Ero sivun ”Suomen historia/Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä

Kun Ruotsi oli hävinnyt Suomen sodan, Suomi joutui Venäjän haltuun ja Suomi sai autonomian ja Venäjän keisari hallitsi Suomea suuriruhtinaana, eli Suomesta oli tullut autonominen suuriruhtinaskunta. Suomenja ensimmäinen suuriruhtinasvenäläinen olijoka Venäjänhallitsi keisariSuome Aleksanterioli Nikolai I. joka oli myös Venäjän keisari. Suomessa keisaria edusti kenraalikuvernööri. Suomen pääkaupunkina oli ensin muutaman vuoden Turku mutta sitten kolmen vuoden jälkeen se vaihdettiin Helsinkiin. Suomi säilyimeneti autonomisenaautonomiansa ainavuonna ensimmäisen1989 sortokaudenkun alkuunensmmäinen vuonnasortokausi 1899alkoi.

Ensimmäinen sortokausi alkoi kun vuonna 1899 kenraalikuvernööriksi nimitetty Nikolai Bobrikov sai diktaattorin valtuudet vuonna 1903. Bobrikov sai karkottaa epäilyttäviä suomalaisia ulkomaille, nuoret miehet käskettiin asepalvelukseen Venäjän armeijaan ja suomalaisten postimerkkien käyttö kiellettiin. Suomalaiset kieltäytyivät asepalveluksesta Venäjän armeijassa josta heidät vapautettiin. Osa suomalaisista kannatti vastarintaa ja toisten mielestä venäläistämiseenpiti olimyöntyä myönnyttävävenäläistämiseen jottasikis autonomianettä ydinSuomen voitaisiinautonomia pelastaasäilysi. KummallakinKummannkin suunnallasuunnan tavoitteena oli yhteinenpelastaa tavoiteSuomen autonomianautonomia.Erimielisyyttä pelastaminensyntyi muttasiis erimielisyyssiitä koski tapaaettä miten asiaSuomen autonomia hoidetaanpelastetaan.Bobrikovin murhaa suunnitelevat väkivaltaiset aktivistit edustivat jyrkintä vastarintaa. Eugen Schauman kuitenkin murasi Bobrikovin ampumalla hänet Senaatinlinnan portaikkoon ja sitten hän ampui itsensä. Suomen autonomia palautettiin vuonna 1905.