|
* [[/Kopula/]]
==* [[/Muut verbit ==/]]
=== Taivutusluokat ===
Iirin säännölliset verbit jaetaan kahteen taivutusluokkaan (konjugaatioon).
Ensimmäiseen luokkaan kuuluu verbejä, joilla on yksitavuinen verbivartalo.
Toiseen luokkaan kuuluvien verbien verbivartalo on kaksitavuinen. Ne saavat pidennetyn päätteen. Esim. preesensissä taivutuspäätteen eteen asetetaan pitkä ''-í-''. Futuurissa ja konditionaalissa taas käytetään pitkää ''-ó-'':ta, joka ahtaan konsonantin jäljessä kirjoitetaan ''-eo-''. Pitkän ''-í-'':n käytössä esiintyy jonkin verran murre-eroja, mutta pitkä ''-ó-'' on kaikissa murteissa toisen konjugaation futuurin ja konditionaalin tunnus.
=== Preesens ===
==== Säännöllisten verbien yleispreesens ====
Yleispreesens, joka ilmaisee tavallisesti esiintyvää tai toistuvaa tekemistä, muodostetaan lisäämällä verbin käskymuotoon pääte ''-ann'', pitkän í:n jäljessä ''-onn'':
1. taivutusluokka
:''caitheann mé'' "minä heitän, kulutan, käytän vaatteita, ammun, poltan tupakkaa"
:''caitheann tú'' "sinä heität" ym.
:''caitheann sé, sí'' "hän heittää" jne.
:''caitheann muid'' "me heitämme" ym.
:''caitheann sibh'' "te heitätte" jne.
:''caitheann siad'' "he heittävät" ym.
2. taivutusluokka
:''labhraíonn mé'' "minä puhun", "minulla on tapana puhua"
:''labhraíonn tú'' "sinä puhut, sinulla on tapana puhua"
:''labhraíonn sé, sí'' "hän puhuu"
:''labhraíonn muid'' "me puhumme"
:''labhraíonn sibh'' "te puhutte"
:''labhraíonn siad'' "he puhuvat"
Suomen passiivia vastaavan impersonaalimuodon pääte on ''-t(h)ar, -t(h)ear'':
:''caitear'' "heitetään, ammutaan, kulutetaan" jne.
:''labhraítear'' "puhutaan"
Erityisiä persoonapäätteitä käytetään enää lähinnä vain eteläisessä (Munsterin) murteessa:
:''caithim'' = ''caitheann mé''
:''caithir'' = ''caitheann tú''
:''caithimid'' = ''caitheann muid''
:''caithid'' (myös ''caithid siad'') = ''caitheann siad''
:''labhraím'' = ''labhraíonn mé''
:''labhraír'' = ''labhraíonn tú''
:''labhraímid'' = ''labhraíonn muid''
:''labhraíd'' (myös ''labhraíd siad'') = ''labhraíonn siad''
Kirjakielessä näistä ovat yleisessä käytössä lähinnä vain ''caithim/labhraím'' ja ''caithimid/labhraímid''. Monikon toisella persoonalla ei ole edes Munsterin murteessa enää erityistä päätettä, vaan sielläkin sanotaan ''caitheann sibh/labhraíonn sibh''. Myös yksikön toisessa persoonassa ''caitheann tú'', ''labhraíonn tú'' on nykyään Munsterissakin tavallinen.
Vanhassa kirjakielessä esiintyi säännöllisilläkin verbeillä erityinen riippumaton preesensmuoto, jota käytettiin päälauseissa, ja ''-ann/-íonn''-päätteiset muodot esiintyivät yksinomaan verbipartikkelien (''go'' "että", ''ní'' "ei", ''nach'' "eikö, ettei", ''an'' "-ko,-kö", ''cha(n)'' "ei") jäljessä: ''amharcaidh sé'' "hän katsoo", ''ní amharcann sé'' "hän ei katso". Tämä vastakkainasettelu ei kuitenkaan esiinny enää nykyiirissä, vaikka ''amharcaidh''-tyyppisiä preesensmuotoja saattaa nähdä 1900-luvun alkupuolen kirjallisuudessa jonkinlaisena tyylillisenä finessinä.
==== Kestopreesens ====
Englannin ''-ing''-preesensiä (ts. tekee juuri nyt, on tekemässä - ns. kestopreesens) vastaava muoto on oikeastaan olemassa vain yhdellä verbillä, olla-verbillä ''bí!/bheith'', jonka kestopreesens on ''tá'':
:''tá mé'' "olen"
:''tá tú'' "olet"
:''tá sé'' "hän on"
:''tá muid'' "me olemme"
:''tá sibh'' "te olette"
:''tá siad'' "he ovat"
:
:''táthar'' "ollaan"
Jos verbiin liittyy jokin verbipartikkeli (''go'' "että", ''an'' "-ko, -kö", ''nach'' "eikö; ettei", ''ní'' "ei", ''chan'' "ei"), käytetään epäsäännöllistä vartaloa ''fuil'':
:''níl mé'' "en ole" (< aiemmin ''ní fhuil mé'')
:''chan fhuil mé'' "en ole" (yksinomaan Ulsterin murteessa - ja skottigaelissa - käytetty muoto)
:''deir Seán go bhfuil mé...'' "Seán sanoo että minä olen..."
:''deir Seán nach bhfuil mé...'' "Seán sanoo että minä en ole..."
:''an bhfuil mé...?'' "olenko minä...?"
:''nach bhfuil mé...?'' "enkö minä ole...?"
:''an bhfuiltear...?'' "ollaanko...?"
Ns. suorassa relatiivilauseessa käytetään ''tá''-vartaloa, johon liitetään painoton relatiivipartikkeli ''a'': ''an fear atá ag obair ansin'' "mies, joka on siellä töissä". Epäsuorassa relatiivilauseessa käytetään ''fuil''-vartaloa: ''an fear a bhfuil an galar air'' "mies, jolla on tauti".
Munsterin murteessa ''nach fuil'' saa muodon ''ná fuil''. Munsterin iirille ominaista on myös ''tá''-muodon t:n heikentäminen, siellä ei siis sanota ''tá'' [tα:] vaan pikemminkin ''thá''[hα:]. Yleensä munsterilaisetkaan eivät kuitenkaan kirjoita tätä t:tä th:na, paitsi hyvin tarkasti murteen äänteitä noudattavissa kansanperinneteksteissä, joissa muutenkin voi esiintyä monenlaisia omia oikeinkirjoitusvirityksiä.
Munsterin murteessa käytetään myös yhä verbinpäätteitä:
:''táim'' "minä olen"
:''taoi'' "sinä olet"
:''tá sé, sí'' "hän on"
:''táimid'' "me olemme''
:''tánn sibh'' "te olette"
:''táid'' "he ovat"
Muoto ''taoi'' esiintyy Munsterissakin harvoin; sen sijasta käytetään yleensä muotoa ''tánn tú''. Vastaavia päätteitä esiintyy myös ''fuil''-vartalon kanssa: ''go bhfuilim, go bhfuileann tú/sibh, go bhfuilimid, go bhfuilid''. Yleispreesensille ominaisen ''-nn''-päätteen tuominen kestopreesensiin on yksinomaan munsterilainen piirre, muut päätteet saattavat esiintyä muissakin murteissa kysymykseen vastattaessa: ''An bhfuil siad anseo? - Táid.'' "Ovatko he täällä? - Ovat." (myös ''Tá'' yksinään on käypä vastaus) - ''Táid''-muodon pleonastinen käyttö yhdessä vastaavan pronominin kanssa (''Táid siad'' pro ''Tá siad'') on sekin munsterilainen murrepiirre.
==== Epäsäännöllisten verbien preesens ====
'''Epäsäännöllisten verbien''' yleispreesensissä esiintyy vielä erityisiä epäsäännöllisiä muotoja.
- Verbin ''cluin(stin), clois(teáil)'' "kuulla" preesens on yleensä säännöllinen (''cluineann, cloiseann''), mutta Ulsterissa käytetään yhä muotoa ''chluin''.
- Verbin ''déan(amh)'' "tehdä" preesens on kirjakielessä säännöllinen (''déanann/ní dhéanann''), mutta sekä Connachtissa että Ulsterissa esiintyy muoto ''ghní'' (tai ''ní'', tässä sanassa kirjoituksen ''gh-'':ta ei äännetä mitenkään), ja ainoastaan riippuvaiset muodot, jotka esiintyvät partikkelien ''go'', ''nach'' jälkeen, muodostetaan vartalosta ''déan-'': ''go ndéanann'', ''ní dhéanann''. Ulsterin murteessa myös riippuvaiset muodot ovat hieman epäsäännöllisiä: ''ní theán'', ''go dteán'', ''nach dteán'', ''cha dteán''.
- Verbin ''abair(t)'' "sanoa" preesens muodostetaan vartalosta ''deir'', ja standardikirjakielessä se ei saa ''-ann''-päätettä. Sellaiset muodot kuin ''deireann'' ovat toki tavallisia puhekielessä. Riippuvaiset muodot voidaan muodostaa ja muodostetaankin ''deir''-vartalosta (''go ndeir sé'' ym.), mutta perinteisesti ne on luotu säännöllisesti ''abair''-vartalosta: ''go n-abraíonn sé''. Näin tehdään vieläkin Ulsterin murteessa. ''Abraíonn'' ilman verbipartikkelia käytettynä kuuluu yksinomaan murteisiin ja hiomattomaan puhekieleen.
- Verbin ''faigh/fáil'' "löytää, saada" standardinmukainen muoto luodaan säännöllisesti ''faigh''-vartalosta. Alun perin on kuitenkin käytetty muotoa ''gheibh'', ja ''faigh''-vartalo on jäänyt käytettäväksi yksinomaan ''go''-, ''nach''- ja muiden partikkelien kanssa. Näin tehdään usein vieläkin Ulsterin murteessa: ''gheibh''/''go bhfaigheann''. Munsterissa taas vartalo ''gheibh'' on yleistetty myös riippuvaisiin muotoihin: ''go ngeibheann''.
Muoto ''gheibh'' on alkujaan ollut päätteetön, mutta luonnollisesti sellainen muoto kuin ''gheibheann'' on puhekielessä aivan mahdollinen.
- Verbin ''feic(eáil)'' "nähdä" preesens on standardikielessä säännöllinen: ''feiceann/go bhfeiceann''. Tämä on myös Connachtin murteen tapa. Ulsterissa ja Munsterissa esiintyy kuitenkin myös vanha riippumaton preesensmuoto ''do-chí'', joka Ulsterissa on kehittynyt muotoon ''tchí'' tai ''tí'', Munsterissa ''chí'' sekä säännöllistetyllä päätteellä ''chíonn'' tai ''cíonn''. Ulsterissä säilytetään yhä vastakohtaisuus ''tchí/go bhfeiceann'', kun taas Munsterissa ''cí''-vartaloa käytetään myös verbipartikkelien jäljessä: ''go gcíonn'', ''go gcítear'' jne.
- Verbin ''tar/teacht'' "tulla" preesens muodostetaan säännöllisesti ''tag''-vartalosta: ''tagann/go dtagann''. Ulsterissa käytetään kuitenkin muotoa ''thig'' tai ''tig''. Luonnollisesti muoto ''tigeann'' on varsin tavallinen erityisesti verbipartikkelien jäljessä (''go dtigeann'').
- Verbin ''tabhair(t)'' "antaa; viedä" preesens muodostetaan vartalosta ''tug-'': ''tugann, go dtugann''. Ulsterissa käytetään kuitenkin yhä muotoa ''bheir'', ja ''tug''-vartaloa näkee vain verbipartikkelien jäljessä: ''bheir''/''go dtugann''.
- Vaikka verbillä ''bí/tá/bheith'' "olla" on epäsäännöllinen kestopreesens ''tá'', sen yleispreesens ''bíonn'' on yleensä säännöllinen. Ulsterissa esiintyy joskus muotoa ''bí''.
=== Preteriti ("past tense") ===
Säännöllisten verbien preteriti muodostetaan yksinkertaisesti heikentämällä verbivartalon ensimmäinen konsonantti:
1. taivutusluokka:
:''chaith mé''
:''chaith tú''
:''chaith sé''
:''chaith muid''
:''chaith sibh''
:''chaith siad''
2. taivutusluokka:
:''labhair mé''
:''labhair tú''
:''labhair sé''
:''labhair muid''
:''labhair sibh''
:''labhair siad''
Historiallisesti ottaen tämän heikennyksen aiheuttaa verbin eteen asetettava partikkeli ''do'', ts. ''do chaith sé, do labhair sé''. Tämä partikkeli kuuluu nykyään lähinnä vain Munsterin murteeseen yhtä poikkeustapausta lukuunottamatta: vokaalin (tai ääntämättä jäävän heikennetyn ''fh'':n) edessä partikkeli kirjoitetaan näkyviin muodossa ''d''': ''d'fhliuch sé'' "hän kostutti", ''d'oscail sé'' "hän avasi".
Preteritin persoonaton muoto muodostetaan päätteellä ''-adh'' tai ''-íodh''. Kirjoituksen loppukonsonantti ''-dh'' äännetään Ulsterissa [u], Connachtissa [u] tai [w], Munsterissa [g] tai sitten ach-äänteenä.
Merkillepantavaa on, että useimmissa murteissa (ainoa poikkeus on pieni Ring of Waterfordin murre) preteritin persoonaton muoto ei heikenny, kuten persoonamuodot. Sitä vastoin vokaaliin liitetään yleensä ''h-'': ''caitheadh'' (vain Waterfordissa ''chaitheadh''), ''hosclaíodh''. Muoto ''osclaíodh'' ilman alku-h:ta on standardikielen mukainen, mutta useimpien murteiden vastainen, ja useimmat kirjailijat käyttävät tässä h:ta suosituksista välittämättä.
Sivulauseissa käytettäviin verbipartikkeleihin lisätään preteritissä yleensä ''-r'', ja kaikki ''-r''-loppuiset partikkelit laukaisevat periaatteessa heikennyksen:
:''gur chaith mé'' "että minä kulutin, heitin, ammuin"
:''ar chaith tú?'' "kulutitko, heititkö, ammuitko sinä?"
:''níor chaith sé'' "hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut''
:''char chaith sé'' "hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut''
:''nár chaith sé?'' "eikö hän kuluttanut, heittänyt, ampunut?"
:''nár chaith sé'' "että hän ei kuluttanut, heittänyt, ampunut"
Persoonaton, autonominen muoto vastustaa kuitenkin aina heikennystä: ''gur '''c'''aitheadh'', ''nár '''c'''aitheadh'', ''ar '''c'''aitheadh?''
Munsterin murteissa esiintyy yhä verbipäätteiden järjestelmä:
:M. ''do chaitheas'' = ''chaith mé''
:''do chaithis'' = ''chaith tú''
:''do chaith sé'' = ''chaith sé''
:''do chaitheama(i)r'' = ''chaith muid''
:''do chaitheabhair'' = ''chaith sibh''
:''do chaitheadar'' = ''chaith siad''
:''do labhraíos'' = ''labhair mé''
:''do labhraís'' = ''labhair tú''
:''do labhair sé'' = ''labhair sé''
:''do labhraíoma(i)r'' = ''labhair muid''
:''do labhrabhair'' = ''labhair sibh''
:''do labhraíodar'' = ''labhair siad''
Kaikki verbipäätteet eivät kuulu yksinomaan Munsterin murteisiin. Kirjakielessä muodot ''chaitheamar'' (ei ''-amair'', joka on yksinomaan Munsterin murretta) ja ''chaitheadar'' ovat yhä varsin tavallisia, ja ''chaitheas'', ''chaithis'' esiintyvät myös muita kuin Munsterin murretta äidinkielenään puhuvien kirjailijoiden iirissä. Sitä vastoin pääte ''-abhair'' (tai ''-úir'') monikon toisessa persoonassa kuuluu jokseenkin yksinomaisesti Munsterin murteeseen.
Munsterilaisessa puhekielessä myös -r-loppuiset verbipartikkelit saattavat korvautua preesensissä käytetyillä: ''go n-ólas'' "että join" (pro ''gur ólas'' tai ''gur ól mé''), jotka tällöin voivat pimentää myös persoonattoman muodon: ''go gcaitheadh'' "että heitettiin" (pro ''gur caitheadh''). Käytäntö näkyy usein myös kirjallisuudessa, Munsterin murretta äidinkielenään puhuvilla kirjoittajilla (tyypillinen esimerkki on Maidhc Dainín Ó Sé). Tätä tapaa ei kuitenkaan ole syytä jäljitellä kirjoitetussa kielessä lukuunottamatta selviä murreoppaita ja murrenäytteitä. Esimerkiksi Connemaran murteessa moinen ei kävisi päinsäkään, sillä ilmausten ''go gcaithfidh mé'' (futuuri) ja ''gur chaith sé'' (preteriti) välillä ei sikäläisen, sananloppuista -idh:ta ja vokaalien välistä [h]-äännettä heikentävän ääntämyksen (''go gca' sé'' ja ''gur cha' sé'') vuoksi ole juuri muuta eroa kuin verbipartikkeli ja c:n heikennys. Munsterissa tällaisia ongelmia ei ole, koska siellä sananloppuinen -idh on aina selkeä -[ig], ja myös vokaalien välinen [h] varsin kuuluva - siksi ''go gcaith'' ja ''go gcaithfidh'' kuulostavat siellä hyvin erilaisilta.
==== Epäsäännöllisten verbien preteriti ====
Epäsäännöllisten verbien preteritissä esiintyy usein autonomisen muodon tunnuksen ''-adh'' sijasta tunnus ''-thas''. Lisäksi ne käyttävät mielellään muiden verbimuotojen verbipartikkelisarjaa (''go, nach, ní, chan'') preteritille ominaisten -r-loppuisten (''gur, nár, níor, char'') asemesta.
Verbillä ''beir/breith'' "synnyttää; tarttua, saada kiinni" käytetään standardikielessä yksinomaan preteritivartaloa ''rug-'':
''rug mé (= rugas), rug tú (= rugais), rug sé, rug muid (= rugamar), rug sibh (= rugabhar), rug siad (= rugadar)'', impersonaalimuoto ''rugadh''. Käytännössä kuitenkin Ulsterin murteessa käytetään mielellään säännöllistä muotoa ''beireadh'' ja Connachtin murteessa ''rugthas'' (tai ''rugús'', joka on muotojen ''rugadh'' - ääntämys kuten ''rugú'' - ja ''rugthas'' sekoitus) tarkoittamaan "otettiin kiinni, tartuttiin" (tämän kanssa prepositio ''ar'' on välttämätön). ''Rugadh'' viittaa näissä murteissa siis yksinomaan synnyttämiseen. U. ''beireadh ar an choirpeoir'', Co. ''rugthas ar an gcoirpeoir'' "rikollinen saatiin kiinni", mutta ''rugadh sa bhliain 1945 é'' "hän syntyi (hänet synnytettiin) vuonna 1945". Myös persoonallisten muotojen säännöllinen muodostaminen ''beir''-vartalosta on yleistä (''bheir mé'' ym.), mutta laskettaneen yhä murteeksi tai puhekieleksi.
''Rug''-muotojen kanssa käytetään ainakin standardikielessä -r-loppuisia partikkeleita: ''níor rug, char rugadh, ar rug?''.
Verbillä ''cluin[stin], clois[teáil]'' "kuulla" on preteritimuoto ''chuala'', autonominen muoto ''chualathas''. Munsterissa käytetään muotoa ''(do) chuala'' merkityksessä "kuulin", ts. samalla tavalla kuin muissa murteissa ilmausta ''chuala mé''. Muoto ''chualas'' on kyllä olemassa, mutta sitä käytetään harvemmin, koska se voi sekaantua autonomiseen muotoon ''chualathas''. Muuten erityiset munsterilaiset muodot muodostetaan tavanomaisen kaavan mukaan päätteillä ''-is, -amair, -abhar, -adar''. Molempien verbipartikkelisarjojen käyttö on tavallista: ''níor chuala'' tai ''ní chuala'', ''gur chuala'' tai ''go gcuala''; -r-loppuiset ovat enemmän standardikielen mukaisia.
Verbillä ''déan/déanamh'' "tehdä" on epäsäännöllinen preteritimuoto ''rinne''. Sen riippuvainen muoto muodostetaan vartalosta ''dearna'': ''ní dhearna, go ndearna, nach ndearna''. (Muodot ''gur rinne'', ''nár rinne'' ym. ovat olemassa, mutta kuuluvat lähinnä vain eräisiin connachtilaisiin murteisiin). Ulsterissa ''rinne'' esiintyy myös skottigaelia muistuttavassa muodossa ''rinn'', ja riippuvaisen muodon vartalo on ''tearn'': ''cha dtearn, ní thearn, nach dtearn''. Autonominen muoto muodostetaan päätteellä ''-adh'': ''rinneadh, ní dhearnadh'', U. ''ní thearnadh, cha dtearnadh''. Munsterin murteissa preteritivartalo on kuitenkin ''dein'': ''dheineas, dheinis, dhein sé, dheineamair, dheineabhair, dheineadar, deineadh''.
Verbillä ''abair/abairt'' "sanoa" on epäsäännöllinen preteritimuoto ''dúirt''. Munsterilaistyyppiset persoonamuodot luodaan kuitenkin vartalosta ''dúr-'': ''dúrais, dúirt sé, dúramar, dúrabhar, dúradar'', samoin autonominen muoto ''dúradh''. Huomaa kuitenkin, että ensimmäisen persoonan yksikkö ei Munsterissakaan ole yleensä ''dúras'', vaan mieluummin ''duart'' tai ''dúrt''. Käytännössä murteissa mielletään alku-d usein vokaalialkuisten säännöllisten verbien preterititunnukseksi (''d'úirt''), joten sekä Ulsterissa että Connachtissa analogiamuodot ''níor 'úirt, nár 'úirt, gur 'úirt'' ja autonominen muoto ''húradh'' standardimuotojen ''ní dhúirt, nach ndúirt, go ndúirt, dúradh'' sijasta ovat varsin tavallisia.
Verbin ''faigh/fáil'' "löytää, saada" preteriti muodostetaan vartalosta ''fuair'': ''fuair mé, fuair tú...'', impersonaalimuoto ''fuarthas''. Connachtin murteissa esiintyy lisäksi täysin epäsäännöllinen impersonaalimuoto ''fríth'' tai ''frítheadh''. Fuair-vartalosta johdettujen muotojen kanssa käytetään poikkeuksetta partikkeleita go, ní, nach jne. Lisäksi ní-partikkeli ei heikennä, vaan pimentää: ''ní bhfuair''. Sitä vastoin ''chan''-partikkeli heikentää aina: ''chan fhuair''.
Verbin ''tabhair/tabhairt'' "antaa, viedä" preteriti (ja monet muutkin muodot) luodaan vartalosta ''t(h)ug-'': ''thug mé, thug tú, thug sé...thug siad; tugadh''. Yleensä käytetään -r-loppuisia partikkeleita: ''níor thug mé''. Munsterin lisäksi myös Ulsterissa esiintyy sellaisia muotoja kuin ''ní thug'', ''go dtug'' (ja koska kyse on Ulsterista, myös ''cha dtug''), mutta impersonaalimuodossa on Ulsterissa aina -r: ''níor tugadh'', ''char tugadh''.
Verbin ''ith/ithe'' preteriti on nykykielessä täysin säännöllinen: ''d'ith, níor ith'' jne. Vanha epäsäännöllinen preteriti ''d'uaidh'' saattaa hyvin harvoin vilahtaa murteellisissa sanonnoissa (ainoa tämän kirjoittajan tuntema esimerkki on idiomaattinen ilmaus ''ocras an cheapaire nár uaidh tú'' = "sen voileivän nälkä, jota et syönyt", ts. turhanaikainen menetettyjen mahdollisuuksien itkeskely; kielikuva olisi täysin ymmärrettävä, vaikka sanonta säännöllistettäisiin muotoon ''ocras an cheapaire nár ith tú'', eikä jälkimmäistäkään versiota voine pitää virheenä).
=== Futuuri ===
=== Konditionaali ===
=== Imperfekti ("Habitual Past Tense") ===
=== Konjunktiivit ("Subjunctive") ===
=== Verbipartikkelit ===
=== Verbaalisubstantiivi ===
=== Verbin partisiippi ===
== Prepositiot ==
| 