Ero sivun ”Juhlakirja/Katsaus vuodenaikajuhliin” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Vuodenaikaisjuhlat toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa. Pyyntitaloudessa juhlat aloittivat ja lopettivat pyyntikauden. Maanviljelijät juhlivat satokauden alkua ja loppua.<ref name="Humanistin juhlat">{{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.) | Nimeke=Humanistin juhlat | Sivu=21–22 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-97679-0-8}} </ref>
Aurinkovuoteen kuuluvat talvipäivänseisaus ja kesäpäivänseisaus sekä kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus ovat kautta maailman olleet huomattavia taitekohtia. Vuoden vaihtuminen on usein laskettu joistakin niistä alkavaksi.<ref name="Aurejärvi183">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Muun muassa Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | Nimeke=That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair | Tekijä=Smith, Sarah | Ajankohta=Kesäkuu 2006 | Julkaisija=Humanists of Utah | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
== Talvipäivänseisaus ==▼
Kun yö oli pisimmillään ja päivänvalo alkoi taas lisääntyä, monet pohjoiset kansat juhlivat. Heihin kuuluivat germaanit ja skandinaavit, joilta suomalaiset ovat lainanneet sekä sanan juhla että joulu.<ref name="Aurejärvi183"/>▼
[[Kuva:LuciaCrowning.JPG|thumb|right|Lucian kruunaus ruotsalaisessa kaupungissa.]]▼
[[Juhlakirja/Joulu#Lucia_eli_Valotar|Lucian päivää]] vietetään 13. joulukuuta, pikkujoulujuhlana.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo.</ref> Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (latinan ''lux'', valo) on suomennettuna Valotar<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html | Nimeke=Pyhä Lucia | Tekijä=Forsius, Arno | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=14.12.2009}}</ref><ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref>. Lucian päivän kynttilänvalo voidaan tulkita auringonpaisteen ja ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Suomessa valtakunnallinen Lucia-neito valitaan kansalaisjärjestö Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo</ref> Lucia kruunataan Helsingin keskustassa ja esiintyy kulkueessa tonttujen kanssa.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo"/>. ▼
[[Tiedosto:Gavle christmas billy goat.jpg|thumb|200px|Suuri olkipukki Gävlessä Ruotsissa.]]▼
Suomessa jouluun on liitetty vanhan sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä, koska muinaissuomalaiset vaihtoivat vanhan vuoden uuteen jo syksyllä.<ref name="Aurejärvi183"/> Ruotsalaisilla ja suomalaisilla joulupukki (nuuttipukki) oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen samanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty lammasnahkaturkki. Nykyaikaisen joulupukin asusta sarvet ovat jääneet pois.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-22920-2}}</ref> Myös olkipukki kuuluu tähän perinteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pori.fi/smu/olkipukki.html | Nimeke=Joulun esine – olkipukki | Ajankohta=Joulukuu 2004 | Julkaisija=Satakunnan museo | Viitattu=6.12.2009}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-22920-2}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tunturisusi.com/joulu/pukkihistoria.htm | Nimeke=Miksi joulupukki on pukki? | Julkaisija=Tunturisuden joulusivut | Viitattu=6.12.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/ulkomaat/137650.html | Nimeke=Olkipukki uskoo selviävänsä | Julkaisu=Verkkouutiset | Ajankohta=7.11.2008 | Viitattu=6.12.2009}}</ref>▼
== Kevätpäiväntasaus ==
Rivi 21 ⟶ 8:
Suomessa sytytettiin aikaisemmin kokkoja, helavalkeita eli toukovalkeita pelloille ja muille avoimille paikoille ''helajuhlan'' eli ''toukojuhlan'' aikana.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Kantalainen, Merja | Osoite=http://www.kantalainen.fi/sanottua.php?id=16 | Nimeke=Vappupuhe | Ajankohta=1.5.2005 | Viitattu=2.6.2009}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=44 | Nimeke=Suomenuskoisten helajuhla | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.6.2009}}</ref> Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2002-04-27,104:10:104570,1:0:0:0:0:0: | Nimeke=Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään | Tekijä=Hätönen, Paula | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=27.4.2002 | Viitattu=5.6.2009}}</ref> Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 (4. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-07190-0}}</ref>
[[Kuva:Easter witch Sk12 pääsiäisnoita C.jpg|thumb|200px|Pieni pääsiäisnoita on lähdössä kierrokselleen virpomisoksineen ja koreineen.]]
Kevätjuhla on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja pohjoisemmassa sitä on vietetty hieman myöhemmin.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref> Pääsiäinen on juhlapäivä luonnon heräämisen kunniaksi.<ref name="nic.funet.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/ | Nimeke=”Pääsiäinen” | Tekijä=Grönroos, Marko | Viitattu=8.3.2010}}</ref> Pääsiäiseen kuuluvat vanhat lasten taikamenot kuten virpominen, pääsiäismunat, mämmi, pääsiäiskananpojat ja niin edelleen.<ref name="etkirja"/>
Virvonta tai virpominen on lasten perinne, jossa käydään pääsiäisaikaan koskettamassa koristelluilla pajunkissavitsoilla toivottaen onnea ja terveyttä omaisille ja naapureille.<ref name="Nurmi">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Usein lapset ovat pukeutuneina pääsiäisnoidiksi<ref name="Nurmi"/>. Pojat voivat olla pääsiäispupuja. Myös Harry Potter -asuja on nähty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2008/2008-03-13/paivaelamaa/Vitsa_sulle_palkka_mulle | Nimeke=Vitsa sulle, palkka mulle | Tekijä=Aho, Elisabet | Julkaisu=Vantaan Lauri | Ajankohta=13.3.2008 | Viitattu=8.3.2010}}</ref>
On muistutettu myös pääsiäisen ikävistä piirteistä. Aikaisemmin noitien ajateltiin tekevän tuhoja pääsiäisen aikaan, ja noitavainoissa tapettiin ihmisiä.<ref name="etkirja"/> Pääsiäisnoidat kaupallisessa tuotannossa stereotyyppisesti esitettyinä on joidenkin mielestä myös tiedostamatonta pilkkaa roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkon toimesta heistä luotiin kuva rumina noita-akkoina.<ref>Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.) | Nimeke=Ekopsykologia ja perinnetieto | Sivu=260 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Green Spot | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5459-04-7}}</ref>
Pääsiäisen voi nähdä luonnonsuojelullisena teemapäivänä, joka tähdentää luonnon tasapainon, terveyden ja monimuotoisuuden tärkeyttä.<ref name="nic.funet.fi"/>
== Kesäpäivänseisaus ==
Rivi 31 ⟶ 27:
Toisaalta oli sadonkorjuun juhlinnan aika. Suomalaisilla kekrijuhla oli sadonkorjuun juhla. Kekrin tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana ''kekri'' tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.<ref name="Museovirasto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nba.fi/fi/skm_tapahtumat_kekri | Nimeke=Kekri | Ajankohta=8.11.2005 | Julkaisija=Museovirasto | Viitattu=14.8.2009}}</ref>
▲== Talvipäivänseisaus ==
▲Kun yö oli pisimmillään ja päivänvalo alkoi taas lisääntyä, monet pohjoiset kansat juhlivat. Heihin kuuluivat germaanit ja skandinaavit, joilta suomalaiset ovat lainanneet sekä sanan juhla että joulu.<ref name="Aurejärvi183"/>
▲[[Kuva:LuciaCrowning.JPG|thumb|right|Lucian kruunaus ruotsalaisessa kaupungissa.]]
▲[[Juhlakirja/Joulu#Lucia_eli_Valotar|Lucian päivää]] vietetään 13. joulukuuta, pikkujoulujuhlana.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo.</ref> Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (latinan ''lux'', valo) on suomennettuna Valotar<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lucia.html | Nimeke=Pyhä Lucia | Tekijä=Forsius, Arno | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=14.12.2009}}</ref><ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref>. Lucian päivän kynttilänvalo voidaan tulkita auringonpaisteen ja ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref> Suomessa valtakunnallinen Lucia-neito valitaan kansalaisjärjestö Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo">Helsingin kaupunginmuseo</ref> Lucia kruunataan Helsingin keskustassa ja esiintyy kulkueessa tonttujen kanssa.<ref name="Helsingin kaupunginmuseo"/>.
Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli Voittamattoman auringon päivä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref>
Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset koristeet ja joulusauna.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref> Oljesta tehdyt koristeet tulevat kekristä, sadonkorjuun juhlasta, jonka useat perinteet ovat siirtyneet jouluun.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen192">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 192.</ref>. Syksyn kekristä juontuu myös kuolleiden muistaminen, joka ilmenee nykyisin yleisenä hautakynttilöiden sytyttämisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.</ref> Jouluna lauletaan [[Luettelo uskonnottomista joululauluista|joululauluja]]. Muuta perinteistä joulumusiikkia on esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin baletti ''Pähkinänsärkijä''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisija=Joulu.info | Viitattu=3.12.2009}}</ref>
▲[[Tiedosto:Gavle christmas billy goat.jpg|thumb|200px|Suuri olkipukki Gävlessä Ruotsissa.]]
▲Suomessa jouluun on liitetty
== Suomenuskoisten vuodenaikajuhlia ==
Rivi 65 ⟶ 75:
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nirkko, Juha (toim.) | Nimeke=Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin | Selite=Folklore-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-746-587-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=Kuvittanut Erkki Tanttu. 24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 951-1-12544-3}}
| |||