Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Mars” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kasvot Marsissa: Linkki pois |
Marsin pinnanmuotoja osio loppuun |
||
Rivi 115:
Kasvot ovat esiintyneet mm. amerikkalaisessa Operaatio Mars (Mission to Mars) -elokuvassa vuodelta 1999 sekä eräässä Mikki Hiiri -jaksossa, jossa marsilaiset olivat niitä piirtäneet.
===Marsin tulivuoret===
Marsissa on muutamia valtavia ja korkeita tulivuoria, kuten kilpitulivuori Olympus Mons (Olympus-vuori), joka on 26 km korkea. Tämä tunnettiin ennen luotaimia nimellä Pix Olympica, Olympuksen lumet. Olympus Monsin halkaisija vuoren juurella on 540 km ja vuoren juurella oleva jyrkkä reunus on 6 km korkea ja jyrkähkö. Tulivuoren kraatteri koostuu kuudesta kraatterista ja on kooltaan 60 x 85 km. Kraatterin syvyys on 3 km. Kaasunpaine Olympus Monsin huipulla on vain 2% keskimääräisestä paineesta. Tulivuoren arvioidaan olevan ajoittain aktiivinen, viimeksi se olisi purkautunut erään arvion mukaan 2 miljoonaa vuotta sitten. Lähistöillä samalla vulkaanisella alueella ovat muut Tharsis-harjun kolme suurta tulivuorta Arsia Mons, Pavonis Mons ja Ascraeus Mons. Tharsis-harju nousee 10 km ympäristöä korkeammaksi, 2 km keskikorkeuden yläpuolelle ja peittää 1/6 Marsin pinnasta. Arsia Mons on toiseksi suurin tulivuori. Alueelta lähtee laavavirtoja ja veden muokkaamia virtausmuodostelmia säteittäin.
===Marsin vajoamia ja uomia===
Marsissa on myös valtava vajoamalaakso, Valles Marineris, jonka pituus on 4000 km ja syvyys 7 km. Uomien leveys on 180 km. Laakso on lähellä Tharsis-harjun vulkaanista aluetta ja on syntynyt Tharsis-harjun kohotessa. Vesivirtaus on muokannut laaksoa edelleen.
Tämän laakson seinämistä otetuista kuvista näkyy kerrostumia. Valles Marinerisin kautta on virrannut valtava määrä vettä muinaiseen mereen. Marsissa on ollut menneisyydessä jonkinlaista alkavaa kuoren liikehtimistä ja tulivuoritoimintaa. Tällöin kaasukehä on ollut paksumpi ja vesi on saattanut virrata Marsin pinnalla. Marsissa on myös monia muita jokiuomia.
Suurin törmäyskraatteri on Hellas, jonka läpimitta on 2100 km ja syvyys 4 km. Toinen suuri muodostuma Argyre on läpimitaltaan 1800 km. Monet Marsin vesivirtojen näköiset laaksot lähtevät kaoottisilta alueilta, joissa routa näyttää sulaneen sisältä tuleen vulkaanisen lämmön takia. Kuivuneiden jokiuomien pituus on jopa 1000 km. Marsissa on kraattereita, joita ympäröi pisaramaisia muodostelmia, jotka ovat virtauksen aiheuttamien hiekkasärkkien näköisiä, ja jotkut kraatterit näyttävät kuin mutaan isketyiltä. Marsista on löydetty pölyn peittämiä jäätiköitä ja jäälauttoja. Pohjoisen pallonpuoliskon uskotaan olleen aikoinaan meren peitossa. Marsin merialueet eivät ole samoja kuin tumman pölyn peittämät mare-alueet.
[[kuva:Mars_Twin_Peaks_%281024px%29.jpg|thumb|Marsin maisemaa luotaimen kuvaamana]]
=== Marsin pinta ja geologia===
Marsin pinnalle antaa ruskean värin ruostunut rauta eli rautaoksidi. Pinnalta katsoen Marsin pinta on Kuun pinnan kaltainen. Pinta on regoliittia, kivien, hiekan ja pölyn seosta. Regoliitin alla ja seassa on syvä routakerros. Marsissa on sekä tummaa että vaaleaa pölyä. Monin paikoin näkyy hiekkadyynejä yms. jotka ovat kaasukehän tuulien muodostamia, Kuussahan ei ole kaasukehää eikä täten tuulia. Marsinkin pinta on basalttia. Joillain alueilla on piilasia tai andesiittia. Eräällä alueella on hematiittia, joka on rautamineraali. Götiitti on rautamineraali, joka syntyy vain veden läheisyydessä. Tätä on löydetty Marsista. Marsissa on runsaasti rauta- ja vesipitoista limoniittia 2 FeO<sub>3</sub>3H<sub>2</sub>0. Pintakerroksessa on rautaa 13%, piitä 21% ja rikkiä yli 10 kertaa niin paljon kuin Maassa.
| |||