Ero sivun ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa” versioiden välillä

Kun Neuvostoliitto pakotti Baltian maat solmimaan sen kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset, ja myös Suomi kutsuttiin neuvotteleman Moskovaan "poliittisista ja konkreettisista" kysymyksistä. Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalan kannaksen länsiosa, Suomenlahden ulkosaaret ja Hankoniemen vuokraaminen laivastotukikohdaksi. Vastineeksi Neuvosto-liitto olisi tarjonnut Suomelle alueita Itä-Karjalasta.Neuvottelut katkesivat marraskuussa, kun Suomi ei ollut valmis muihin kuin pieniin myönnytyksiin. Neuvostoliitto syytti Suomen ampuneen ns. Mainilan laukaukset Kannaksella 26.11. ja laukauksiin vedoten vaati, että Suomen joukot vedettäisiin pois rajan läheisyydestä. Tähän Suomi ei suostunut vedoten vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimukseen. Sen jälkeen Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. pommittaen Suomalaisia kaupunkeja puna-armeijan iskiessä Suomalaisjoukkoja vastaan koko itärajan pituudelta.Marsalkka C.G.E. Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi sodan syttyessä.