Versio 19. joulukuuta 2007 kello 13.10 muokkaa Emppu (keskustelu \| muokkaukset) 7 441 muokkausta Ak: Uusi sivu: ===Maurya valtakunta=== thumb\|250px\|Maurya Asokan kuollessa 232 eaa. Valtakunta oli ensimmäinen laaja valtakunta Intian niemimaalla, joka syntyi Vedal...		Versio 19. joulukuuta 2007 kello 13.15 muokkaa kumoa Emppu (keskustelu \| muokkaukset) 7 441 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~===Maurya valtakunta===~~ [[Kuva:Mauryan_Empire_Map.gif\|thumb\|250px\|Maurya Asokan kuollessa 232 eaa.]] Valtakunta oli ensimmäinen laaja valtakunta Intian niemimaalla, joka syntyi Vedalaisen kauden vaihtuessa klassiseksi kaudeksi. Valtakunta syntyi n. 324 eaa. Vuoteen 305 eaa. mennessä se oli levinnyt koko Luoteis-Intiaan. Se levittäytyi käyttäen hyväkseen Aleksanteri Suuren armeijojen aiheuttamaa sekasortoa. Kuningas '''Asoka''' viimeisteli valloitustyön. Vain Intian niemimaan eteläkärki jäi valtakunnan ulkopuolelle. Keisarivallan tunnus oli istuva leijona. ▼ '''Kulttuuripiiri:''' [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Muinainen Intia\|Intialaiset kulttuurit]] '''Ajankohta:''' noin 300-200 luvuilla ennen ajanlaskumme alkua ''Maurya oli ensimmäinen valatkunta, joka kattoi lähes koko Intian niemimaan. Sen aikana kauppa, kulttuuri ja uudet uskonnot, buddhalaisuus ja jainalaisuus, kukoistivat.'' == Valtakunnan synty ja laajeneminen == ▲~~Valtakunta oli ensimmäinen laaja valtakunta Intian niemimaalla, joka syntyi Vedalaisen kauden vaihtuessa klassiseksi kaudeksi.~~ Valtakunta syntyi n. 324 eaa. Vuoteen 305 eaa. mennessä se oli levinnyt koko Luoteis-Intiaan. Se levittäytyi käyttäen hyväkseen Aleksanteri Suuren armeijojen aiheuttamaa sekasortoa. Kuningas '''Asoka''' viimeisteli valloitustyön. Vain Intian niemimaan eteläkärki jäi valtakunnan ulkopuolelle. Keisarivallan tunnus oli istuva leijona. == Talous ja hallinto== Tänä aikana Intian talous kukoisti ja kauppa ja maatalous kehittyivät. Buddhalaisuus ja jainalaisuus syntyivät kritiikkinä vanhalle vedalaiselle uskonnolle, joka oli sangen verinen. Ne kannattivat mm. kasvissyöntiä, joka oli vedalaisessa uskonnossa tuntematonta. Väkivallattomuus ja poliittinen sopu nousivat ihanteiksi. Asoka viehättyi buddhalaisuudesta sotaretkistään järkyttyneenä ja pyrki levittämään sen periaatteita myös ulkomaille. ~~VAltion~~Váltion talous perustui ajatukseen, että kuningas peri veroja omistamistaan maista. Siksi hänellä oli myös oikeus siirtää kansalaisiaan. Pääelinkeinona oli maatalous. Mittayksiköt oli standardisoitu. Valtio harjoitti hintasääntelyä. Rahatalous perustui kolikon jalometallin määrään. Kerätyt verot käytettiin vallan vakiinnuttamiseen ja kansalaisten hyväksi. Noin neljännes kului hallinnon kuluihin. Kansalaiset olivat tyytyväisiä sen luomaan järjestykseen. Puolet valtakunnan tuloista käytettiin rakennustoimintaan, jolla rakennettiin mm. tehokasta tieverkostoa. Puusta rakennettu pääkaupunki Palitaputra saavutti loistonsa Asokan aikana. Asoka rakensi lukuisia buddhalaisia stupia eli pyhiinvaelluskohteita. Kivipylväisiin hän kaiverrutti virallisia kuulutuksiaan kansalaisilleen. == Valtakunna rappio == Huippuunsa kehittynyt hallitusjärjestelmä oli riippuvainen johtajasta ja koska Asokan seuraajat eivät olleet riittävän kyvykkäitä, valtakunta alkoi rappeutua. Mauryat syöstiin vallasta 184 eaa. [[Luokka: Wikijunior Muinaiset kulttuurit]]

Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Maurya” versioiden välillä