Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Kuu” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Alku mallinne ja johdanto ikipediasta |
Yleistä ja sysnty ja kehitys osio wikipediasta |
||
Rivi 22:
'''Kuu''' on [[Maapallo|Maan]] ainoa luonnollinen kiertolainen.
==Yleistä==
Kuun kiertosuunta on taivaalla tähtien suhteen itään. Kuun kiertoaika Maan ympäri on 27 vrk 7 h 43 min. Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä. Uudenkuun aikaan maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja Aurinko ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna. Täydenkuun aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna. Kun Kuu, Maa ja Aurinko ovat samalla suoralla, havaitaan uudenkuun aikana auringonpimennys ja täydenkuun aikana kuunpimennys. Kuu vaikuttaa myös vuorovesiin. Valon ja varjon rajaa Kuun pinnalla kutsutaan terminaattoriksi.
Tieteen kehittyessä on havaittu, että Kuun kuori koostuu kevyistä kivilajeista, esimerkiksi gabrosta. Kuu kiertää Maata ellipsin muotoisella radalla. Kuulla ei ole varsinaista kaasukehää ja tämän vuoksi lämpötilat vaihtelevat +130 ja −200 celsiusasteen välillä. Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Apollo 11 mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin, laskeutui Kuuhun.
Kuun suurin kraatteri on Hertzprung. Kraatterit erottuvat maasta katsottuna parhaiten kun kuu ei ole täysi. Yksi Kuun kierros Maan ympäri kestää 27 vuorokautta, 7 tuntia, 43 minuuttia. Sitä kutsutaan sideeriseksi kuukaudeksi ja se on sidottu Kuun liikkeisiin taustatähtiin nähden. Muita kuukausia ovat tasauspisteeseen sidottu trooppinen kuukausi, Kuun radan perigeumiin sidottu anomalistinen kuukausi ja kahden uuden kuun väliseen aikaan sidottu synodinen kuukausi. Näiden pituudet ovat muutamien kymmenien minuuttien tarkuudella samoja.
==Synty ja kehitys==
Kuun uskotaan syntyneen erillisenä taivaankappaleena noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Tarkkaa selitystä Kuun synnystä ei kuitenkaan tiedetä. Olettamuksia Kuun synnystä ovat, että Marsin kokoinen protoplaneetta (tunnetaan nimellä Thea) olisi törmännyt nuoreen Maahan ja irrottanut tarpeeksi ainesta Kuun muodostumiseen. Alkujaan planeetta olisi liikkunut Maan radalla ns. hevosenkenkäradalla, joka olisi alkanut heilua planeettojen ratojen vaikutuksesta käyden yhä lähempänä Maata, kunnes törmäsi siihen. Maan koko olisi ollut silloin puolet tai kolmasosa nykyisestä koosta ja törmääjä olisi törmännyt Maahan hyvin viistosti. Törmäys olisi heittänyt Maasta massaa noin kaksi kertaa enemmän kuin Kuussa on nyt. Kuu olisi syntynyt alle tuhannessa vuodessa, jopa muutamien tuntien tai päivien ajassa. Tämä teoria tekee Maan Kuun synnyn Maan tyyppiselle planeetalle harvinaiseksi, sillä se vaatii sopivan nopeuden, tulokulman ja törmäävien kappaleiden massan. Merkuriuksella, Marsilla ja Venuksella ei olekaan vastaavan kokoisia kuita kuin Maalla.
Toinen suosittu teoria kulkee kaappausteorian nimellä: Kuu olisi syntynyt muualla ja Maa olisi siepannut sen. Todisteet kuitenkin tukevat törmäysteoriaa.
Kun Kuu oli muodostunut, sen uloimmat kerrokset satojen kilometrien syvyydessä sulivat ja niissä tapahtui erottuminen eli keveimmät aineet nousivat pinnalle. Tämän jälkeen pinta jäähtyi ja siihen muodostui kiinteä kuori. 700 miljoonan ensimmäisen vuoden aikana Kuu oli voimakkaan meteoriittisateen kohteena. Kuuhun osui noin 100 km kokoisia asteroideja. Tämän pommituksen johdosta Kuun pinnalle syntyivät kuopat eli "meret" (lat. mare). Noin 3,9 miljardia vuotta sitten Kuun elämässä oli rauhallisempi kausi. Törmäyksissä syntyneisiin kuoppiin alkoi syvemmältä Kuun sisästä tihkua sulaa basalttia. Noin 3 miljardia vuotta sitten kiertolainen oli saavuttanut tasapainoaseman ja meret olivat täyttyneet ja jähmettyneet. Tämän jälkeen Kuussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta meteoriittien synnyttämiä kraattereita.
Nykyisin Kuu on noin 384 000 kilometrin päässä Maasta ja mittausten mukaan se loittonee joka vuosi noin 3,2 cm. Nuoruudessaan Kuu oli paljon lähempänä Maata kuin nykyisin. Pieni osa Maan pyörimisliikkeestä siirtyy vetovoimavaikutuksesta Kuun rataan, minkä seurauksena kiertolainen on vuosi vuodelta kauempana emoplaneetastaan. Mitä kauemmas Kuun rata karkaa, sitä heikommaksi vuorovesi-ilmiö käy Maan pinnalla. Toistaiseksi Kuu on kuitenkin niin lähellä kiertämäänsä planeettaa, että menee vielä pitkään ennen kuin sen loittoneminen alkaa vaikuttaa merkittävästi olosuhteisiin Maassa.
| |||