Ero sivun ”Ohje:Kirjan kirjoittaminen” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usp (keskustelu | muokkaukset) p siirsi sivun ”Ohje:Uuden kirjan aloittaminen” uudelle nimelle ”Ohje:Kirjan kirjoittaminen”: käsiteellään muutakin kuin aloittamista |
Usp (keskustelu | muokkaukset) Kirjojen lajittelu |
||
Rivi 1:
{{wikikirjasto-ohje}}
Tällä sivulla kuvataan '''Wikikirjaston kirjan kirjoittamiseen liittyvät ominaispiirteet'''.
==Uuden kirjan aloittaminen==
Ennen uuden kirjan aloittamista mieti tarkkaan seuraavia kysymyksiä:
* '''Oletko todella aloittamassa kirjan?''' Voisiko sopivampi muoto olla vaikkapa [[Wikikirjasto:Tervetuloa_Wikikirjastoon#Aineiston_jako_projektien_kesken| tietosanakirjan artikkeli]]?
Rivi 20 ⟶ 23:
Kirja kannattaa nimetä yksinkertaisesti aiheen nimellä mikäli on oletettavaa, että aiheeseen tarvitaan vain yksi näkökulma tai että siitä kannattaa kirjoittaa vain yhdelle yleiselle kohderyhmälle tai se on yleisluontoinen esitys asiasta. Jos asiaan otetaan tietty näkökulma on se syytä lisätä kirjan nimeen. Esimerkiksi Fysiikka voisi olla yleisteos fysiikasta. Ala-aste/Fysiikka, Yläaste/Fysiikka, Lukio/Fysiikka ja Yliopisto/Fysiikka taas oppikirjamaisia lähestymistapoja fysiikkaan.
;Huono esimerkki – [[Hupu2]]▼
:* Kirjan nimi on lyhenne sanoista "Hullu Puutarhuri". Lukijalla ei ole kuitenkaan mitään tapaa tietää tätä.▼
:* Lyhenteen avaamisen jälkeenkään lukijalle ei avaudu, mitä kirja tarkalleen käsittelee.▼
; Kelvollisempi esimerkki 2 – [[Ubuntu tutuksi]]▼
:* Kirjan aihetta on aihepiiriä tuntemattomalle todella hankala summata otsikossa.▼
:* Tästä huolimatta kirjan nimi on innostava ja lämminhenkinen: lukija ymmärtää, että kyseessä on mukava johdatus johonkin hassunnimiseen asiaan. Kirjahylly, josta kirja löytyy, kertoo loput.▼
=== Kirjan sivurakenne ===
Rivi 30 ⟶ 40:
* '''Rakenne on luettavuutta.''' Usein sanotaan, että sisällysluettelo on kirjan tärkein sisältö. Tämä on totta etenkin Wikikirjastossa, jossa erilaisten ihmisten kirjoitustavat yhdistyvät. Käytä siis kuvaavia väliotsikoita, jotka kiteyttävät kattamansa aiheen sisällön. Jaa teksti sopivan mittaisiin kappaleisiin.
* '''Rikasta mutta kuitenkin asiatyylistä kieltä on antoisa lukea.''' Pyri siis soljuvaan ja selkeään kielenkäyttöön. Yleisesti kannattaa välttää tarpeetonta jargonia ja pyrkiä mahdollisemman yleiskieliseen ilmaisuun.
▲;Huono esimerkki – [[Hupu2]]
▲:* Kirjan nimi on lyhenne sanoista "Hullu Puutarhuri". Lukijalla ei ole kuitenkaan mitään tapaa tietää tätä.
▲:* Lyhenteen avaamisen jälkeenkään lukijalle ei avaudu, mitä kirja tarkalleen käsittelee.
▲; Kelvollisempi esimerkki 2 – [[Ubuntu tutuksi]]
▲:* Kirjan aihetta on aihepiiriä tuntemattomalle todella hankala summata otsikossa.
▲:* Tästä huolimatta kirjan nimi on innostava ja lämminhenkinen: lukija ymmärtää, että kyseessä on mukava johdatus johonkin hassunnimiseen asiaan. Kirjahylly, josta kirja löytyy, kertoo loput.
== Kehitysasteet ==
Rivi 49 ⟶ 50:
*Koodi:{{M|75 %}} Tulos: {{75 %}} - Kehittynyt:
*Koodi:{{M|100 %}} Tulos: {{25 %}} - Luonnos: Kirjan tietosisältö alkaa olla kokonaisuudessaan mukana ja vain viimeistely ja tarkistus puuttuu.
<span id="lajittelu" />
==Kirjojen lajittelu==
=== Luokittelu ===
Wikikirjastossa kirjat luokitellaan yleisten kirjastojen kymmenluokittelun (YKL) mukaisesti. Luokittelu on saatavissa kokonaisuudessaan www-sivulta http://ykl.kirjastot.fi/.
Jokaista kirjaa kohti on oma luokkansa. Kaikki samaan kirjaan kuuluvat sivut luokitellaan tähän luokkaan. Kirja ja sen luokka ovat samannimisiä.
* Esimerkki: [[Viron kieli]] ja kaikki sen sivut kuuluvat luokkaan [[:Luokka:Viron kieli]].
Kirjakohtainen luokka puolestaan luokitellaan ylempään luokkaan. Nämä yläluokat taas kuuluvat pääluokkiin.
* Esimerkki: [[:Luokka:Viron kieli]] kuuluu luokkiin [[:Luokka:88.3 Viron_kieli]] ja [[:Luokka:89 Kielet]], jotka puolestaan kuuluvat pääluokkaan [[:Luokka:8X]].
[[:Luokka:Kaikki kirjat]] on pääluokkien yläluokka ja kirjojen ylin luokka.
Luokittelun koodi:
<pre>
[[Luokka:LuokanNimi]]
</pre>
=== Osastot ===
[[Wikikirjasto:Osasto|Osasto]]-jaottelussa kirjoihin luodaan linkkejä toisaalta ja vapaammassa muodossa kuin varsinaisessa luokittelussa. Osastot kokoavat yhteen aihealueensa kirjoja. Osastojen tarkoitus on olla avuksi kirjojen aihepiirien ja sisällön selaamisessa.
| |||