Ero sivun ”ET5 Todellisuuskäsitykset” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 127:
=== antropologinen===
''Ludwig Feuerbachin'' mukaan antropologia voi paljastaa teologian kätketyimmät salaisuudet. Filosofinen antropologia tarkoittaa Feuerbachille yritystä selittää maailmaa ihmisestä ja tämän havainnoista käsin. Ihminen oli muinoin riippuvainen luonnosta, ja kuolemanpelossaan loi mielikuvituksellaan jumalat oikeuttamaan uskoaan kuolemattomuuteen. Feuerbachin mukaan on luovuttava fantasioista, jotka estävät ihmistä kehittämästä tätä elämää. Filosofia velvoittaa meidät luopumaan uskonnosta, joka on järjenvastainen voima.
Antropologit ovat kenttätutkimuksissaan huomanneet, että uskonnollisuudella on maailmassa hyvin monenlaisia muotoja. Erilaisiin yhteisöihin tutustuminen on auttanut huomaamaan, että kaikkea ei voi typistää samanlaisiin luokkiin kuin omassa yhteisössä tunnetut ilmiöt. Uskontoantropologiassa on tarkasteltu uskontoja niin niiden funktion ja yhteiskunnallisen merkityksen kuin sen perusteella, mitä uskonnot ja rituaalit merkitsevät ihmisille.
''Clifford Geertzin'' mukaan uskonnot ovat symbolisia järjestelmiä, jotka saavat aikaan voimakkaita ja pitkäkestoisia, perustellulta tuntuvia tunnetiloja ja motivaatiota ihmisissä tarjotessaan todentuntuisen maailmanselityksen.
Monet antropologit ovat tutkineet erityisesti kirjoituksettomia uskontoja. Näiden erityispiirteisiin kuuluu voimakas paikallisuus. Jumalilla katsotaan olevan side tiettyihin pyhiin paikkoihin. Uskonto on myös kiinteämmin yhteydessä yhteisön kaikkeen muuhun toimintaan kuin kirjauskonnoissa, joissa uskonnolliset instituutiot ovat useammin erillään muista vallankäytön alueista. Uskonnollisia asiantuntijoita esiintyy työnjaoltaan muuten eriytymättömissäkin yhteiskunnissa.
''Evans-Pritchard'' teki kenttätyönsä azandejen parissa etelä-Sudanissa. Azandeille noituus oli selitys kaikelle epäonnelle, mille ei muuten löytynyt selitystä. Se ei ollut ristiriidassa kausaalisten selitysten kanssa vaan täydensi niitä. Noituus selitti, miksi esimerkiksi juuri tuo ihminen sairastui, vaikka samaa vettä juonut naapuri ei. Tutkijan mukaan noituus auttoi yhteisöä pysymään yhtenäisenä ja valvomaan poikkeavaa käyttäytymistä. Useat antropologit ovatkin kiinnittäneet huomiota uskonnollisten käytäntöjen funktioon.Toisaalta jo Lévi-Strauss totesi, että kaikki yhteiskunnassa ei ole funktionaalista. Uskontoa ei siis voi selittää yksinomaan sillä, että se aina palvelee yhteisön yhtenäisyyttä: tämä ei selitä yhteisöjen välisten uskomusrakenteiden sisältöjä ja niiden eroja.
Metsästäjä-keräilijöiden yksilökeskeisissä yhteisöissä ei näytä esiintyvän uskoa tuonpuoleiseen. Useimmilla yhteisöillä taas tuonpuoleinen on tärkeä tapa käsitellä kuolemaa ja luvata elämän jatkuvuus. Skandinaavisessa mytologiassa pääsi kuoleman jälkeen Valhallaan, jossa sai jatkaa tappelemista ja lihaakin riitti paremmin kuin elinaikana. Esi-isäkulttina ilmetessään usko tuonpuoleiseen lujittaa voimakkaasti yhteisön vakautta ja poliittisen vallan jatkuvuutta. Uskontojen ja ideologioiden tärkeä tehtävä onkin sekä tarjota merkityksellinen maailmankuva että samalla oikeuttaa vallitseva poliittinen todellisuus. Rituaaleissa heijastuvat niin yhteisön käsitykset yliluonnollisesta kuin yhteiskunnalliset olosuhteet ristiriitoineen. Rituaalit voivat muuttua, jos yhteiskunnan valtasuhteet muuttuvat.
''Victor Turner'' (1967) on nostanut esiin kiinnostavan näkökulman uskonnollisiin symboleihin. Sambian ndembuja tutkiessaan Turner kiinnitti huomionsa maitopuun symboliseen rikkauteen. Maitopuun ympärillä tanssitaan tyttöjen initiaatiossa. Puu edustaa äidinmaitoa (mahlansa vuoksi), rintoja, naisten yhteishenkeä, tyttöä yksilönä, äidinpuoleista polveutumista sekä konfliktia äidin ja muiden naisten kesken. Juuri moniäänisyytensä, monimerkityksens
=== psykologinen ===
| |||