Ero sivun ”Elämänkatsomustiedon sanasto” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) p →M |
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Agnostismi''' on käsitys, jonka mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja: agnostismi | Osoite=http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#agnostismi | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=12.7.2010}}</ref> Käsitettä käytetään myös laajemmin käsityksestä, että ei ole mahdollista saada mitään tietoa joistakin asioista.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: A–J | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-07253-2}}</ref> Käsitteen ''agnostikko'' eli agnostismin kannattaja otti käyttöön Thomas Henry Huxley 1800-luvun loppupuoliskolla. Vaikka agnostikko kieltää tiedon mahdollisuuden, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa jumalan olevan olemassa. Hän voi jopa myöntää ateistien perustelujen olevan parempia, mutta silti uskoa ”tunteellisin perustein”.<ref>Selin, Risto: Jumalan olemassaolo. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja | Selite=Ursan julkaisuja 81 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-5329-19-4 | www=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.htmlhttp://www.skepsis.fi/ihmeellinen/jumalan_olemassaolo.html | www-teksti=Artikkelin verkkoversio}}</ref>
== E ==
'''Elämänkatsomus''': Katso: elämänkäsitys. Kun ihminen alkaa puhua, hän ei yleensä aloita sanoilla ”Minun katsomukseni on..” vaan ”Minun käsitykseni on...”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et3.htm#_Toc168393766 | Nimeke=Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? | Tekijä=Erkki Hartikainen (toim.) | Julkaisu=Hyvä elämä ja hyvät juhlat: Peruskoulun elämänkatsomustieto 3 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=28.5.2010}}</ref>
'''Elämänkäsitys''': Koska elämä on todellisuuden osa, elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId442635 | Nimeke=Elämänkäsitys vai elämänkatsomus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref>
== J ==
'''Jumaltaru''' on jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä taru. Jumaltaru kuuluu yleensä kiinteästi johonkin laajempaan jumaltarustoon.<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/>
== K ==
'''Katsomus''': Katso: käsitys.
'''Käsitys''' on asenne, jonka vallitessa asioita tarkastellaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#_Toc1478406596 | Nimeke=Käsityksen (katsomuksen) käsite | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=2.2.2008}}</ref> Ihmisen käsitysten kokonaisuus muodostaa todellisuuskäsityksen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et5.htm#_Toc170910841 | Nimeke=Usko, uskomus, vakaumus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=2.2.2008}}</ref> Inhimilliset käsitykset todellisuudesta ovat karkeistuksia ja usein virheellisiä. Yksilöllä on käsitys omista arvoista ja tavoitteista. Tämä käsitys on osa yksilön todellisuuskäsitystä, vaikka arvot ja tavoitteet eivät ole tosia tai epätosia. Todellisuuskäsitys ja totuus ovat eri asioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId977042 | Nimeke=Inhimilliset käsitykset ja todellisuus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref>
== M ==
'''Maailmankatsomus''' on sana, joka viittaa joko todellisuuskäsitykseen tai elämänkäsitykseen. Sanaa ”maailmankatsomus” on arvosteltu siitä, että se koskee vain maailmaa, kun taas ”todellisuuskäsitys” koskee koko kaikkeutta. ”Katsomus” viittaa näköaistiin. Sana ”maailmankatsomus” on käännetty suomen kieleen saksan kielen sanasta ”Weltanschauung”. Monissa muissa kielissä tätä sanaa ei ole tai vastaavan sanan käyttö on harvinaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm#mozTocId442635 | Nimeke=Todellisuuskäsitys vai maailmankatsomus | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.7.2010}}</ref> Sanalla maailmankatsomus saatetaan tarkoittaa samaa kuin elämänkäsitys.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: maailmankatsomus">”''maailmankatsomus'' yksilön arvoväritteinen kokonaiskäsitys maailmasta ja ihmisistä; elämänkatsomus, maailmankuva. ''Tieteellinen, uskonnollinen maailmankatsomus''.” {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. <ref>''”– – elämänkatsomuksen kanssa synonyymisesti käytetyn sanan maailmankatsomus sekä lähisukuisten sanojen kuten ideologia ja maailmankatsomus – –.” ”Niissä tutkimuksissa, joissa elämänkatsomus mainitaan, ei ole tehty selkeää erottelua maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteiden välillä. Lisäksi voidaan todeta, että sellaiset käsitteet kuin ideologia, maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus ovat lähellä toisiaan.”'' {{Kirjaviite | Tekijä=Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna | Nimeke=Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon | Sivu=34 | Selite=Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8 | Julkaisupaikka=Joensuu | Julkaisija=Joensuun yliopisto | Vuosi=1988}}</ref>. Eri tutkimusalojen edustajat ovat esittäneet erilaisia maailmankatsomuksen määritelmiä. Samankin tutkimusalan sisällä kuvaukset vaihtelevat esittäjien näkemysten mukaan. Maailmankuvan ja maailmankatsomuksen määritelmät ovat epätarkkoja, ja käsitteet esitetään usein samamerkityksisinä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ehnqvist, Tarja | Nimeke=Miten antroposofia ilmenee steinerpedagogiikassa? Rudolf Steinerin ja Helsingin Rudolf Steiner-koulun vuosien 1988 ja 2000 opetussuunnitelmien tietoteorian, ihmiskäsityksen ja taidekäsityksen analysointia ja vertailua | Sivu=14 | Selite=Väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 204 |Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-10-2668-5 | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/ehnqvist/}}</ref>
'''Moraali''': Vain tietoinen, järkevä olento pystyy ottamaan toimintansa lähtökohdaksi moraaliset arvot ja säännöt. Tällöin moraali ei ole pelkkä keino selviytyä yhteisössä, väline toteuttaa mahdollisimman hyvin sekä omaa että omaa että ”lauman” etua. Ihmiselle moraali voi olla kaiken muun ylittävä asia. Jos moraali pyritään perustamaan jonkin väitetysti perustavamman asian varaan, se ei enää ole moraalia. Mistä tahansa tosiasiasta, mukaan lukien teot ja käyttäytymistaipumukset, voidaan kysyä, onko se todella oikein. Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja moraalisääntöjä. Moraali on ja sen tulee olla itsenäistä suhteessa sen tuottaneeseen luonnonkehitykseen ja sitä tukevaan yhteiskuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Tiede ja edistyksen myytti | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pihlstrom.pdf | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=1/2005 | Viitattu=13.9.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
Rivi 15 ⟶ 29:
== O ==
'''Optimismi ja pessimismi''': Optimismi viittaa myönteiseen ja toiveikkaaseen elämänasenteeseen ja kykyyn nähdä asioiden hyvät puolet. Optimismi on vastakohta pessimismille.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref name="Gummeruksen sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref> William Jamesin mielestä todellisuudessa hyvyyden toteutuminen ei ole varmaa mutta on kuitenkin mahdollista. Tällöin onnellisuuden toteutuminen on jotakin tavoittelemisen arvoista. Jamesin mielestä optimismi lamauttaa toiminnan, kuten pessimismikin. Jos ihminen on varma siitä, että kaikki tulee kääntymään hyväksi, hänellä ei ole vaikutinta toimia ihmiskunnan ja maailman kehittämiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Tiede ja edistyksen myytti | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pihlstrom.pdf | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=1/2005 | Viitattu=13.9.2007 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
== Lähteet ==
| |||