Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Rooman valtakunta/Keisariaika” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
Varsinaista keisarin virkaa ei ollut olemassakaan, vaan kyse on historioitsijoiden tasavallan jälkeisen kauden ylimmästä valtiaasta käyttämästä nimitykestä. Kyse oli pikemminkin useiden virkojen ja valtuutusten järjestelmästä, joka muuttui aikojen kuluessa. Varsinkin keisarikunnan alkuaikoina, ''prinsipaatti'' kaudella, tasavaltalaiset muodot paljolti säilyivät. Myöhemmin 300-luvulla, ''dominaatti''-kaudella, keisarius muuttui yksinvaltiuden suuntaan. Siitä huolimatta keisarius ei ollut monarkiaa eli kuningasvaltaa nykyisessä merkityksessä.
[[Tiedosto:Praetorian GuardSoldiers basrelief med.jpg|thumb|left|Pretorikaartin alkuperäinen tarkoitus oli suojella keisaria.]]Keisarit olivat ylimmäisiä kaltaistensa joukossa, eikä heillä ollut laillista ylivaltaa. Monesti valtaa ei ollut edes käytännössä, sillä todellista valtaa käytti hallintokoneisto ja sotilaat, joille keisari oli kätevä nukkehallitsija. Valta perustui tasavaltalaiskaudelta periytyviin konsulin ja
[[Tiedosto:Traianus Glyptothek Munich 72.jpg|thumb|100px|Tammenlehdistä punottu seppele, Corona Civica oli keisarin vallanmerkkejä]]Hänen kunnianimiään oli imperator, ceasar ja augustus, joista ensimmäinen oli ylimmän sotapäällikön kunnianimi ja kaksi viimeistä johdattu ensimmäisten suurten johtajien Ceasarin ja Augustuksen nimistä. Ceasar toimi periaatteessa tasavaltalaisen järjestelmän piirissä ja oli vain elinikäinen diktaattori. Hänen seuraajansa Augustus oli nykykäsityksen mukaan ensimmäinen keisari.
| |||