Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historia” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 17:
#Muotoutumisvaiheeseen eli esiklassiseen n. 2000 eaa. - 250 jaa. Varhaiset keskukset Nakbe, El Mirador
# Klassiseen kauteen 250 - 900 jaa. Keskialueen kulttuuri ja sen romahdus. Suurkaupunkeja Tikal, Calakmul.
# Myöhäiskauteen 900-luku - 1697 Asutus mm. Pohjois-Jukatanilla Chichen Itza, MayapanMayapán.
 
=== Tarkempi jako ===
Paleointiaanit n. 11000-3500 eaa
 
Arkaainen 3500-2000 eaa
 
Muotoutumisvaihe 2000 eaa- 250 jaa
 
Varhainen 2000-1000 eaa Nakbe, Cerros
 
Keskinen 1000-400 eaa Izapa El Mirador Uaaxtun
 
Myöhäinen 400 eaa- 250 jaa El Mirador Uaaxtun,., Ceibal
 
Klassinen 250-900
 
Varhainen 250-600 Calakmul Caracol Copan Tikal Pananque ...
 
Myöhäinen 600-900 UxmalTikal ...
 
Loppuvaihe 800-900/1000 Puuc-paikat Uxmal, Labna ...
 
Jälkiklassinen 900-1521
 
Varhainen 900-1200 Tulum
 
Myöhäinen 1200-1521 Mayapan
 
Espanjalaisten tulo
 
 
 
 
==Varhaisin kausi: metsästys, varhaisin viljely==
Rivi 26 ⟶ 58:
 
=== Varhainen esiklassinen kausi: saviastiat n. 2000 eaa - ===
Saviastioiden tekotaito levisi Mesoamerikkaan noin 2500-2000 eaa. Etelä-Amerikasta. Lähelle Tyynenmeren rantarantaa syntyi noin 1800 eaa kasvavia kyliä. Näissä oli kylien keskustassa tasanteelle tehtyjä rakennelmia. Korokkeelle korottaminen kertoo luultavasti kyläpäällikön mahdista.
Noin 1500 eaa käytiin kauppaa mm. jadella, jota pidettiin arvokkaana.
 
=== Keskimmäinen esiklassinen kausi: ensimmäiset temppelit n. 1200 eaa - ===
[[Tiedosto:Formative Period southern Mesoamerica 2.svg|pienoiskuva|Esiklassisia mayapaikkoja kartalla. Jaden lähteet merkitty vihreillä täplillä. Klikkaa karttaa isommaksi.]]
Olmeekit ilmaantuivat viimeistään 1300 eaa. ja levittivät vaikutteitaan maya-alueelle vuoteen 400 eaa asti.
Maissin viljely mahdollisti väkiluvun kasvun ja suurten rakennelmien teon.
 
Varhaiset mayakeskukset syntyivät noin 1200-900 eaa. Kulttuurin kukoistus alkoi eteläisiltä alangoilta, Guatemalan ja Meksikon raja-alueilla. Läheisellä ylänköalueella sijaitseva '''Kaminaljuyu''' hallitsi alueen jaden ja obsidiaanin (tumma laavalasi) kauppaa. Alangon '''Chocolá''' puolestaan oli merkittävä kaakaokaupan kannalta. Mayakeskuksien väliset sodat lienevät alkaneen jo varhain.
 
Alettiin rakentaa hautakumpuja, joista ilmeisesti kehittyi porraspyramideja varhaiskauden loppupuolella.
Rivi 40 ⟶ 73:
Löydöt osoittavat, että kuninkaiden merkitys oli suuri jo näinä alkuaikoina. Merkkejä kuninkaaseen liittyvästä Jaguaarin palvonnasta on löytynyt. Jaguaari-jumalan hengen uskottiin siirtyvään kuninkaaseen veriuhrin avustuksella, mikä ei kuitenkaan edellyttänyt tappamista (ks. kappale uskonnosta).
 
Noin 1200 -750 eaa nousi vanhin tunnettu suuri mayakaupunki, Nakbe. Sen rauniot ovat PeteninPeténin alueella Miradorin laaksossa. Kaupunkiin rakennettiin isoja temppeleitä sekä palatseja noin 800 eaa. Kalkkikivi tuotiin läheiseltä louhokselta. Alankoalueen maaperä onkin juuri kalkkikiveä, joka on pehmeää ja helposti louhittavissa.
 
=== Esiklassisen kauden loppuvaihe: suuret mayakeskukset, kukoistus alkaa 400 eaa - ===
[[Tiedosto:El Mirador Stela 2.jpg|pienoiskuva|El Miradorin steela 2.]]
Pian mayat alkoivat rakentaa porraspyramideja. Nakben lähellä sijainneessa 80 000 asukkaan suurkaupungista '''El Miradorista''' on löydetty eräs kaikkien aikojen suurimmista pyramideista. Samanaikaisesti '''Civalin''' parhaimmillaan 10 000 asukkaan kaupungissa pyramiditemppelit suunnattiin astrologisten tapahtumien mukaan.
'''San Bartolosta''' on löydetty varhaisin kuninkaallinen hauta ja upeimmat mytologiaa kuvaavat seinämaalaukset. Mayojen jumalista kertovia taruja kuvaavia maalauksia ja steeloja on löydetty useista kaupungeista.