Työoikeus/Työaika

Säännöllinen työaika

(Työaikalaki 2 ja 3 luvut ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 4 §)

Työaikaan lasketaan kuuluvan vain työn suorittamiseen menevä aika. Esimerkiksi työmatkaan kuluva aika ei yleensä ole työaikaa. Työaikaan lasketaan mukaan kuitenkin kaikki se aika, mikä työntekijän on oltava työnantajan palveluksessa. Tähän aikaan kuuluu mm. työnteon vaatiman suojavarustuksen pukeminen ja asentaminen. Tarkan työajan seurannan aikana (kellokortit ja muut kulunvalvontalaitteet) työajan tarkasta alkamis- ja päättymishetkestä on joillain aloilla alkanut esiintyä ongelmia.

Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään 8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia viikossa (voi olla keskimääräinen). Työehtosopimuksissa ollaan eri aloilla poikettu merkittävästi näistä säännöksistä työntekijälle edulliseen suuntaan.

Työnteko on mahdollista järjestää nykyään ns. liukuvana työaikana. Tällöin työaikalain mukaiset enimmäistyöajat voidaan ylittää enintään kolmella tunnilla päivittäin. Työtä voidaan teettää myös ns. jaksotyönä laissa erikseen mainituilla työaloilla

Ylityö

Mikä tahansa työajan jälkeen tehtävä työ ei ole ylityötä. Ylityöstä sovitaan yleensä aina erikseen ja se on tarkkaan lailla ja työehtosopimuksilla säädeltyä. Ylityön osalta noudatetaan työaikalakia, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu toisin.

Ylityötä on kahdeksan tunnin työpäivän tai 40 tunnin viikkotyöajan ylitse menevä työ. Ylityöksi työ muuttuu vain, jos se tehdään työnantajan määräyksestä. Kahdeksan tunnin rajaa noudatetaan, vaikka työpäivän pituudeksi olisi sovittu lyhyempi aika. Kaupanalalla päivittäiset ylityörajat ovat korkeammat.

Ylityöhön vaaditaan aina työntekijän suostumus. Pääsääntöisesti suostumus on kysyttävä kutakin ylityökertaa varten erikseen.

Kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta päivässä maksetaan normaalin palkan lisäksi 50 prosenttia normaalista palkasta. Seuraavilta tunneilta ylityökorvaus on 100 prosenttia.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan pääsääntöisesti 50 prosentin korvaus. Joillakin aloilla 5—8 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen korvaus nousee 100 prosenttiin. Rajat vaihtelevat työehtosopimuksittain. Pyhä- ja juhlapäivän aattona tehtävästä työstä maksetaan ylityökorvaus työehtosopimusten mukaisesti.

Ensisijaisesti ylityökorvaus maksetaan lain mukaan päivittäisestä ylityöstä, vasta toissijaisesti viikottaisesta ylityöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lauantaina tehtävä työ on viikottaista ylityötä, jos se tehdään normaalin 40 tunnin työviikon lisäksi.

Työntekijä voi pitää ylityökorvauksen halutessaan palkallisena vapaana. Mikäli työnantaja ei suostu antamaan työntekijän esittämää ajanjaksoa vapaaksi, työntekijä voi vaatia korvauksen rahana.

Ylityökorvaus lasketaan työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella. Keskituntiansio saadaan laskemalla joko edellisen tilikauden tai vuosineljänneksen ajalta työntekijän ansio kaikkine lisineen ja luontaisetuineen ja jakamalla se sitten jakson aikana tehdyillä tunneilla. Ansioon ei voi kuitenkaan laskea mukaan ylityö- ja sunnuntailisiä.

Ylityöt on merkittävä tarkkaan ylös. Työnantajan kuuluu tehdä työaikaseuranta ja ylityökirjanpito. Pääluottamusmiehen on hyvä aika ajoin tarkistaa kirjanpidon oikeellisuus.

Kaiken kaikkiaan ylitöitä saa tehdä kalenterivuodessa korkeintaan 250 tuntia. Rajat ovat samat kaikissa EU-maissa.

Jos työehtosopimus sallii, voidaan paikallisesti sopia tarkastelujaksoksi kalenterivuosi ja ylityörajaa voidaan sopia nostettavan enintään 80 tunnilla. Tällöin puhutaan lisäylityöstä. Työaikalain rikkomisesta voidaan tuomita joko sakkoihin tai vankeuteen. Vaikka työntekijä olisi suostunut ylitöihin enemmän kuin laki sallii, se ei vaikuta työnantajan saamaan tuomioon.

Lisätyö

Jos työaika on sovittu lyhyemmäksi ajaksi kuin kahdeksaksi tunniksi päivässä tai 40 tunniksi viikossa, normaalin työajan lisäksi tehtävä työ on alkuun lisätyötä. Työnantajan aloitteesta tehdystä lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka.

Kun työtä tehdään enemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa, se on ylityötä, mikäli työnantaja on siihen käskenyt.

Hätätyö

Työnantaja voi määrätä työntekijän hätätyöhön, jos tuotanto uhkaa keskeytyä tai ihmishenkiä on vaarassa eikä toimenpiteitä voida siirtää tuonnemmaksi. Uhan täytyy ilmaantua yllättäen. Hätätyösäännöstöä käytetään jonkin verran väärin mm. suurten tilausten ja yrityksen myynti- ja messutapahtumien yhteydessä. Hätätyö saa maksimissaan kestää kahden viikon ajan. Sen jälkeen työnantajalle asian ei katsota enää olevan "yllättävä" ja hänellä on ollut riittävästi aikaa järjestää asia kuntoon muilla keinoilla.

Työtekijä ei saa kieltäytyä tulemasta tekemään hätätyötä, mikäli työnantaja kutsuu. Kieltäytyminen saattaa olla jopa työsopimuksen purkuperuste. Työnantajan on ilmoitettava välittömästi hätätyöstä työsuojeluhallinnolle.

Yötyö

Yötyötä on kello 22 – 6 välisenä aikana tehty työ. Yötyön tekeminen on sallittua vain Työaikalain 26 §:ssä mainituilla työaloilla, joissa työn luonne vaatii ehdottomasti yöllä tehtävän työn hyväksymistä. Tällaisia aloja on yleisesti kaikki ne alat, joissa työ järjestetty kolmeen tai useampaan vuoroon sekä erilaiset yhteisten ja yksityistenkin alueiden kunnossapitoon liittyvät työt, sanomalehden tekoon liittyvät eräät työt, terveydenhuoltoon liittyvät eräät työt sekä leipomoalan eräät työt.

Lepoajat

(Työaikalaki 6 luku ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998 8 §)

Aina, kun päivittäinen yhtäjaksoinen työ ylittää kuuden tunnin rajan, on työntekijällä oltava vähintään tunnin mittainen lepoaika, jonka aikana työntekijän on pääsääntöisesti päästävä poistumaan työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästäkin lepoajasta, ei kuitenkaan alle 30 minuutin lepoajasta. Mikäli lepoaika on alle tunnin, ei työntekijälle tarvitse antaa mahdollisuutta poistua työpaikalta.

Työaikalaki ei tunne kahvitaukoja, eikä muita vastaavia taukoja. Nämä yleisesti käytössä olevat tauot tulevat useilla aloilla työehtosopimusten ehdoista, ja saattavat sen vuoksi olla työnantajaa velvoittavia. Usein työnantaja on työpaikkakohtaisesti sopinut tiettyjen taukojen pitämisestä tai tauot ovat voineet muodostua pitkäaikaisen tavan mukaisesti.

Työntekijälle on annettava viikoittaista vapaa-aikaa pääsääntöisesti sunnuntaiksi. Yhtäjaksoisen vapaa-ajan tulee olla vähintään 35 tuntia.

TYÖOIKEUS
Sisällys – Työoikeus ja yhteiskunta – Työsuhteen aloittaminen – Osapuolten velvollisuudet – Työaika – Vuosiloma – Työsuhteen päättäminen – Yt-menettely – Lisätietoa ()