Ero sivun ”Iirin kieli” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 487:
Kaikki verbipäätteet eivät kuulu yksinomaan Munsterin murteisiin. Kirjakielessä muodot ''chaitheamar'' (ei ''-amair'', joka on yksinomaan Munsterin murretta) ja ''chaitheadar'' ovat yhä varsin tavallisia, ja ''chaitheas'', ''chaithis'' esiintyvät myös muita kuin Munsterin murretta äidinkielenään puhuvien kirjailijoiden iirissä. Sitä vastoin pääte ''-abhair'' (tai ''-úir'') monikon toisessa persoonassa kuuluu jokseenkin yksinomaisesti Munsterin murteeseen.
Munsterilaisessa puhekielessä myös -r-loppuiset verbipartikkelit saattavat korvautua preesensissä käytetyillä: ''go n-ólas'' "että join" (pro ''gur ólas'' tai ''gur ól mé''), jotka tällöin voivat pimentää myös persoonattoman muodon: ''go gcaitheadh'' "että heitettiin" (pro ''gur caitheadh''). Käytäntö näkyy usein myös kirjakielessä, Munsterin murretta äidinkielenään puhuvilla kirjoittajilla (tyypillinen esimerkki on Maidhc Dainín Ó Sé). Tätä tapaa ei kuitenkaan ole syytä jäljitellä kirjakielessä. Esimerkiksi Connemaran murteessa moinen ei kävisi päinsäkään, sillä ilmausten ''go gcaithfidh mé'' (futuuri) ja ''gur chaith sé'' (preteriti) välillä ei sikäläisen, sananloppuista -idh:ta ja vokaalien välistä [h]-äännettä heikentävän ääntämyksen (''go gca' sé'' ja ''gur cha' sé'') vuoksi ole juuri muuta eroa kuin verbipartikkeli ja c:n heikennys. Munsterissa tällaisia ongelmia ei ole, koska siellä sananloppuinen -idh on aina selkeä -[ig], ja myös vokaalien välinen [h] varsin kuuluva - siksi ''go gcaith'' ja ''go gcaithfidh'' kuulostavat siellä hyvin erilaisilta.
==== Epäsäännöllisten verbien preteriti ====
| |||