Ero sivun ”PHP” versioiden välillä

# Suositeltu <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=PHP | Nimeke=PHP manuaali: perussyntaksi | Osoite=http://www.php.net/manual/en/language.basic-syntax.php | Julkaisija=PHP | Luettu=[[1. helmikuuta]] [[2007]] | Kieli={{en}} }}</ref> tapa merkitä koodilohkon alku ja loppu on ''<?php'' ja ''?>'' (niin kutsuttu pitkä aloitustagi). Tämä tapa on turvallisin siinä mielessä, että se ei sekoitu esimerkiksi [[XHTML]]-määrityksen <? -aloitukseen, joka aiheuttaa monille aloitteleville PHP-koodaajille päänvaivaa luomalla virheen PHP:n tulkkauksessa.

PHP:ssa, samoin kuin [[C (ohjelmointikieli)|C]]:ssa tai [[Perl]]issaPerlissa, lauseet erotetaan toisistaan puolipisteen (;) avulla. Käytännössä tämä useimmiten tarkoittaa, että koodin rivit on päätettävä puolipisteeseen. Koodilohkon viimeistä riviä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse sulkea, vaan PHP luo automaattisesti ennen lopetustagia puolipisteen.

PHP-tulkki jättää kommenttien lisäksi huomioimatta puolipisteellä suljetut tyhjät (ei mitään tai vain [[tulostumaton merkki|tulostumattomia merkkejä]] sisältävät) rivit.

| '''[[totuusarvo]]'''

| '''[[kokonaisluku]]'''

| '''[[liukuluku]]'''

| '''[[merkkijono]] ***'''

| '''[[taulukko (ohjelmointi)|taulukko]]'''

| '''[[objekti (ohjelmointi)|objekti]]'''

| '''[[resurssi (ohjelmointi)|resurssi]]'''

| '''[[tyhjä (ohjelmointi)|tyhjä]]'''

| '''[[numeraali (ohjelmointi)|numeraali]]'''

Muuttuja merkitään dollarimerkillä $ ja tunnisteella, jossa sallittuja merkkejä ovat ovat kirjaimet A&ndash;Z sekä ASCII-merkistön merkit 127 &ndash; 255 (sisältäen skandinaaviset sekä yleisimmät eurooppalaiset merkit), alaviiva _ ja numerot 0&ndash;9. Muuttujan nimi (dollarin $ jälkeinen osa) ei kuitenkaan voi alkaa numerolla. Muuttujat ovat myös kirjainkokoriippuvaisia, jolloin muuttuja $heimaailma on eri muuttuja kuin $HeiMaailma.<ref name="variables">{{Verkkoviite | Tekijä=PHP | Nimeke=PHP manuaali: muuttujat | Osoite=http://www.php.net/manual/en/language.variables.php | Julkaisija=PHP | Luettu=[[11. maaliskuuta]] [[2007]] | Kieli={{en}} }}</ref> Järkevintä on luonnollisesti valita muuttujan tunnisteeksi sen tehtävää kuvaava nimi.

| [[yhteenlasku]]

| [[vähennyslasku]]

| [[kertolasku]]

| [[jakolasku]]

| [[jakojäännös]]

# PHP on heikosti tyypitetty kieli <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=PHP | Nimeke=PHP manuaali: tyyppimuunnos | Osoite=http://www.php.net/manual/en/language.types.type-juggling.php | Julkaisija=PHP | Luettu=[[1. helmikuuta]] [[2007]] | Kieli={{en}} }}</ref>. Tämä tarkoittaa sitä, että muuttujia ei tarvitse [[muuttujan esittely|esitellä]] ennen käyttöä (vaikka tämä aiheuttaakin PHP:n virheenhallintajärjestelmässä huomautuksen (E_NOTICE), ja on hyvin epäsuositeltavaa), ja muuttuja voi vaihtaa tyyppiä kesken skriptin suorituksen.

# Muuttujatyyppiä ei tarvitse, eikä saa, erikseen määritellä. PHP valitsee itse muuttujatyypin, joka sopii muuttujaan sijoitettavaan arvoon. Tarvittaessa PHP automaattisesti muuttaa muuttujatyypin (esim. lisättäessä kokonaislukuun liukuluku). Tarvittaessa muuttujille voidaan kuitenkin suorittaa [[Muuttujan tyyppimuunnos|tyyppimuunnos]], joka tekee muuttujasta valitun tyyppisen.

PHP rakentuu hyvin pitkälle valmiin [[PHP:n luokkakirjastot|luokkakirjaston]] käyttöön. Luokkakirjasto tukee useita eri alueita kuten [[HTTP]]-protokollaa, useiden eri [[luettelo tiedostopäätteistä|tiedostotyyppien]] muokkausta, tietokannan hallintaa sekä paljon muuta. Kappaleen lopussa löytyvistä ''tietoturvavinkeistä'' saat hyödyllisiä vihjeitä turvallisten asetusten sekä [[koodauskäytäntö]]jenkoodauskäytäntöjen osalta.

PHP sisältää itsessään suuren joukon valmiita luokkakirjastoja muun muassa [[tiedosto]]jentiedostojen, [[tietokanta]]yhteyksientietokantayhteyksien sekä erilaisten [[merkkijono]]- ja [[päivämäärä]]toimintojenpäivämäärätoimintojen suorittamiseksi. PHP on versiosta 3 lähtien tukenut kolmansien osapuolien [[ohjelmointirajapinta|ohjelmointirajapintoja]], ja tämän ansiosta PHP:n luokkakirjastot ovatkin määrällisesti lisääntyneet kymmenistä luokkakirjastoista satoihin luokkakirjastoihin.

PHP on tukenut versiosta neljä lähtien kolmansien osapuolien [[ohjelmointirajapinta|ohjelmointirajapintoja]]. Tämä on mahdollistanut laajan tuen eri tietokannoille ja niiden tehokkaalle hyödyntämiselle.

Tietokantakohtaiset luokkakirjastot tarjoavat laajan tuen tietokannan käyttämiseksi. Tuettuina tietokantoina ovat muun muassa [[MySQL]], [[PostgreSQL]], [[SQLite]] ja [[Oracle]].

Monikäyttöinen [[ODBC]]-luokkakirjasto tarjoaa yhtenäisen rajapinnan muun muassa [[Adabas D]], [[IBM DB2]], [[iODBC]], [[Solid]], ja [[Sybase SQL Anywhere]] tietokantoihin. Kun tarvitaan joustavuutta ja mahdollisuutta siirtyä tietokannasta toiseen, on ODBC:n käyttö suositeltavaa.

Ennen versiota kolme PHP ei sisältänyt mahdollisuutta [[olio-ohjelmointi]]inohjelmointiin. PHP 3 sisälsi hyvin minimaalisen tuen olio-ohjelmoinnille, ja sama semantiikka tuli käyttöön myös PHP 4:ssä.

** Uudessa oliomallissa PHP käsittelee oliota [[resurssi (ohjelmointi)|resursseista]] tutuilla viittauksilla, kun aikaisemmin käsittelytapa oli enemmänkin primitiivimuuttujan (kuten ''kokonaisluvun'' tai ''merkkijonon'') tyylinen. Etuna tässä on se, että nykyisin koko oliota ei tarvitse kopioida lähetettäessä sitä muuttujalle tai metodille, ja olion eri osa-alueiden käsittely nopeutuu sekä helpottuu.

Tämä kappale käsittelee PHP:n [[tietoturva]]a, ja etenkin sitä, kuinka pystyt tekemään tietoturvallisempaa koodia <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=PHP | Nimeke=PHP manuaali: tietoturva | Osoite=http://www.php.net/manual/en/security.php | Julkaisija=PHP | Luettu=[[1. helmikuuta]] [[2007]] | Kieli={{en}} }}</ref>.

==Katso myösLähteet ==

* [http://www.php.net/ php.net] - PHP:n virallinen sivu (englanninkielinen) {{en}}