Vähemmistöt ja vähemmistöjen oikeudet

Vähemmistöistä yleisestiMuokkaa

Suomessa on paljon vähemmistöjä. Vähemmistöksi luokitellaan mm. kielelliset-, uskonnolliset-, seksuaali-, etniset-, ja kulttuurivähemmistöt. Vähemmistöillä on suomen laissa erikseen mainittu asema. Heillä on myös tasa-arvoiset oikeudet kaikkien muiden suomalaisten kanssa. Vähemmistöön kuuluvien syrjiminen on ehdottomasti väärin ja joissain tapauksissa jopa rangaistavaa.

SuomenruotsalaisetMuokkaa

Suomenruotsalaiset ovat kielivähemmistö. Heidän osuutensa suomen väestöstä on n. 5% eli n. 300 000 henkilöä. Suomenruotsalaisia asuu eniten Ahvenanmaalla, Hangossa, Länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla. Useissa Länsi-Suomen kunnissa ruotsin kieli toimii enemmistökielenä ja esim. Itsehallinto-alueena toimivalla Ahvenanmaalla suomen kieli ei toimi virallisena kielenä ja siellä suomenkielisessä koulussa opiskelu ei ole ollenkaan mahdollista.

Suomenruotsalaisilla on vahva identiteetti. Heillä on suomessa omat koulunsa ja yliopistonsa ruotsin kielellä. Suomenruotsalaisten identiteettiä vahvistaa myös ruotsinkielinen kirjallisuus, lehdistö, teatteri, oma tv-tuotanto ja vahvat juhlaperinteet.

Ruotsi on suomen toinen virallinen kieli. Suomenruotsalaisen väestön asioita ajaa kielipuolue RKP. Puolue pitää tärkeänä, että ruotsia opiskellaan suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa jatkossakin ja että kaksikielisissä kunnissa palvelut tulee järjestää myös ruotsin kielellä.


SaamelaisetMuokkaa

Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Heillä on vahva kulttuuri, joka erottaa heidät selkeästi muista kansoista. Saamelaiset asuvat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisilla alueilla viettäen liikkuvaa elämää. Porotalous on perinteisesti muodostanut saamelaisväestön toimeentulon. Isona tulonlähteenä työttömyydestä kärsiville saamelaisille toimii myös matkailu.

Saamelaisia on yhteensä n. 100 000. Suomessa saamelaisia asuu n. 10 000. Saamelaisia on eniten lapissa. Venäjän saamelaisilla ei ole samoja oikeuksia kuin muissa valtioissa asuvilla saamelaisilla. Tämän vuoksi Venäjän saamelaiset ovat katoamassa. Heitä on jäljellä Venäjän alueella enää n. 2 000. Kansainvälisillä saamelaiskäräjillä ei ole Suomen-, Ruotsin- ja Norjan saamelaisten edustuksen lisäksi Venäjän edustusta.

Saamen kieliä on olemassa yhdeksää erilaista. Kaikki saamen kielet eroavat toisistaan niin paljon, että eri saamen kieliä puhuvat saamelaiset eivät ymmärrä toisiaan. Saamelaiset puhuvat suomessa kolmea eri saamen kieltä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaamen kieli on suomessa puhutuin. Saamen kieli sai Suomessa ja Norjassa laissa turvatun vähemmistökielen aseman vuonna 1992. Saamelaiset saavat siis tulkin avustamana asioida virastoissa äidinkielellään.

Saamelaisilla on itsehallinnollinen asema. Korkeinta valtaa alueella käyttää saamelaiskäräjät, joiden jäsenet valitaan säännöllisesti vaaleilla. Saamelaiskäräjät päättää, miten valtion myöntämät varat alueella käytetään. Käräjät antaa myös lausuntoja ja tekee aloitteita erilaisiin saamelaisyhteisöä koskeviin kysymyksiin.

Saamelainen kulttuuri on elävää, ja siitä kertovat saamen kieliset sanomalehdet, tv -ja radio-ohjelmat. Saamen kielellä voi suorittaa ylioppilastutkinnon. Saamen kieltä voi opiskella myös monissa yliopistoissa. Saamenkielisen opetuksen hidasteena on saamen kielen taitoisten opettajien puute.


RomanitMuokkaa

Romaneja asuu maailmassa n. 20 000 000. He asuvat kaikissa valtioissa vähemmistöinä. Suomessa heitä asuu n. 10 000. Lisäksi Ruotsissa asuu muutama tuhat suomalaista romania. Romanit saapuivat Eurooppaan n. 1 000 vuotta sitten Intiasta. Suomeen romanit saapuivat 1500-luvulla ruotsista. Tarkkaa väestönlaskentaa romaneista on vaikeaa tehdä, koska etnistä taustaa ei eritellä väestörekisterissä.

Romanien syrjintä on Suomessa ongelma. Heidän tasa-arvoista asemaansa ei olla suomessa vielä kunnolla pystytty sisäistämään.

Romaneilla on vahva identiteetti, jota vahvistaa mm. romanien oma kieli, sekä näyttävä pukeutumistyyli. Euroopassa romanien identiteettiä vahvistamassa toimivat useat romanikielet. Eri puolilta Eurooppaa tulevat romanit eivät aina ymmärrä toisiaan. Pohjoismaissa ja etenkin suomessa identiteettiä vahvistavana, tekijänä toimivat tavat, jotka ovat pysyneet samanlaisina jo melko pitkään. Esimerkiksi Romanien pukeutumistyyli on pysynyt samanlaisena jo lähes sata vuotta. Romanien kulttuuri on kuitenkin suurimmaksi osaksi samanlainen kuin muidenkin suomalaisten. Esim. ruoka, sauna, ja juhlimiskulttuuri eivät eroa perinteisestä suomalaisesta tavasta juurikaan. Sanotaan, että ei ole vain yhtä oikeaa tapaa olla romani.

Romanien koulutustaso ja työnsaanti Suomessa ovat nykyään nousussa. Ne ovat silti matalampia, kuin suomalaisten keskimäärin. Suomessa Romanit ovat perinteisesti suhtautuneet koulunkäyntiin varauksella, peläten valtion koulujen tähtäävän romanilasten suomalaistamiseen ja omien tapojen unohtamiseen. Suomen romanilapset voivat saada romanikielen opetusta kouluissa.

Romaniasiain neuvottelukunta tuo yhteiskunnalliseen ajatteluun mukaan romanien näkökulman ja edustaa romaneja erilaisissa yhteyksissä. Neuvottelukunta toimii myös sosiaali -ja terveysministeriön yhteydessä romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä.

Viittomakielisten ja sokeiden yhteisöMuokkaa

Viittomakieliset:

Suomessa on n. 4 000-5 000 eli n. 0,008% viittomakieltä äidinkielenään käyttävää kuuroa. Suomessa syntyy vuosittain n. 25-30 kuuroa, joista n. 90% saa valtion tarjoaman sisäkorvaistutteen. Istutteen saaneeilla on kuitenkin lähes aina viittomakielen taito.

Kela tarjoaa viittomakielen käyttäjille tulkkauspalvelua ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vuonna 2017 kela harkitsi viittomakielen tulkki -resurssien leikkaamista ja tulkkien matka-ajan palkan poistamista. Viittomakielisessä yhteisössä tilanne näkyi mm. nettiadressina, joka keräsi muutamassa päivässä yli 4 000 nimeä.

Kuurojen kulttuurissa osoittelulla, halaamisella ja fyysisellä kosketuksella on erilainen ja tavanomaisempi merkitys kuin suomalaisessa kulttuurissa. Uusia ihmisiä tavatessa kättely korvataan suoraan halauksella. Osoittaminen on tavallisten “hän tai tuo -sanan” merkityksessä ja toisen koskettamisella halutaan vain saada toisen huomio, haluttaessa kertoa tälle jotain.


Sokeat:

Suomessa n. 50 000 - 60 000 kärsii näkövammasta, joista 10 000 on täysin sokeita. Sokeille on järjestetty omia työpaikkoja ja kouluja, joissa heidän on helppo toimia.

Näkövammaisten liitto ry. ajaa näkövammaisten oikeuksia ja järjestää heille kuntoutusta, sekä tapahtumia. Näkövammaisten liitto järjestää myös koulutuksia näkövammaisten kanssa työskenteleville ja sen kautta vai hakea apurahoja näkövammaisuuteen liittyvään työhön ja tutkimuksiin.


VammaisetMuokkaa

Vammaisiin luokitellaan mm. terveyden rajoitteita, joiden takia henkilö ei kykene toimimaan itsenäisesti fyysisessä tai sosiaalisessa tilanteessa. Vammaiset ovat valitettavasti yksi maailman syrjityimmistä vähemmistöistä.

Joulukuussa 2006 hyväksyttiin YK:n yleissopimus, joka astui voimaan vuonna 2008. Sopimuksella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien perusvapauksien kuuluminen myös vammaisille henkilöille ja heille taataan mahdollisuus nauttia ja näistä oikeuksista ja vapauksista ja vapauksista ilman syrjintää.

Viimeisen kolmen vuoden aikana palveluiden kehittymisen myötä myös vammaisten asema on parantunut huomattavasti. Vähitellen yhteiskunnasta on tullut myös saavutettavampi ja esteettömämpi. Tästä huolimatta vammaiset ihmiset kohtaavat jokapäiväisessä elämässä useita esteitä, syrjiviä käytäntöjä ja sosioekonomista eriarvoisuutta.


Seksuaali- ja sukupuolivähemmistötMuokkaa

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan muita kuin heteroseksuaaleja ja cis-sukupuolisia.

Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ajaa lähinnä seta. Seta on ihmisoikeusjärjestö, joka ajaa ihmisoikeuksien kokonaisvaltaista muutosta, jotta ihmisoikeudet ja hyvinvointi toteutuvat Suomessa ja kansainvälisesti riippumatta ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on vähentynyt valtavasti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana, sillä viisikymmentä vuotta sitten seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen Suomessa oli vielä pelottava sairaus. Nykyään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia syrjitään edelleen, mutta onneksi paljon vähemmän. Maailmanlaajuisesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen on vielä joissain maissa rangaistavaa tai siitä saattaa seurata jopa kuolemantuomio.

MuutMuokkaa

Maahanmuuttajat:

Maahanmuuttajaksi kutsutaan yleensä sellaista Suomeen muuttanutta ulkomaan kansalaista, joka aikoo asua maassa pidempään. Maahanmuuttajaksi kutsutaan myös Suomessa syntynyttä henkilöä, jonka vanhemmat tai toinen vanhempi on maahanmuuttaja.

Suomeen tuli paljon maahanmuuttajia vuonna 2015 lähi-idässä tapahtuneiden levottomuuksien johdosta. Heidät sijoitettiin vastaanottokeskuksiin ympäri Suomea ja joitakin heistä jouduttiin käännyttämään takaisin kotimaahan. Osan käännyttämistä joudutaan

Maahanmuuttajia syrjitään valitettavasti paljon varsinkin vanhempien suomalaisten keskuudessa.


Uskonnolliset vähemmistöt:

Suomessa uskonnolliseksi vähemmistöksi luokitellaan islaminuskoiset, juutalaiset ja Suomessa harvinaisempia kristinuskon haaroja.

Suomessa islaminuskoisia asuu n. 50 000 - 65 000 hlö. Määrä on kasvanut viime aikoina huomattavasti runsaan maahanmuuton seurauksena. Enemmistö Suomen muslimeista asuu Uudellamaalla.

Suomen juutalaiset asuvat pääasiassa pääkaupunkiesudulla. Heitä on Suomessa n. 1 800. Suomen juutalaiset ovat yleensä kaksikielisiä. He puhuvat yleensä suomen lisäksi ruotsia, jiddsiä ja hepreaa. Suomessa on esiintynyt kohtalaisen vähän juutalaisvihaa.

Suomessa pätee uskonvapaus. Se tarkoittaa tasa-arvoa uskontoon katsomatta.