Versio 30. lokakuuta 2006 kello 12.47 muokkaa Tigru (keskustelu \| muokkaukset) 4 134 muokkausta →‎Vaiheet: ohoh kuva thumbiksi ← Vanhempi muutos		Versio 29. joulukuuta 2006 kello 15.16 muokkaa kumoa Tigru (keskustelu \| muokkaukset) 4 134 muokkausta Muokkasin rajusti koskemaan havainnointia Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{Kuu \| kuva=[[Kuva:Moon.jpg\|230px]]~~ ~~\| löytäjät = –~~ ~~\| löytöaika= Muinainen~~ ~~\| planeetta=Maa~~ ~~\| etäisyyskm=384 400~~ ~~\| eksentrisyys=0,0549~~ ~~\| kiertoaika=27 d 7 h 43,7 min~~ ~~\| inklinaatio=5,1454°~~ ~~\| halkaisija=3 474,8~~ ~~\| pinta-ala=38 000 000~~ ~~\| massa=7,347673×10<sup>22</sup> \| maanmassa=0,0123~~ ~~\| tiheys=3,344~~ ~~\| painovoima=1,622~~ ~~\| pyörähdysaika=27 d 7 h 43,7 min~~ ~~\| pakonopeus=2.38 km/s~~ ~~\| akseli=1,5424°~~ ~~\| albedo=0,12~~ ~~\| alinlämpö=40 Kelviniä \| keskilämpö=250 Kelviniä \| ylinlämpö=396 Kelviniä~~ ~~\| paine=3 × 10<sup>−13</sup> kPa~~ ~~\| alkuaineet=helium<br />neon<br />vety<br />argon \| prosentit=25 %<br />25 %<br />23 %<br />20 %~~ }} '''Kuu''' on [[Maapallo\|Maan]] ainoa luonnollinen kiertolainen. Rivi 33 ⟶ 11: Kuun suurin kraatteri on Hertzprung. Kraatterit erottuvat maasta katsottuna parhaiten kun kuu ei ole täysi. Yksi Kuun kierros Maan ympäri kestää 27 vuorokautta, 7 tuntia, 43 minuuttia. Sitä kutsutaan sideeriseksi kuukaudeksi ja se on sidottu Kuun liikkeisiin taustatähtiin nähden. Muita kuukausia ovat tasauspisteeseen sidottu trooppinen kuukausi, Kuun radan perigeumiin sidottu anomalistinen kuukausi ja kahden uuden kuun väliseen aikaan sidottu synodinen kuukausi. Näiden pituudet ovat muutamien kymmenien minuuttien tarkuudella samoja. ~~==Synty ja kehitys==~~ Kuun uskotaan syntyneen erillisenä taivaankappaleena noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Tarkkaa selitystä Kuun synnystä ei kuitenkaan tiedetä. Olettamuksia Kuun synnystä ovat, että Marsin kokoinen protoplaneetta (tunnetaan nimellä Thea) olisi törmännyt nuoreen Maahan ja irrottanut tarpeeksi ainesta Kuun muodostumiseen. Alkujaan planeetta olisi liikkunut Maan radalla ns. hevosenkenkäradalla, joka olisi alkanut heilua planeettojen ratojen vaikutuksesta käyden yhä lähempänä Maata, kunnes törmäsi siihen. Maan koko olisi ollut silloin puolet tai kolmasosa nykyisestä koosta ja törmääjä olisi törmännyt Maahan hyvin viistosti. Törmäys olisi heittänyt Maasta massaa noin kaksi kertaa enemmän kuin Kuussa on nyt. Kuu olisi syntynyt alle tuhannessa vuodessa, jopa muutamien tuntien tai päivien ajassa. Tämä teoria tekee Maan Kuun synnyn Maan tyyppiselle planeetalle harvinaiseksi, sillä se vaatii sopivan nopeuden, tulokulman ja törmäävien kappaleiden massan. Merkuriuksella, Marsilla ja Venuksella ei olekaan vastaavan kokoisia kuita kuin Maalla. ~~Toinen suosittu teoria kulkee kaappausteorian nimellä: Kuu olisi syntynyt muualla ja Maa olisi siepannut sen. Todisteet kuitenkin tukevat törmäysteoriaa.~~ Kun Kuu oli muodostunut, sen uloimmat kerrokset satojen kilometrien syvyydessä sulivat ja niissä tapahtui erottuminen eli keveimmät aineet nousivat pinnalle. Tämän jälkeen pinta jäähtyi ja siihen muodostui kiinteä kuori. 700 miljoonan ensimmäisen vuoden aikana Kuu oli voimakkaan meteoriittisateen kohteena. Kuuhun osui noin 100 km kokoisia asteroideja. Tämän pommituksen johdosta Kuun pinnalle syntyivät kuopat eli "meret" (lat. mare). Noin 3,9 miljardia vuotta sitten Kuun elämässä oli rauhallisempi kausi. Törmäyksissä syntyneisiin kuoppiin alkoi syvemmältä Kuun sisästä tihkua sulaa basalttia. Noin 3 miljardia vuotta sitten kiertolainen oli saavuttanut tasapainoaseman ja meret olivat täyttyneet ja jähmettyneet. Tämän jälkeen Kuussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta meteoriittien synnyttämiä kraattereita. Nykyisin Kuu on noin 384 000 kilometrin päässä Maasta ja mittausten mukaan se loittonee joka vuosi noin 3,2 cm. Nuoruudessaan Kuu oli paljon lähempänä Maata kuin nykyisin. Pieni osa Maan pyörimisliikkeestä siirtyy vetovoimavaikutuksesta Kuun rataan, minkä seurauksena kiertolainen on vuosi vuodelta kauempana emoplaneetastaan. Mitä kauemmas Kuun rata karkaa, sitä heikommaksi vuorovesi-ilmiö käy Maan pinnalla. Toistaiseksi Kuu on kuitenkin niin lähellä kiertämäänsä planeettaa, että menee vielä pitkään ennen kuin sen loittoneminen alkaa vaikuttaa merkittävästi olosuhteisiin Maassa. ==Kuun vaiheet== Rivi 60 ⟶ 26: Kuun vaiheet ''kasvavat'' uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten ''vähentyä'' täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin kuukausi. Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin. ~~==Luettelo Kuun pinnanmuodoista==~~ Kuun nimistö on pääosin perua muutaman sadan vuoden takaa, 1600-luvulla tummia alueita alettiin kutsua meriksi ja meret nimettiin pääosin ilmaston termien ja mielialojen mukaan. Mare Orientale, Itämeri, sijaitsee nimensä mukaisesti Kuun idässä. Tämän päätti Kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU. Luonnollisesti kääntöpuolen meret saivat nimensä vasta kun se ensimmäistä kertaa Luna 3:n avulla valokuvattiin, joten nimistö on sen mukaista: Mare Moscoviense, Mare Ingenii ja Mare Cognitum (Ranger 7:n kuvaama). Vuoristot nimesi Hevelius Maan vastaavien mukaan. Kraaterit on nimetty kuuluisien filosofien, luonnontieteilijöiden ja tutkimusmatkalijoiden mukaan. Suomalaisista nimensä Kuun pintaan ovat saaneet Anders Lexell ja Yrjö Väisälä. ~~Nykyään vain IAU saa nimetä taivaankappaleita.~~ ~~===Nimistösäännöt===~~ * Olemassaolevia nimiä ei muuteta. * Uskonnollisia, sotilaallisia tai poliittisia johtajia ei hyväksytä nimistöön. * Nimet kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, siinä muodossa missä ehdottava valtio ne ehdottaa. * Kraaterit, kallioniemet ja yksittäiset vuorenhuiput nimetään jo kuolleen tähtitieteilijän tai muun merkittävän tiedemiehen/naisen mukaan. * Vuorijonot saavat nimensä Maan vuorijonojen mukaan etulitteenä Mons (mon. Montes) ja laajat tummat alueet saavat nimensä mielialojen mukaan ja etuliitteksi ne saavat Mare, Palus, Oceanus, Lacus tai Sinus. * Laaksot ja halkemat nimetään lähimmän kraaterin mukaan joka yhdistetään Riman tai Valliksen kanssa. * Harjut, vuorenseinämät ja vastaavat saavat nimen Dorsa tai Rupes. Kraateriketjut ovat Catenoita. * Lisäksi käytetään seuraavia: ryppyharjuille Dorsae, rilleille Rimae ja Doomi pienille tulivuorta muistuttaville kukkuloille. ~~=== Valtameri (oceanus) ===~~ * Oceanus Procellarum (Myrskyjen valtameri) ~~[[Kuva:Lunar_crater_Daedalus.jpg\|thumb\|270px\|Daedalus-kraatteri lähellä Kuun kääntöpuolen keskusta Apollo 11:n miehistön kuvaamana.]]~~ ~~=== Meret (mare) ===~~ Mare Anguis Mare Australe (Eteläinen meri) Mare Cognitum (Tunnettu meri) Mare Crisium (Vaarojen meri) Mare Fecundatatis (Hedelmällisyyden meri) Mare Frigoris (Kylmyyden meri) Mare Humboldtianum (Humboldtin meri) Mare Humorum (Kosteuden meri) Mare Imbrium (Sateiden meri) Mare Ingenii (Nerokkuuden meri) Mare Insularum (Saarten meri) Mare Marginis (Reunameri) Mare Moscoviense (Moskovan meri) Mare Nectaris (Nektarinmeri) Mare Nubium (Pilvien meri) Mare Orientale (Itäinen meri) ~~[[Kuva:Moon-apollo17-schmitt_boulder.jpg\|thumb\|270px\|Apollo 17:n Astronautti suuren kivenlohkareen vierellä.]]~~ Mare Serenitatis (Hiljaisuuden meri) Mare Smythii (Smythin meri) Mare Spumans (Vaahdon meri) Mare Tranquillitatis (Rauhallisuudenmeri) Mare Undarum (Aaltojenmeri) Mare Vaporum (Höyryjen meri) ~~=== Lahdet (sinus) ===~~ * Sinus Iridum (Sateenkaarten lahti) ~~=== Järvet (lacus) ===~~ * ~~=== Suot (palus) ===~~ Palus Epideriamium (Tautien suo) Palus Putredinis (Mätänemisen suo) Palus Somni (Unien suo) ~~=== Vuoret (mons) ===~~ Pico * Piton ~~[[Kuva:Moonrise on Hobart Bay - NOAA.jpg\|270px\|thumb\|Kuutamo]]~~ ~~=== Vuoristot (montes) ===~~ * Montes Apennine (Apenniinit) * Caucasus Montes (Kaukasusvuoret) * Jura Montes (Jura) * Pyrenees Mountes (Pyreneet) * Taurus Mountes (Taurusvuoret) * Teneriffe Mountes (Teneriffa-vuoret) == Kirjallisuutta == Rivi 145 ⟶ 31: [[Luokka:Tähtitiede\|Kuu]]

Ero sivun ”Tähtitiede/Aurinkokunta/Kuu” versioiden välillä