Ero sivun ”VHDL-kieli FPGA-suunnittelussa/VHDL:stä kortille -tutoriaali” versioiden välillä

Ei muokkausyhteenvetoa
Nykypäivän markkinoiden tekemä suuri haaste elektroniikkasuunnittelijoille on jatkuva ja nopea kehitys. Tehty tuote saattaa olla vanha jo ennen kaupan hyllylle ehtimistä. Tästä syystä suunnittelijalta vaaditaankin kyky tuoda laitteet käyttäjälle nopeasti ja kustannustehokkaasti. Perinteiset elektroniikkaprojektejen suunnitteluvaiheet ja toteutus tahtovat kuitenkin viedä aikaa ja työntekijöiden resursseja enemmän kuin niitä on tarjoilla. Tämä on todellisuudessa se syy ja markkinavaltti johon FPGA tarjoaa ratkaisun. FPGA:n voi kuvitella ohjelmana jolla on laitetason suorituskyky - ja on loppuenlopuksi laite.
 
Usein FPGA-logiikkaa luodaan laajentamaan laitteen sisäisiä oheislaitteita. FPGA:talla voidaan käyttää luomaanluoda virtuaalisia oheislaitteita, tai käyttää sovittimenasovitinpiirejä olemassaolevalle ulkoiselle laitteelleoheislaittelle. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi digiboksi, jossa on useita eri video- ja audioliitäntöjä. Nämä useat eri liitännät saattavatvaativat vaatiayleensä normaalillakukin laitesuunnittelullaomanlaisensa useitasignaalinkäsittelypiirin, erilaisiajotka mikropiirejäkytketään jotkatavalla tarjoavattai mahdolliselletoisella mikroprosessorilledigiboksissa liitännätolevan näihinmikro-ohjaimen oheislaitteisiinIO-pinneihin. KaikkiMyös kaikki laitteen video-enkoodaukset ja protokollat vaatisivat oman piirinsä joka hoitaisi työnmikropiirinsä. UseinPuhtaalla piirejälaitesovituksella tarvitaansaadaankin siksi,yleensä ettäaimo mikroprosessorinannos sisäinenerilaisia nopeusmikro-ohjaimia eija riitäsiksi esimFPGA nopeuttaon vaativiinkompromissi, video-operaatioihin.millä Tälläisessäsaadaan tilanteessapienimpiin rahaatarkoituksiin jatehdyt aikaamikropiirit säästetään luomalla video-enkooderitpoistettua ja dekooderitnäin sekälaitteiston mahdollistentoteutuksen ulkoistenhintaa oheislaitteidenalennettua. sovitinpiiritErillistä FPGA-suunnittelulla.fyysistä Mikromikro-ohjaintakaan ei tarvita, sillä FPGA-ytimen sisään voidaan luoda ohjelmallinen mikro-ohjain jota usein myös tarvitaan. Nämä tunnetaan usein nimellä microblaze tai picoblaze.
 
FPGA-suunnittelu yleensä aloitetaan määrittelemällä mitkä osat logiikasta halutaan toteuttaa FPGA:lla ja mitkä osat ohjelmallisesti sisäisellä mikro-ohjaimella. Usein laitteiden yleisen kokonaisuuden ajaminen tehdään mikroprosessorilla ja nopeutta vaativat tehtävät suoritetaan puhtaalla FPGA:lla. Siitä, kumpaan leiriin mikäkin toteutus tulisi tehdä, käydään yleensä kädenvääntöä.
 
Tässä tutoriaalissa keskitymme tuon puhtaan FPGA-logiikan luomiseen, miten tuo logiikka saadaan yhdistettyä kortin fyysisiin laitteisiin ja miten FPGA-ydin lopulta saadaan ajettua FPGA-evaluaatiokortille ja toimimaan.
25

muokkausta