Wikikirjasto

Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Misteekit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Historia: Muokkaus
Muokkaus
 
Rivi 1:
[[Kuva:Mixtecos.png|thumb|right|Misteekkien asuinalue]]
'''Misteekit''' (aiemmin usein myös ''mixteekit'') ovat Etelä-Meksikossa oleva intiaanikansa. Misteekit nousivat kukoistukseen vasta jälkiklassisella ajalla, mutta heidän mahtinsa kesti melko lyhyen ajan. Ensin asteekit, sitten espanjalaiset valtasivat heidän alueensa.
 
Kulttuurikehitys täällä tapahtui hieman myöhemmin kuin muualla Mesoamerikassa. Misteekit sotivat usein keskenään ja mm sapoteekkien kanssa.
Toiset tunnetut intiaanikansat, sapoteekit ja otomit ovat misteekkien sukulaisia. Misteekkejä elää▼
 
Misteekit nousivat kukoistukseen vasta jälkiklassisella ajalla, mutta heidän mahtinsa kesti melko lyhyen ajan. Ensin asteekit, sitten espanjalaiset valtasivat heidän alueensa.
 
▲ToisetJotkut toiset tunnetut intiaanikansat, sapoteekit ja otomit ovat misteekkien sukulaisia. Misteekkejä elää
nykyään hieman alle puoli miljoonaa.
[[Tiedosto:Codex Zouche-Nuttall (folio 89).JPG|pienoiskuva|Ote eräästä misteekkien kirjasta.]]
Rivi 15 ⟶ 19:
 
==== Ensimmäiset kaupungit ====
Misteekkien alueella alettiin viljellä maata joskus 3000-2000 eaa: maissia, papuja, chiliä. La Mixtecassa asetuttiin asumaan paikalleen noin 1600 eaa. Muotoutumisvaiheen misteekkikylä Yucuita oli noin 1300-luvulla eaa. Mutta asutuskeskukset olivat pienempiä kuin samaan aikaan esimerkiksi zapoteekkien alueella. Ylämaan misteekkien alueella oli 1. vuosituhannella näkyvissä olemeekkivaikutusta. Myös olmeekkialueella oli paikoin misteekkien saviastioita. Näihin aikoihin ei misteekkialueella näkynyt merkkejä suuresta ylimystön ja tavallisen kansan erosta. Niin niin sanotulla keskiesiklaissisella ajalla misteekialueelle alkoi ilmestyä pikkukaupunkeja ajanjaksolla noin 500 - 200 eaa. Näitä oli mm Tayata ja Yucuita, jossa oli julkisia rakennuksia. Ensimmäiset kaupunkivaltiot syntyivät. Noin 300 - 200 eaa. Huamelulpan syrjäytti Tayatan suurimpana keskustana. Zapoteekit levittivät vaikutuksensa misteekialueelle, muttei ole varmaa valloittivatko kaupunkeja siellä.
 
Misteekialueelle alkoi ilmestyä pikkukaupunkeja ajanjaksolla noin 500 - 200 eaa. Näitä olivat mm Tayata ja Yucuita, jossa oli julkisia rakennuksia. Ensimmäiset kaupunkivaltiot syntyivät. Noin 300 - 200 eaa. Huamelulpan syrjäytti Tayatan suurimpana kaupunkina. Jäljistä päätellen Sapoteekit levittivät vaikutuksensa misteekkialueelle, muttei ole varmaa valloittivatko kaupunkeja siellä.
Muotoutumisvaiheen misteekkikylä Yucuita oli noin 1300-luvulla eaa. Ajan laskun alun aikoihin sapoteekkivaikutus oli voimakasta misteekkien asuinalueilla.
 
Sapoteekkien ja Teotihuacanin vaikutuksesta olivat alamaan misteekit huipussaan. ▼
 
==== Klassinen vaihe ====
Noin 100 jaa alkaneella klassisella jaksolla suuri ja mahtava Teotihuacan vaikutti misteekkien kulttuuriin. Tästäkään misteekkien historian kaudestataikaudesta ei ole hirveästi tietoja säilynyt. Misteekkialue säilyuiisäilyi yhä hajaantuneena eri kaupunkivaltioihin. Jotkut kaupunkivaltiot kukistivat toisia. Esimerkiksi Yucuita syrjäytti Yucuñudahuin Nochixtlánin laaksossa. Esiklassisen kauden Huamelulpan kutistui ja menetti merkittävän asemansa. TosillaToisilla ylämaan misteekkien asuinseuduilla muutoksia ei tapahtunut.▼
▲Sapoteekkien ja Teotihuacanin vaikutuksesta olivat alamaan misteekit huipussaan.
 
Ylämaan alueella väestö kasvoi, ja uusia kaupunkikeskuksia syntyi. AalamaanAlamaan merkittävä keksus Cerro de las Minas erosi muista Mesoamerikan kaupungeista siinä, että pyramidit olivat monen, ei yhden ainoan aukion ympärillä. Paikalta löydetyt hieroglyfit muistuttivvatmuistuttivat zapoteekkiensapoteekkien kirjoitusta. MonsesaMonessa muussakin paikalssapaikassa oli samaa kirjoitusta, ja myös Pueblan alueen keramiikkakeramiikkaa muistuttavia savastioita. Tätä kulttuuria kutsutaan nimellä ñuiñe. Myös veistoksissa oli sapoteekkien jumalien piirteitä. Tätä kulttuuria kutsutaan nimellä '''''ñuiñe'''''. Misteekkien kaupunkivaltiot sotivat keskenään ja sapoteennkiensapoteekkien kanssa. Alamaan misteenkkienmisteekkien temppelit ja palatsit olivat korkeilla paikoilla ja linnoitteujalinnoittetuja, muu kaupunki alavammalla. ▼
▲Noin 100 jaa alkaneella klassisella jaksolla suuri ja mahtava Teotihuacan vaikutti misteekkien kulttuuriin. Tästäkään misteekkien historian kaudestatai ei ole hirveästi tietoja säilynyt. Misteekkialue säilyuii yhä hajaantuneena eri kaupunkivaltioihin. Jotkut kaupunkivaltiot kukistivat toisia. Esimerkiksi Yucuita syrjäytti Yucuñudahuin Nochixtlánin laaksossa. Esiklassisen kauden Huamelulpan kutistui ja menetti merkittävän asemansa. Tosilla ylämaan misteekkien asuinseuduilla muutoksia ei tapahtunut.
 
Sapoteekkivaikutteinen nuine-kulttuuri katosi kun Teotihuacan romahti. Jotkut merkittävät paikat hylättiin kokonaan. Mutta toiset, esimerkiksi Cerro Jazmín ja Tilantongo, pysyivät asuttuina. Muutosten syynä oli kuivuus, kapinat tai sodat.▼
▲Ylämaan alueella väestö kasvoi, ja uusia kaupunkikeskuksia syntyi. Aalamaan merkittävä keksus Cerro de las Minas erosi muista Mesoamerikan kaupungeista siinä, että pyramidit olivat monen, ei yhden ainoan aukion ympärillä. Paikalta löydetyt hieroglyfit muistuttivvat zapoteekkien kirjoitusta. Monsesa muussakin paikalssa oli samaa kirjoitusta, ja myös Pueblan alueen keramiikka muistuttavia savastioita. Tätä kulttuuria kutsutaan nimellä ñuiñe. Myös veistoksissa oli sapoteekkien jumalien piirteitä. Misteekkien kaupunkivaltiot sotivat keskenään ja sapoteennkien kanssa. Alamaan misteenkkien temppelit ja palatsit olivat korkeilla paikoilla ja linnoitteuja, muu kaupunki alavammalla.
 
▲Sapoteekkivaikutteinen nuine-kulttuuri katosi kun Teotihuacan romahti. Jotkut merkittävät paikat hylättiin kokonaan. Mutta toiset, esimerkiksi
 
Cerro Jazmín ja Tilantongo, pysyivät asuttuina.
 
==== Jälkiklassinen kausi ====
[[Tiedosto:Oaxaca ocho venado.png|pienoiskuva|Ocho Venado kuvassa oikealla, vasemmalla hänen liittolaisensa.]]
Misteekkien kulta-aika kuitenkin alkoikin vasta 600-luvulla jaa.
 
Misteekit valtasivat rannikkomisteekienrannikkomisteekkien alueen vasta joskus 900-1100 jaa. Sieltä hepistäen valtasivatalkuperäisen alueen asukkaat valvontaansa.
 
1100-luvun lopussa Tilantongo nousi johtoasemaan mm tolteekkien tuella. Myöhemmin Ocho Venadoksi kutsuttu hallitsija pyrki haalimaan misteekkialuelela vallan käsiinsä. Ocho Venado valtasikin noin 100 eri kokoista kapupunkia ja suurta kylää. Mutta vuonna 1115 ▼
 
hän hävisi taistelun, ja uhrattiin. Se johtui siitä, että muiden misteekkikaupunkien liitto päätti kukistaa hänet.
 
▲1100-luvun lopussa Tilantongo nousi johtoasemaan mm tolteekkien tuella. Myöhemmin Ocho Venadoksi kutsuttu hallitsija pyrki haalimaan misteekkialuelelamisteekkialueella vallan käsiinsä. Ocho Venado valtasikin noin 100 eri kokoista kapupunkiakaupunkia ja suurta kylää. Mutta vuonna 1115
 
Mutta jäljelle jääneet kaupungit pelkäsivät nousevaa uutta kuningasta, joka valtasi kaupukeja ja tappoi näiden johtajat.
Misteekkien vaikutusvalta oli huipussaan oli 1300-luvun alkupuolella, jolloin he valtasivat sapoteekeille kuuluneita alueita. Mutta kostoksi 1400-luvulla sapoteekit valtasivat alueensa kuitenkin takaisin..▼
 
▲He solmivat sotaliiton Tilantongoan vastaan. Vuonna 1115 Ocho Venado hävisi taistelun, ja uhrattiin. Misteekkien vaikutusvalta oli huipussaan oli 1300-luvun alkupuolella, jolloin he valtasivat sapoteekeille kuuluneita alueita. Mutta kostoksi 1400-luvulla sapoteekit valtasivat alueensapaljon alueitaan kuitenkin takaisin..
Asteekkien kuningas Ahuizotl valloitti misteekkien valtakunnan 30 vuotta ennen espanjalaisten saapumista. Kun espanjalaiset
 
Asteekkien kuningas Ahuizotl valloitti misteekkien valtakunnan 30 vuotta ennen espanjalaisten saapumista hieman enne vuotta 1500. Kun espanjalaiset tulivat, vain muutamat mistekkialueet vastustivat miehitystä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikijunior_Muinaiset_kulttuurit/Misteekit”