Wikikirjasto

Ero sivun ”Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu/4. Asutus leviää” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+1k
lis meren kultti v
Rivi 5:
Portugalilaiset ostivat Grand ja Petit Popon seuduilta ajoittain orjia, kuten myös hollantilaiset, jotka saavuttivat johtavan eurooppalaisen kauppamahdin alueella 1630-luvulta alkaen. Eurooppalaisissa dokumenteissa aletaan erottaa vuodesta 1659 alkaen toisistaan Grand Popo ja Little Popo, vaikka aina ei ole selvää kumpaa tarkoitetaan. Robin Lawn mukaan kahden sataman ilmestyminen 1600-luvun puolessa välissä johtui pääasiassa niiden avainasemasta laguunikaupassa, jota afrikkalaiset kanoottisoutajat kävivät, pikemminkin kuin suorasta kaupasta eurooppalaisten laivojen kanssa. Kauppa kasvoi samaan aikaan, kun väestöä siirtyi seudulle Kultarannikolta itään. Toinen ryhmistä tuli Ga-Adangmen alueelta Glidjiin, joka liittyy Akwamuiden Accran valloituksen kanssa. Toinen ryhmä tuli Elminasta Little Popon rannikolle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jones, Adam ja Sebald Peter | Nimeke = An African Family Archive: The Lawsons of Little Popo/Aneho (Togo) 1841–1938 | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 2 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = OUP/British Academy | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://books.google.fi/books?id=SYCIH6VFYZ4C&pg=PA11&lpg=PA11&dq=Glidji&source=bl&ots=SMdkOgtlPm&sig=ACfU3U3J38XuoiG-DZNjkGA2Qdz2uHBNNg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiN9Oa8k_XgAhUh_CoKHWJ1BlI4ChDoATACegQIBxAB#v=onepage&q=Grand%20Popo%20name&f=false | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.3.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Meren kultti ===
Grand-Poposta käsin Hulat levittäytyivät itään ja länteen laguunin seudulla perustaen uusia kyliä. Lopulta heidän asutuksiaan oli rannikolla yli 152 kilometrin pituudelta. 1600-luvun puoleen väliin mennessä alue oli kuitenkin poliittisesti hajanainen, kun idän asutukset eivät enää olleet Tadin ja Grand-Popon kuninkaiden alaisia, ja Alladasta tuli Orjarannikon voimakkain valtio. Vuoteen 1670 mennessä myös Grand Popo jäi Alladan vallan alaisuuteen, mutta se saavutti uudestaan itsenäisyyden 1680-luvulle tultaessa.<ref>Strickrodt, s. 89</ref>▼
Kpossi perusti myöhemmin hula-asutuksia itään Grand-Popon laguunin rannoille, kuten Glehue ja Godomey. Niissä perehdyttiin meren kulttiin ja ne houkuttelivat myös näihin paikkoihin eurooppalaisia kauppiaita.
 
Vaikka hula-asutukset ilmestyivät rannikolle ennen portugalilaisten tuloa, heidän vaikutuksensa oli suuri, ja se nosti hula-kansan oman identiteetin kehittymistä. Robin Law arvioi, että meren palvonta hula-kansan erityisenä kansalliskulttina suuntautui pääasiassa eurooppalaisen kaupankäynnin suotuisten edellytysten turvaamiseen. Varhaisimman viittauksen kulttiin teki Barbot Grand-Popossa vuonna 1648, kun hän raportoi eurooppalaisten laivojen siellä tekemistä kaupoista. Orjien noustessa laivaan pois vietäviksi, niitä velvoitettiin antamaan lahjoja papeille merimatkan onnistumiseksi. Bosman viittaa tavaroiden heittämiseen mereen uhrina hyvän sään takaamiseksi ja myös eurooppalaisten alusten houkuttelemiseksi Ouidahiin ja Alladaan. Dahomeyn valloituksen jälkeen myös Dahomeyn kuninkaat pitivät yllä meren kulttia. On tietoja esimerkiksi ihmisen uhraamisesta merelle Jakinin kuninkaan määräyksestä vuonna 1727 ja ihmisiä uhrattiin silloin tällöin Glehuessaa 1800-luvulla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Robin Law|Otsikko=Between the Sea and the Lagoons: The Interaction of Maritime and Inland Navigation on the Precolonial Slave Coast|Julkaisu=Cahiers d'Études africaines|Ajankohta=1989|Numero=114|Sivu=209–237|Doi=10.3406/cea.1989.1643|www=https://www.persee.fr/doc/cea_0008-0055_1989_num_29_114_1643}}</ref>
 
▲Grand-Poposta käsin Hulat levittäytyivät itään ja länteen laguunin seudulla perustaen uusia kyliä. Lopulta heidän asutuksiaan oli rannikolla yli 152 kilometrin pituudelta. 1600-luvun puoleen väliin mennessä Grand-Popon alue oli kuitenkin poliittisesti hajanainen, kun idän asutukset eivät enää olleet Tadin ja Grand-Popon kuninkaiden alaisia, ja Alladasta tuli Orjarannikon voimakkain valtio. Vuoteen 1670 mennessä myös Grand Popo jäi Alladan vallan alaisuuteen, mutta se saavutti uudestaan itsenäisyyden 1680-luvulle tultaessa.<ref>Strickrodt, s. 89</ref>
 
== Levottomia aikoja ==
 
[[File:Across the lagoon.jpg|thumb|Nainen ylittämässä Grand-Popon laguunia sauvomalla afrikkalaista ruuhta. Joki ja laguuni ovat tarjonneet seudulle elinkeinon, kuljetusväylän ja suojan vihollisilta.]]
Grand-Popon poliittinen asema oli epävakaa 1600-luvun lopulla. Lännestä [[W:Volta-joki|Volta-joen]] länsirannalta tuli ryöstelijöitä, jotka polttivat siellä olleen hollantilaisten tukikohdan, jolloin Grand-Popo oli pakotettu liittoutumaan Huedan (Ouidah) kuningaskunnan kanssa. Ouidah nimitti hallitsijan Grand-Popoon alistaen sen kuninkaan nukkehallitsijaksi. Uusi kuningas kuitenkin kapinoi Huedan ylipäällikköä vastaan, joka järjesti rangaistusretkiä seudulle, joihin myös ranskalaiset osallistuivat. Hyökkäys epäonnistui johtuen osittain Grand-Popon laguuni- ja jokiympäristöstä, joka tarjosi tukea seudun puolustukselle. Ranskalaiset tukivat Huedaa, koska englantilaiset, joiden kanssa Ranska oli silloin sodassa Euroopassa, liittoutuivat puolestaan ranskalaisten vihollisten, Ga-heimon kanssa lännessä Little Popossa. Huedan kuningas yritti vielä värvätä palkkasotureita Grand-Popoa vastaan ilman menestystä. Tilanne aiheutti kuitenkin saarron ja elintarvikkeiden pulan Grand-Popossa, vaikka myös huedalaiset välittivät grandpopolaisille elintarvikkeita suurten voittojen kannustamana.<ref>Strickrodt, s. 90</ref>
Rivi 20 ⟶ 24:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
 
 
{{Kylä, jossa mustilla on valkoinen lippu}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/Kylä,_jossa_mustilla_on_valkoinen_lippu/4._Asutus_leviää”