Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Indus-kulttuuri” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Typoja, muokkausta
Rivi 17:
 
Pohjoisesta Lähi-Idästä tuli ihmisiä Indusjoen länsipuolisille vuorille ja niiden juurille.
Näiden väestö eli maanviljelyllä, karjanhoidolla, metsästäen, kalastaen ja luonnon kasveja keräillen. Työkalut tehtiin alussa kivikautiseen tapaan kivestä, luusta ym, kun metallia ei tunnettu.
ja luonnon kasveja keräillen. Työkalut tehtiin alussa kivikautiseen tapaan kivestä, luusta ym, kun metallia ei tunnettu.
 
Eräs varhaisimmista maanviljelyskylistä tunnetaan nimellä '''Mehrgarh''' (ks. kartta). Paikka on vuoriston ja tasangon rajalla, joen varrella ja tärkeän Bolanin solan lähellä. Siellä alettiin harjoittaa maanviljelystä jo 7000 eaa. Asukkaat olivat puolipaimentolaisia. Ohran viljelyn lisäksi pidettiin vuohia, lampaita ja nautoja. Alun metsästys jäi aikaa myöten pois. Kauppaa käytiin jo melko laajalla alueella. Ihmiset asuivat mutatiilitaloissa. Talojen ala oli noin 5x6 m. Taloissa oli 4-6 huonetta. Alueelta on löydetty naisveistoksia, jotka lienevät saaneen vaikutteita Lähi-Idästä. Nämä olivat hedelmällisyysjumalan kuvia. Aikaa myöten saviastiat ja kupari otettiin käyttöön. Luultavasti lännestä tuli uutta väestöä kuparikauden alussa noin 4500 eaa. Tämä on päätelty hautojen luurangoista, uusista saviastioista ja hautaustavoista. Ehkä jo 8000 eaa oli viljelyasutusta Bhirranassa Indus-joen pohjoisella tasangolla.
Noin 4000 eaa syntyi kasvavia asutuskeskuksia Indus- ja Saraswati-jokien laaksoon. Näihin aikoihin tulivat sinetit ja kupari yleistyiyleistyivät. Kun väestö kasvoi,
syntyi yhä isompia keskuksia.
Rehman Dherissä asui yli 3000 ihmistä noin 3500 eaa. Näihin aikoihinhan Mesopotamian ja Egyptin sivistys alkoi sarastaa.
Rivi 32 ⟶ 31:
 
Jokilaaksossa virtasi muinoin rintarinnan kaksi jokea. Nykyisestä Induksesta hieman itään virtasi muinainen Chaggar-Hakra
, joka on sittemmin kuivunut (noin 1900 eaa.). Chaggar-Hakra oli luultavasti sama kuin ''Saraswati'', joka mainitaan varhaisissa arjalaisissa teoksissa. Enin osa (500-600 kpl) Indus kulttuurin keskuksista sijoittuikin muinaisen Saraswatin ja sen sivujokien rannoille. Mutta itse Induksen ja sivujokien rannoilta on löydetty vain noin 90-95 kylää tai kaupunkia. Toisinaan puhutaankin Indus-Sarawati-kulttuurista tai Saraswatin sivilisaatiosta.
 
Suuri osa jokilaaksosta on kesällä kuumaa, talvella viileää. Lämpötila laskee talvisin
pohjoisessa Punjabin tasangoilla ja joskus etelämpänä Sindhissäkin jopa 0 °C:hen tai alle. Mutta kesällä varsinkin eteläinen Sind on kuuma ja kuiva. Kesäkuukausina keskilämpötila on jopa 36 °C. Mohenjo-Darossa mitattiin 26. toukokuuta 2010 ennätyslämpötilaksi 53.5 °C. Rannikolla meri tasaa lämpötiloja. Sademäärä on alhainen, lukuunottamatta koillista ja eteläistä aluetta. Niinpä joki ja varsinkin maan alla virtaava pohjavesi ovat merkittäviä veden lähteitä.
eteläinen Sind on kuuma ja kuiva. Mohenjo-Darossa mitattiin 26. toukokuuta 2010 ennätyslämpötilaksi 53.5 °C. Rannokolla meri tasaa lämpötiloja. Sademäärä on alhainen, lukuunottamatta koillista ja eteläistä aluetta. Niinpä joki ja varsinkin maan alla virtaava pohjavesi ovat merkittäviä veden lähteitä.
 
===Elämää jokilaaksossa===
Rivi 50 ⟶ 48:
Monikerroksiset talot oli rakennettu tasakokoisista poltetuista tiilistä. Talot olivat eri kokoisia. Useimmissa oli kaivo ja kylpyallas. Kaupungit jakautuivat eri ammattien asuinalueisiin ja olivat monesti linnoitettuja.
 
Monesti kaupungissa on ylimystön ja papiston asuinalue ja tavallisemman kansan asuinalue erillään tai muureilla toisistaan erotettuna. Yleensä ylimystö asui kummullaakummullaan lännessä, käsityöläiset jne alempana lännessä.
 
Mutta suuria viitteitä varsinaisesta sodankäynnistä tai suurista hallitsijoista ei ole saatu. Erään löydetyn patsaan tosin väitetään esittävän pappiskuningasta. Lisäksi sineteissä näkyy keihästä ja jousta tarkoittavia kirjoitusmerkkejä.
keihästä ja jousta tarkoittavia kirjoitusmerkkejä.
 
Indus-kaupungeista on löydetty yllättävän runsaasti vapaa-ajan esineistöä: lasten leluja, noppia ja shakkia muistuttava peli.
Rivi 62 ⟶ 59:
Kulttuurin tiedetään käyneen kauppaa [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaa|Kaksoisvirranmaan]] sekä pohjoisen (nyky-Uzbekistan) kaupungistuneen '''[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Margianakulttuuri|Margianakulttuurin]]''' (2300-1800 eaa.) asukkaiden kanssa, joten sillä oli kansainvälisiä yhteyksiä. Kaksoisvirran maassa kulttuuri tunnettiin todennäköisesti nimellä ''Meluhha''. Lothal oli satamakaupunki, jossa oli valtava satama-allas.
 
Harappan ihmiset tunsivat aasien vetämät sotavaunut, mutteivat hevosta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Harappan ihmiset olisivat tunteneet tiibettiläisen hevosen. Hevonen ei liene ollut tuolloin yleinen.
[[Tiedosto:Indus Valley Civilization - Science and Technology Heritage of India Gallery - Science Exploration Hall - Science City - Kolkata 2016-02-23 0639.JPG|pienoiskuva|250x250px|Indus-kulttuurin elämää esittävä näyttely Kolkatan tiedekeskuksessa]]