Kun ruotsiRuotsi oli hävinnyt suomenSuomen sodan suomiSuomi joutui venäjän haltuun ja suomestaSuomesta tehtiin autoniminenautonominen suuriruhtinaskunta jonka suuriruhtinaana oli venäjänVenäjän keisari. Suomen ensimmäinen suuriruhtinas oli venäjänVenäjän keisari Aleksanteri I. Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri. Suomen pääkaupunkina oli ensin muutaman vuoden Turku mutta sitten kolmen vuoden jälkeen se vaihdettiin Helsinkiin.
Suomi säilyi autonomisena aina ensimmäisen sotokaudensortokauden alkuun vuonna 1899.▼
Aleksanteri I.Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri.Suomen pääkaupunkina oli ensin muutaman vuoden turku mutta sitten kolmen vuoden jälkeen se vaihdettiin helsinkiin.
▲Suomi säilyi autonomisena aina ensimmäisen sotokauden alkuun vuonna 1899.
== ensimmäinenEnsimmäinen sortokausiortokausi ==
Ensimmäinen sortokausi alkoi kun vuonna 1989 kenraalikuvernööriksi nimitetty Nikolai Bobrikov.Bobrikov sai diktaattorin valtuudet vuonna 1903. Bobrikov sai karkottaa epäilyttäviä suomalaisia ulkomaille,nuoret miehet käskettiin asepalvelukseen venäjän armeijaan ja suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin. Suomalaiset kieltäytyivät asepalveluksesta venäjänVenäjän armeijasta josta heidät vapautettiin. Osa suomalaisista kannatti vastarintaa ja toisten mielestä venäläistämiseen oli myönnyttävä jotta autonomian ydin voitaisiin pelastaa. Kummallakin suunnalla oli yteinenyhteinen tavoite autonomian peelastaminenpelastaminen mutta erimielisyys koski tapaa miten asia hoidetaan. Kaikkein jyrkintä vastarintaa edusti väkivltaisetväkivaltaiset aktivistit jotka suunnittelivat Bobrikovin murhaa. Aktivistien edelle ehti kuitenkin Eugen Schauman joka ampui Bobrikovin senaatinlinnan portaikossa ja sen jälkeen itsensä. Suomen autonomia palautettiin vuonna 1905.
Suomen autonomia palautettiin vuonna 1905.
== Toinen sortokausi ==
Kun suomenSuomen autonomia palautettiin niin se merkitsi vain hengähdystaukoa. Uusi sortokausi alkoi vuonna 1908. Kenraalikuvernööriksi määrättiin Frans Seyn joka jatkoi samalla linjalla kuin Bobrikov. Vuonna 1908 venäjän keisari määräsi että venäjänVenäjän hallitus esittelee hänelle vastedes suomeaSuomea koskevat asiat. Vuonna 1910 senaatin johtoon nimitettiiin kenraali joka oli venäläinen. Suomen eduskunnalta riistettiin kaikki valta ja riistetty valta joutui venäjän duumalle. Myöhemmin tuli voimaan yhdenvertaisuuslaki joka tarkoitti sitä että venäläiset saivat harjoittaa ammattejaan suomessa. Suomessa ei enää myönnnytty venäläistämiseen. Toinen sortokausi loppui kun suomi itsenäistui 6.12.1917
