputulemaan, jossa perustulorahasto on nielaissut yksityisen yritystoiminnan
** kapitalismin kyky muuntaa yhteiskuntaa on ehtynyt
Rivi 153:
** ei ole enää olemassa muuta kuin tuotanto ja kulutus (1:1)
* kaikki työ on hyväntekeväisyyttä, palkkatyötä ei enää ole ja perustulosumma on periaatteessa korkea jos sitä enää on olemassa rahasummana.
==Liite==
* perustulon tasoa ei saisi entiseltä tasoltaan laskea alemmaksi, joten perustulon tason korottaminen on varovaista
* bruttokansantuotteen kasvutrendi määrittää keskeisesti sen mikä perustulon taso voi olla ja milloin ja miten paljon sosialismia lisätään
** matalassa skenaariossa bruttokansantuote jopa kyykkää ja ei ole kovin paljon jaettavaa: yhteiskunta kulkee vuosikausia kestävän massiivisen laman kautta
** keskiskenaariossa bruttokansantuote pysyy entisellä tasollaan, miinukset ja plussat ovat plusmiinusnolla ja yhteiskunta liikkuu sujuvasti eteenpäin
** korkeassa skenaariossa bruttokansantuote nousee automaation, uusien teknologioiden käyttöönoton myötä, ja yhteiskunnalla ei ole mitään vaikeuksia: jaettavaa riittää
* matalan skenaarion haittapuolia
** perustuloregiimi sisältää vaaran siitä, että perustulon saajien määrää pienennetään kansanmurhalla, jolloin jäljelle jääneet ihmiset saavat korkeamman perustulosumman
* perustulorahaston muodostamisen haittapuolia
** perustulorahaston muodostaminen on helpompaa maissa joissa on etnisesti homogeeninen kuin heterogeeninen väestö: yhteiskunta saattaa törmätä etniseen konfliktiin
** perustulorahasto on helpompaa muodostaa kokoamalla yhtenäiset kansan rivit kuin jakamalla yhteiskunta marxilaisesti eripuraisiin yhteiskuntaluokkiin
** perustulorahaston muodostamisessa houkuttelevana ratkaisuna esittäytyy muukalaisten karkottaminen ja heidän omaisuuksiensa siirtäminen osaksi perustulorahastoa
* valtiokapitalismi voi olla terminä epätarkka, ja valtion omistuksen sijaan on aiheellista tarkastalla myös voisivatko kuluttajaosuuskunnat olla ratkaisu: osuustoiminnalla saavutetaan samat tavoitteet kuin ns. valtiokapitalismilla: tällöin osuuskunnan jakama voitto pitää vähentää kansalaisen saamasta perustulosummasta eli asiakasomistajan saama osuuskunnan tuotto pienentää perustulosummaa.
[[Luokka:36 TALOUSTIEDE. KANSANTALOUSTIEDE]]
| |||