Turvallisuus ja siihen kohdistuvat uhat

Omaan turvallisuuteen voi vaikuttaa

Oma jokapäiväinen turvallisuuden tunne on tärkeää, ja se vaikuttaa hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Voit itse vaikuttaa siihen opettelemalla ensiapua ja pitämällä kodin turvallisena. Turvallisessa kodissa pitäisi olla mm. tarpeeksi palohälyttimiä, hyvä valaistus, lukollinen lääkekaappi yms. Liikennesääntöjen noudattaminen on tärkeää. Suomessa liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain 400 ja loukkaantuu 60 000 henkeä, vaikka muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen liikenneturvallisuuden taso on hyvä. Matkat joita kuljet usein voi suunnitella mahdollisimman turvallisiksi onnettomuuksien välttämiseksi. Suomessa tapahtuu kuudenneksi eniten henkirikoksia EU:ssa. Ihmisiä kuolee henkirikosten uhreina 100-150 vuosittain. Yleensä henkirikoksiin liittyy alkoholin käyttö, jolloin joko tekijä tai uhri tai molemmat ovat rikoshetkellä humalassa.

Suomeen kohdistuvia uhkia

Elokuussa 2014 käynnistettiin kansallinen riskiarvio, joka hahmottaa Suomeen kohdistuvia tapahtumia, joihin viranomaisten on varauduttava. Tapahtumaskenaarioita hahmotellaan 21, joista kuusi vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan. On vaikea arvioida niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia, mutta koska vaikutukset olisivat niin suuret, niihin täytyy varautua.

1. Energiansaannin vakavat häiriöt
2. Kybertoimintaympäristön riskit: Häiriöiden estämiseksi on viime vuosikymmenen aikana tehty useita tieto- ja kyberturvallisuutta kehittäviä ohjelmia ja kehityshankkeita.
3. Maailmanlaajuisesti tai Suomen lähialueilla esiintyvät vakavat tarttuvat taudit: Kansallisessa varautumissuunnitelmassa on kuvattu infulenssapandemiaan varautuminen.
4. Suomeen suoraan tai välillisesti kohdistuva turvallisuuspoliittinen kriisi
5. Vakava ydinvoimaonnettomuus Suomessa tai lähialueilla: Suomessa onnettomuuksiin varaudutaan varautumisvelvoitteilla, harjoituksilla ja valmiussuunnittelulla.
6. Aurinkomyrskyn 100 vuoden riskit: Äärimmäinen aurinkomyrskyjakso aiheuttaisi navigoinnin vaikeuntumisen, satelliittipohjaisen tiedonsiirron keskeytymisen ja sähkönjakelussa olisi ongelmia jopa viikkojen ajan.

Sodat

Sodat ovat aina olleet uhka yhteiskunnalle. Tällä hetkellä maailmassa on meneillään ainakin 40 eri konfliktia ja sotaa. Yli 300 000 alle 18-vuotiasta on pakotettu mukaan sotimaan, ja nuorimmat heistä ovat 7-vuotiaita. 90 % konfliktien uhreista on siviilejä. Yli 95 prosentissa esiintyy naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja 85 prosentissa heitä on siepattu ja salakuljetettu.

Ilmastonmuutos

Ihmisten toimesta aiheutunut ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista kriiseistä ja se vaikuttaa luontoon ja elämään ympäri maailmaa. Se myös aiheuttaa enemmän äärimmäisiä sääilmiötä, kuten myrskyjä ja kuivuutta. Trooppisten myrskyjen määrä voi kaksinkertaistua, jos maan keskilämpötila nousee tarpeeksi. Suomi ja Euroopan unioni ovat mukana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja sopimuksissa. Jokainen voi myös auttaa pysäyttämään ilmaston lämpenemisen muuttamalla pieniä asioita jokapäiväisessä elämässä. Henkilöautolla kulkemisen sijasta olisi hyvä käyttää julkisia, tai vaikka kävellä tai pyöräillä.

Turvallisuudesta vastaavat viranomaiset

Yleistä turvallisuutta ja järjestystä ylläpitää poliisi. Poliisi toimii esim. partioimisen ja hälytystehtävien lisäksi myös sosiaalisessa mediassa. Tämä on osa ennalta estävää lähipoliisitoimintaa, joka tuo turvallisuuden tunnetta ja pitää luottamuksen poliisiin korkeana. Poliisi järjestää myös suurten yleisötapahtumien turvallisuusjärjestelyitä sekä neuvoo ja ohjaa. Turvallisuuden valvojia on myös muita, kuten puolustusvoimat ja rajavartiolaitos, sekä elintarviketurvallisuusvirasto ja säteilyturvakeskus. Puolustusvoimat jakautuvat kolmeen haaraan: maavoimat, ilmavoimat ja merivoimat. Rajavartiolaitos vastaa sisäisestä turvallisuudesta ja tarpeen mukaan se voi hoitaa tulli- ja poliisiviranomaisen tehtäviä. Konfliktin uhatessa rajavartiolaitoksen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin. Elintarviketurvallisuusviraston tavoite on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu sekä eläinten ja kasvien terveys ja hyvinvointi. Suomessa elintarvikealalla työskenteleviltä vaaditaan hygieniapassi. Säteilyturvakeskus vastaa Suomen säteilyvalvonnasta ja ydinturvallisuusvalvonnasta. Sen toimialaan kuuluvat sekä ionisoimaton (esim. UV- ja laservalot sekä radioaallot) että ionisoiva säteily (esim. radon, radioaktiivisuuden ja röntgenlaitteiden synnyttämä säteily).