Jatkosota alkoi 25.6.1941, kun Neuvostoliitto pommitti Suomea. Samaan aikaan Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi tuli hyökkäykseen mukaan heinäkuun alussa. Saksalaiset olivat rintamavastuussa Pohjois-Suomessa. Suomi valtasi menetetyn Karjalan ja muut luovutetut alueet ja ison osan Neuvosto-/Itä-KarjalstaKarjalasta. Asemasota alkoi joulukuussa, ja se kesti 2 ja puoli vuotta. Iso-Britannia julisti Suomelle 6.12.1941 sodan, mutta varsinaisia sotatoimia ei Suomen ja Iso-Britannian välillä ollut. Lopullinen käänne toisessa maailmansodassa tapahtui, kun saksalaiset hävisivät Stalingradin taistelun talvella 1943. Suomessa tämä johti siihen että J. W Rangelin hallitus vaihtui Edvin Linkomiehen hallitukseen, jonka tavoitteena oli irroittaa Suomi sodasta. Rauhan neuvottelut alkoivat talvella 1944. Neuvostoliiton rauhanehdot olivat seuraavat: vuoden 1940 raja ja lisäksi Petsamo Neuvostoliitolle, sotakorvauksia kuusisataamiljoonaa dollaria, ja saksalaisten karkottaminen Lapista. Suomessa ehdot olivat liian kovat ja rauhantunnustelut kariutuivat. Kesällä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Suomea vastaan. Suomalaiset joutuivat vetäytymään Itä-Karjalasta, ja menettivät osan talvisodassa menetettyä Karjalaa. Karjalankannaksella pääasema ja vt-asema murtuivat. Vkt-asema taipui ja hyökkäys kannaksella pysäytettiin Ihantalaan. Hallitus erosi ja Mannerheim valittiin presidentiksi elokuun alussa. Moskovan välirauhansopimus allekirjoitettiin syyskussa. Rauhanehdot olivat seuraavat:
Vuoden 1940 raja, Petsamo Neuvostoliitolle, Porkkalan vuokraus, kolmesataa miljoonaa dollaria sotakorvauksia, saksalaisten karkottaminen jos he eivät poistu 15.9.1944 mennessä Suomen alueelta, sotasyyllisten tuomitseminen ja tiettyjen järjestöjen lakkautus. Rauhanehtojen täyttämistä valvoi Suomeen saapunut liittoutuneiden valvontakomissio.
