Ero sivun ”Juhlakirja/Katsaus vuodenaikajuhliin” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Helluntai |
||
Rivi 3:
Aurinkovuoteen kuuluvat talvipäivänseisaus ja kesäpäivänseisaus sekä kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus ovat kautta maailman olleet huomattavia taitekohtia. Vuoden vaihtuminen on usein laskettu joistakin niistä alkavaksi.<ref name="Aurejärvi183">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Muun muassa Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: kevätpäiväntasausta ja syyspäiväntasausta sekä talvipäivänseisausta ja kesäpäivänseisausta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | Nimeke=That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair | Tekijä=Smith, Sarah | Ajankohta=Kesäkuu 2006 | Julkaisija=Humanists of Utah | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
==
=== Helluntai ja helajuhla ===
Suomen luonto on kauneimmillaan alkukesästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/helluntai/helluntai.html | Nimeke=Helluntai | Julkaisija=Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu=23.5.2010}}</ref> Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/tanaan_vietetaan_helluntaita_1703819.html | Nimeke=Tänään vietetään helluntaita | Ajankohta=23.5.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=23.5.2010}}</ref>. Eteläisessä Suomessa on poltettu helavalkeita. Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkivat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/helatorstai.htm | Nimeke=Helatorstai ja helluntai | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=23.5.2010}}</ref>
Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”.<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Sivu=137–144 | Selite=24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 951-1-12544-3}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=1008 | Nimeke=Ajastaika: Helatorstai ja Helluntai | Ajankohta=3.3.2010 | Julkaisija=Taivaankannen takojat | Viitattu=23.5.2010}}</ref>
Vanhassa suomalaisessa uskonnossa kyläyhteisö järjesti keväällä vakkajuhlat. Ukon vakat -nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25.5.<ref name="Haavio">{{Kirjaviite | Tekijä=Haavio, Martti | Nimeke=Suomalainen mytologia | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1967}}</ref>
=== Kevätpäiväntasaus ===
[[Kuva:Paasiaiskokko.jpg|thumb|right|150px|Pääsiäiskokko on näyttävä näky illan hämärässä.]]
Muinaiseurooppalainen vuodenvaihde sijoittui kevättalven laskiaisen tienoille.<ref name="SKS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/laskiainen.htm | Nimeke=Vuotuisjuhlat: Laskiainen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa ''Vuotuinen ajantieto'', että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Talonpoikainen ilonpito keskittyi mäenlaskuun.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=8. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-1-13320-9}}</ref> Suomalaisen laskiaisen perinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Nykyisin laskiaisena hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ajasto.fi/ajastaika/2002-1/Laskiainen%20laulattaa,%20siansorkka%20naurattaa | Nimeke=”Laskiainen laulattaa, siansorkka naurattaa” | Tekijä=Nieminen, Kirsti | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Ajastaika 1/2002, Ajasto | Viitattu=13.2.2010}}</ref> Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeitto ja laskiaispullat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kotiliesi.fi/ruoka/juhlaruoka/laskiaispulla-on-keskitalven-herkku | Nimeke=Laskiainen on koko perheen talvijuhla | Tekijä=Tuomela, Laura | Ajankohta=2.2.2010 | Julkaisija=Kotiliesi | Viitattu=13.2.2010}}</ref>
Rivi 18 ⟶ 28:
Pääsiäisen voi nähdä luonnonsuojelullisena teemapäivänä, joka tähdentää luonnon tasapainon, terveyden ja monimuotoisuuden tärkeyttä.<ref name="nic.funet.fi"/>
== Kesä ==
=== Kesäpäivänseisaus === Keskikesän juhlan suomalainen nimitys on juhannus.<ref>Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-35-6642-0}}</ref> Juhannuskokko, juhannuskoivut ja ruotsinkielisten alueiden juhannussalko liittyvät suomalaiseen juhannukseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Selite=4. painos 1998 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-0-07190-0}}</ref>
== Syksy ==
=== Syyspäiväntasaus === Syyspäiväntasauksen juhlien teemoihin liittyy kuolema, kuten muuhunkin vuodenkiertoon. Vainajien juhlassa kunnioitettiin ja muisteltiin suvun edesmenneitä jäseniä.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 184.</ref>
Rivi 28 ⟶ 42:
Toisaalta oli sadonkorjuun juhlinnan aika. Suomalaisilla kekrijuhla oli sadonkorjuun juhla. Kekrin tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana ''kekri'' tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.<ref name="Museovirasto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nba.fi/fi/skm_tapahtumat_kekri | Nimeke=Kekri | Ajankohta=8.11.2005 | Julkaisija=Museovirasto | Viitattu=14.8.2009}}</ref>
== Talvi ==
=== Talvipäivänseisaus === Kun yö oli pisimmillään ja päivänvalo alkoi taas lisääntyä, monet pohjoiset kansat juhlivat. Heihin kuuluivat germaanit ja skandinaavit, joilta suomalaiset ovat lainanneet sekä sanan juhla että joulu.<ref name="Aurejärvi183"/>
| |||