Ero sivun ”Suomen historia/Itsenäinen valtio” versioiden välillä

Sisällisota alkoi 27. tammikuuta. 1918, kun punaiset yrittivät ryhtyä vallankaappaukseen. Punaisten tarkoituksena oli vangita kaikki senaattorit (ministerit), mutta siinä epäonnistuttiin. Osa senaattoreista oli piilossa Helsingissä ja loput olivat jo lähteneet Vaasaan. Kun punaiset olivat kaappaneet Helsingissä vallan, perustettiin vallankumoushallitus Suomen kansanvaltuuskunta Kullervo Mantereen johdolla. (Punaisten pulella taisteli myös venäläisiä.) Jonkinlainen rintamalinja syntyi Tampereen-Lahden-Lappeenrannan-Viipurin -linjan pohjoispuolelle. Rintama oli hajanainen tukikohtien joukko. Punaiset aloittivat hyökkäyksen valkoiseen Suomeen, mutta punaisten hyökkäys tuli torjutuksi samaan aikaan aloitetulla valkoisten suurhyökkäyksellä ja sen seurauksena punaiset menettivät Tampereen valkoisille 6. huhtikuuta. 1918. Kansanvaltuuskunta pakeni Pietariin Viipurin kautta. Valkoiset saivat suurta voimanlisää koska saksalaiset, joita oli 10 000 henkeä aloittivat maihinnousun Hangossa. Lahti ja Helsinki vallattiinkin saksalaisten voimin. Valkoiset valtasivat punaisilta Viipurin huhtikuun lopussa. Sisällissota päättyi toukokuussa valkoisten voittoon.

 

Itsenäisyysjulistuksen mukaan Suomi oli tasavalta. Kuitenkin käyty sisällissota ja maan huonot olot johtivat siihen että mielipiteet kallistuivat kuningaskunnalle myönteisemmäksi, lähinnä koska silloin uskottiin, että kuningas joka ei olisi vaaleista riippuvainen vakauttaisi Suomen poliittista elämää. Koska sisällissodan aikana Saksa oli avustanut valkoisia, niin haluttiin myös että Saksan tukisi Suomea tulevaisuudessakin niin (Nuppi on mestari) haluttiin Suomeen myös kuningas, joka olisi Saksasta. Oikeisto kannatti kuningasvaltaa ja keskusta ja vasemmisto taas tasavaltaa. P. E. Svinhufvud oli merkittävin kuninkaanvaltaa ajava poliitikko (Svinhufud oli myös valtionhoitaja eli väliaikainen valtionpäämies) Toinen kuninkaanvaltaa ajanut merkittävä poliitikko oli uusi pääministeri J. K. Paasikivi. Tynkäeduskunta, joka oli vajaalukuinen ja jossa oikeistolla eli kuninkaan valtaa ajavilla oli enemmistö valitsi äänin 58-44 kuninkaaksi Friedrich Karlin, joka oli saksalainen prinssi. Kun Saksa sitten hävisi ensimmäisen maailmansodan, niin Suomesta päätettiin tehdä tasavalta. Uudeksi valtionhoitajaksi valittiin C. G. E. Mannerheim. Kesällä eduskunta valitsi Suomen tasavallan presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Ståhlbergin kaudella mm. oppivelvollisuus tuli pakolliseksi.