Viisautta blogin käyttöön/Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta

Tähän lukuun on koottu perusasioita blogeista ja bloggaamisesta syventäen Johdanto ja Blogien käytön aloittaminen -osioiden antia. Luvussa kerrotaan, miten voi löytää kiinnostavia blogeja ja toisaalta miten blogeja voi seurata verkkosyötteiden avulla helposti, ilman että joutuisi käymään katsomassa mahdollisesti tulleita uusia kirjoituksia kussakin itseä kiinnostavassa blogissa erikseen. Luvussa myös kerrotaan blogien kommentointiin liittyvistä asioista. Kommenttien kautta blogit mahdollistavat vuorovaikutuksen ja mahdollistavat kiinnostavia verkkokeskusteluja, mutta avoin kommentointi saattaa vaatia opettelua. Blogia on hankala perustaa ilman tarkoitukseen soveltuvaa blogipalvelua tai -ohjelmistoa, joten lukuun sisältyy tiivis katsaus eri mahdollisuuksiin. Vaikka tekstiblogit ovatkin kaikkein yleisimpiä blogeja, luvun lopussa myös esitellään lyhyesti muunlaisia blogeja (mikroblogit, videoblogit).

Blogien seuraaminen

Yksi tapa hyödyntää blogeja on seurata niitä. Mistä sitten löytää kiinnostavia blogeja? Entä miten seurata tehokkaasti useita eri blogeja?

Verkossa on lukuisia erilaisia blogeja, joissa on hyvin monenlaista ja monentasoista sisältöä. Osa blogeista on vapaamuotoisia kuvauksia bloggaajien elämästä ja ne saattavat sisältää hyvin voimakkaitakin subjektiivisia mielipiteitä, joilla ei välttämättä ole todellisuuspohjaa. Eräässä mielessä toisena ääripäänä voidaan pitää tieteellisiä blogeja, joissa objektiivisuutta määrittää samat kriteerit kuin muussakin tieteellisessä kirjoittamisessa. Onkin tärkeää, että blogeja luettaessa ymmärretään mediakriittisyyden merkitys.

Blogihakemistot ja blogihaku

Lähes aiheesta kuin aiheesta on todennäköisesti jo olemassa blogi, joten kannattaa tutustua erilaisin blogihakemistoihin, joista itseä kiinnostavia blogeja voi etsiä, esimerkikisi:

• Technorati (englanninkielinen)
• Blogilista (suomenkielinen)

Jos on tarpeen seurata blogeissa käytävää keskustelua, blogeista voi hakea hakusanoilla esimerkiksi Googlen blogihaussa.

Blogit ja syötteet

Jos haluaa helpottaa eri blogien seuraamista ja välttää useilla sivustoilla käymistä, kannattaa ottaa käyttöön syötteenlukijaohjelma. Syöntteenlukijaohjelmien toimintaperiaate on lyhyesti sellainen, että löydettyäsi kiinnostavan blogin lisäät sen syöteosoitteen lukijaohjelmaan, joka osaa automaattisesti hakea uudet blogikirjoitukset kyseisestä blogista ja esittää ne lukijaohjelmassa. Blogisyötteiden toimintaperiaatteen mukaisesti blogista tilataan yleensä muutaman viimeisimmän artikkelin otsikko, joissain tapauksissa myös lyhyt ote –esimerkiksi kirjoituksen 50 ensimmäistä merkkiä.

  Katso kattavammin Verkkosyötteet-osio Verkko-oppaasta, josta 
  löytyy tietoa eri vaihtoehdoista ja ohjeita.
  Ohjeita löytyy myös Opetushallituksen Sosiaalinen media oppimisen tukena -verkkomateriaalista  
  kohdasta Informaation ohjailu.

Esimerkki syötteenlukuohjelmasta: Google Reader

Vaihtoehtoja syötteenlukijoiksi on useita, tässä luvussa on esitelty lyhyesti syötteenlukuohjelmista Google Reader. Google Readerin käyttö edellyttää Google-tilin perustamista. Samalla tilillä saa käyttöön Gmail-sähköpostin ym.

  Katso Tampereen yliopiston kirjaston ohje RSS-syötteistä ja Google Readerista.
  Katso Rauli Haverisen Verkko-oppaan Google Reader -ohje.
  Katso ohje Google-tilin luomisesta.

Kun löydät jonkun kiinnostavan blogin, etsi sen syötteen osoite (napsauta www-selaimen osoitekentästä tai blogista itsestään löytyvää oranssia kuvaketta ), kopioi se ja liitä syötteenlukijan tilaa syöte -valintaan. Näin voit seurata helposti syötteenlukijasta, mitä valitsemissasi blogeissa tapahtuu sen sijaan, että kävisit yksittäisten blogien sivuilla tarkistamassa niihin mahdollisesti tulleita uusia kirjoituksia.

Blogien kommentointi

Yksi blogien ominaisuus on kirjoitusten kommentointi, niiden linkittäminen ja aiheiden aikaansaama keskustelu. Kommentointi tarjoaa vuorovaikutteisuutta bloggaamiseen. Hyvä postaus synnyttää ajatuksia ja halun osallistua, hyvä bloggaaja kannustaa muidenkin kuin vain oman äänensä kuulumiseen. Joillekin bloggaajille on helpompaa tuottaa tekstiä kuin kommentoida muiden blogeja. Toinen tyypillinen polku on ensin lukea blogeja, kommentoida niitä ja sen jälkeen aloittaa oma blogi. Jos blogi on julkista keskustelua, jokaisella on oma tyylinsä keskusteluun osallistumiseen.

Keskusteluun kannattaa osallistua silloin, kun sitä käydään - ei kuukausikaupalla sen jälkeen, kun muut ovat jo vaienneet. Riittävän nopea vastaaminen antaa keskustelulle mahdollisuuden. Sen vuoksi on tärkeää seurata pöhinää ja liikettä niin omassa kuin muissa blogeissa. Teknisesti kommentteja voi jättää koska tahansa, mutta loppuunkäytyjä keskusteluja ei välttämättä ole kovin mielekästä kommentoida.

Kommenttien valvonta ja roskaposti

Blogiin saattaa eksyä kommenttien joukkoon roskapostia, jota vastaan blogin ylläpitäjä voi eri tavoin suojautua. Vaikka kyse ei olekaan (aina) täysin samasta asiasta, roskapostien suodattamiseen liittyy läheisesti myös kommenttien valvonta - blogin ylläpitäjällä on valta päättää, miten hänen blogissaan käyttäydytään tai miten pienen piiri keskusteluun kannustetaan. Blogin ylläpitäjä voi aivan muista kuin roskapostiin liittyvistä syistä haluta rajoittaa tai jopa estää blogikirjoitusten kommentointia blogissaan, mutta toisaalta tämä myös samalla rajoittaa yleensä roskapostiakin.

Blogipalvelut tarjoavat eri vaihtoehtoja kommenttien estämiseen, sallimiseen ja julkaisemiseen: bloginpitäjä voi vaatia kommentoijien rekisteröitymistä tai tunnistamista tai voit sallia kaikkia, myös nimettömät kommentit. Tyypillisesti voi myös valita, haluaako moderoida eli esikatsella kommentteja ja julkaista ne vasta hyväksymisensä jälkeen vai salliiko kommentoijien postata ilman kontrollia. Blogipalveluissa on mahdollista valita, haluaako moderoida kommentteja vai julkaistaanko kommentit heti (tämä ei kuitenkaan ole välttämättä kovin joustavaa ja viivästyttää kommenttien julkaisua ja ajantasaista keskustelua). Wordpressissä on mahdollista määrittää, että jos blogikommentti sisältää yli tietyn määrän linkkejä, sitä ei julkaista ennen ylläpitäjän hyväksyntää (roskapostissa kun on tyypillisesti useita linkkejä). Kirjoittaja valitsee myös sen, keiden antaa kommentoida: kenen tahansa nimettömästi, kenen tahansa tunnistetun käyttäjän vai erikseen määritellyt henkilöt (voidaan myös vaatia, että kunkin uuden kommentoijan ensimmäinen kommentti on hyväksytettävä ylläpitäjällä, jonka jälkeen kommentit ovat automaattisesti hyväksyttyjä ko. käyttäjältä). Kommentoijien tunnistaminen ja kommenttien moderoiminen voi olla kynnys kommentoimiseen. Toisaalta nimettömän kommentoinnin salliminen voi tuoda blogiin ei-toivottuja sävyja ja keskustelijoita.

Internetissä käytettävien robottien (eli automaattisten ohjelmien jotka voivat käydä itsekseen lisäämässä sivuille kommentteja ja niiden joukossa haittaohjelma- tms. linkkejä) estämiseksi useimmissa blogipalveluissa on kuvavarmennus, CAPTCHA, joka on vain ihmissilmin tunnistettavissa. CAPTCHA sisältää yhden tai useamman sanan, jotka on tehty optisesti niin, että niitä ei voi koneella lukea. Kommentoijan pitää siis lukea sana/t ja kirjoittaa ne tunnisteruutuun - näin estetään roskakommentit.

Onneksi useimmissa blogipalveluissa on mukana automaattisesti omat roskapostisuodattimet, jotka estävät jo blogipalvelintasolla roskapostin päätymisen palvelimella sijaitseviin blogeihin, jolloin roskaposti ei päädy käyttäjien blogeihin asti. Eskimerkiksi Wordpressissä on käytössä Akismet-niminen suodatin. Toki blogin ylläpitäjä voi myös itse poistaa manuaalisesti roskapostikommentit muiden kommenttien joukosta, mutta tämäkään ei ole kovin tehokas tapa blogin ylläpitäjän kannalta.

Miten kommentoida?

Kuten kaikessa vistinnässä, kommenteissa ei kannata lähteä kovin voimakkaasti esittämään vain omaa näkökulmaansa. Blogikirjoitusten kommentoinnissa kannattaa huomioida esimerkiksi seuraavat asiat:

• Lue blogikirjoitus ja mahdolliset muut kommentit huolella. Poimi niistä itseäsi kiinnostavia tai itsellesi uusia asioita.
• Yhdistä uudet ajatukset aiemmin oppimaasi.
• Esitä kysymyksiä, kysy itseltäsi esimerkiksi, mitä et ymmärrä.
• Muodosta mielipiteitä lukemastasi tai kuulemastasi. Mistä olet samaa tai eri mieltä? Mistä pidät tai et pidä?
• Hyödynnä kommentoinnissa vaikka seuraavia lauseita:
  • Yllätyin, että...
  • Tämä muistutti minua...
  • Haluaisin tietää...
  • Vaikka vaikuttaa siltä, että...
• Käytä kommenttia blogikirjoitukseen, jos haluat saada mielipiteesi kirjoittajan tietoon .
• Jos kommentoit jotain tiettyä kohtaa tekstistä, voit kopioida sen lainausmerkkeihin kommenttitekstisi alkuun.
• Voit myös esittää kysymyksiä bloginpitäjälle tai muille lukijoille.
• Mikäli kommentistasi tulee pitkä, voit kirjoittaa sen erillisenä kirjoituksena omaan blogiisi (jos sinulla on sellainen) ja viitata toisessa blogissa olevaan kirjoitukseen .
• Muista perustella mielipiteesi ja olla kohtelias, vaikka olisitkin kriittinen.
• Tarkista teksti ennen julkaisua ja pyri välttämään kirjoitusvirheitä.

Tony Karrer on lisännyt omaan blogiinsa ensikertalaisen käyttöoppaan, jossa kerrotaan blogista siten, että ensikertalaisenkin on helppo aloittaa sen seuraaminen ja lukeminen.Tony Karrer ehdottaa myös kommentointioppaan lisäämistä ensikertalaisen käyttöoppaaseen.

Blogisisällön tuottaminen

Blogin kolmatta ja ainakin bloggaajan näkökulmasta tärkeintä ja keskeisintä käyttötapaa (blogien lukemisen ja kommentoimisen lisäksi) on käsitelty oppaassa kokonaan omassa luvussaan Blogisisällön tuottaminen.

Blogiohjelmistot

Blogien muodstama verkosto, blogosfääri, ei kokonaisuudessaan ole riippuvainen mistään yksittäisestä palveluntarjoajasta. Teknisessä mielessä blogit ovat tietyllä tavalla vakioitua verkkosivujen tekoa. Tämä tekee blogeista erittäin avoimen viestintäympäristön. Blogin alustaa tai ohjelmistoa valittaessa kannattaa vertailla eri vaihtoehtoja toisiinsa ja myös lukea palveluiden käyttöehdot. Jos blogisi on sinulle esimerkiksi ammatin harjoittamisen kannalta tärkeä, kannattaa miettiä tarjoaako palveluntarjoaja käyttöehdoissa minkäänlaista turvaa esimerkiksi tietojen varmuuskopioinnin suhteen. Blogiohjelmistoa voi pyörittää omallakin palvelimella ja ohjelmiston itse asentaminen kannattaa pitää mielessä vaihtoehtona.

Blogin voi perustaa käyttämällä jotakin valmista blogipalvelua tai blogiohjelmistoa, joita löytyy sekä palveluina että itse asennettavina, ilmaisina tai kaupallisina. Blogi on usein toimintona mukana myös laajemmissa CMS-järjestelmissä. Esimerkiksi Ning ja Moodle sisältävät blogitoimintoja. Yleisesti ottaen nämä laajemman järjestelmän osana olevat blogit toimivat kuten itsenäisetkin blogit, mutta usein niiden käyttötarkoitus ja -kulttuuri ovat tiukemmin sidottuja kokonaisuuteen, kun itsenäiset blogit ovat hyvinkin yksilöllisiä.

 Mika Latvalan blogikirjoitus blogialustan valinnasta
 Valinnassa voi hyödyntää esimerkiksi Weblog-matrixia. 
 Katso esimerkiksi Bloggerin ja Wordpressin vertailu.

Blogipalvelut

Verkosta löytyy lukuisia eri blogipalveluita, mm.

• Blogger on yksiensimmäisistä blogipalveluista. Nykyisin Googlen omistamapalvelu on yksi helppokäyttöisimmistä, ilmainen ja tarjoaa myös suomenkielisen käyttöliittymän.
• Wordpress on suosituin ja "virallisin" monista WordPress-blogiohjelmistoon perustuvista blogipalveluista. Palvelu on osoittain käännetty myös suomeksi ja sen peruskäyttö on ilmaista, mutta jotkin lisäominaisuudet ovat maksullisia.
• Vuodatus on kotimainen, sympaattinen, mutta hieman vanhahko blogipalvelu. Palvelun omistaa nykyisin Alma-media ja se on tässä esiteltävistä palveluista ainoa, jossa blogisivuilla esitetään mainoksia.
• Posterous on helppokäyttöinen, personoitava blogipalvelu, joka on suunnitelu päivitettäväksi ensijaisesti sähköpostilla.
• Tumblr on näppärä, erityisesti linkkibloggaamiseen tarkoitettu blogi, jossa erilaisille sisällöille (esim. kuvat, videot, läainakuset, äänileikkeet, jne) on erilaiset, rakenteistetut sisältöpohjansa. Tumblrilla tehdyt blogit ovatkin usein tyylisltään hauskasti leikekirjamaisia. Tumblrista puuttuuvat kommentit, mutta ne saa käyttöönsä erillisellä Disqus-kommnentointipalvelulla.

Omalle palvelimelle asennettavat blogialustat

Jos blogin sisältämä tieto on kriittistä tai halutaan takuut siitä, että blogi todella on saavutettavissa ja että sisältö pysyy verkossa, kannattaa harkita maksullisen palvelun hankkimista tai oman blogiohjelmiston pystyttämistä. Tätä arvioitaessa kannattaa lukea harkittujen palveluiden käyttöehdot läpi ajatuksella ja miettiä niiden merkitystä oman käytön kannalta.

Vaihtoehto blogipalvelulle on blogialustan asentaminen omalle verkkopalvelimelle. Tämä palvelin voi olla joko organisaation olemassaoleva palvelin, tai tarkoitusta varten voidaan hankkia erillinen palvelin. Ellei blogilla ole satoja tuhansia lukijoita, blogi ei vaadi erillistä palvelinta, vaan pyörii vallan hyvin muiden palveluiden kanssa olemassaolevalla palvelimella.

Valmiita blogiohjelmistoja on lukuisia. Osa niistä on avoimen lähdekoodin tuotteita, osa taas kaupallisia. Tässä joitain tunnetuimpia:

• Wordpress
• Movable Type
• Typepad
• Serendipity
• Blosxom

Blogien laajennusosat

Useimmat blogialustat tarjoavat blogin käyttäjän käyttöön erilaisia laajennusosia / liitännäisiä / plug-ineja (ks. Wikipedian määritelmä liitännäiselle) ja widgetejä eli miniohjelmia (ks. Wikipedian määritelmä web widgetille), joiden avulla blogin perusominaisuuksien lisäksi saadaan käyttöön myös lisäominaisuuksia. Niiden avulla voidaan esimerkiksi näyttää blogisivulla toisilta webbisivustoilta ja -palveluista haettua sisältöä - vaikkapa lisättyä blogin sivupalkkiin käyttäjän Twitter-sivulta haetut viimeisimmät tilapäivitkset tai vietyä automaattisesti tieto johonkin toiseen verkkopalveluun, kun käyttäjän blogissa julkaistaan uusi kirjoitus.

Blogien mobiilikäyttö

Blogien mobiilikäyttö riippuu paljolti käytössä olevasta laitteistosta. Älypuhelimella, jossa on tavallista puhelinta suurempi näyttö ja parempi näppäimistö, blogien päivitys käy sujuvammin. Älypuhelimella on myös mukavampi lukea blogeja ja mikroblogeja suuremman näytön ansiosta. Toki oma vaikutuksensa on myös sillä, miten käytettävä blogiohjelmisto itsessään taipuu mobiilikäyttöön - onko siihen esimerkiksi suunniteltu erillinen mobiilikäyttöliittymä. Useimmissa blogipalveluissa mobiilikäyttöliittymä on jo tätä päivää.

Mikroblogien päivitys onnistuu yleensä millä tahansa mobiililaitteella, koska lähetettävät viestit ovat hyvin lyhyitä. Mobiililaitteiden avulla palvelut ovat helposti saatavilla ja kirjoittaminen voi tapahtua paikasta ja ajasta riippumatta eli juuri silloin, kun jokin ajatus juolahtaa mieleen.

Erilaisia blogeja

Blogeja on erilaisia, vaikka perinteinen tekstimuotoinen blogi, jossa on pidempiä artikkeleita on monille se tutuin ja muutenkin yleisin blogimuoto. Lyhyitä viestejä käyttävät mikroblogit ovat lisänneet suosiotaan.

Mikä on Mikroblogi?

Mikroblogilla tarkoitetaan blogia ja/tai verkkoyhteisöä, jossa viestitään reaaliaikaisesti hyvin lyhyillä, korkeintaan 140 merkin mittaisilla viesteillä. Mikroblogien yhteys blogeihin on, että viestit järjestetään ajan mukaan. Molempien sisältöjä voi myös yleensä tilata RSS-syötteenä.

Mikroblogien kautta voi muodostaa sosiaalisia verkostoja. Verkoston jäsenet eivät välttämättä tunne toisiaan. Viestivirta voi olla julkinen eli kaikille avoin, jolloin kuka tahansa voi sitä seurata. Tämän lisäksi on mahdollisuus luoda myös yksityisiä eli suljettuja viestivirtoja, jotka näkyvät vain rajatulle joukolle.

Mikroblogiviestien sisältö

Viestien tyypillistä sisältöä ovat tilannetietojen sekä ajankohtaisten ja itselle tärkeiden asioiden ilmoittaminen. Viestit sisältävät usein myös linkkejä, jotka saattavat olla melko pitkiä vieden ison osan 140 merkistä. Linkkien lyhentämiseen kannattaakin käyttää tarjolla olevia linkkilyhenninpalveluita, kuten bit.ly, goo.gl ja Tinyurl.

Mikroblogia voidaan päivittää ja seurata perinteisesti tietokoneen tai mobiililaitteen internetselaimen, sähköpostin tai tekstiviestien kautta. Lisäksi on mahdollisuus asentaa esim. matkapuhelimeen tai tablet-laitteeseen erillisiä asiakasohjelmia tai pikaviestiohjelmia. Käytännössä käyttäjä voi päivittää tilannetietoja mistä tahansa. Mikroblogit yleistyvät myös erilaisissa työympäristöissä, opiskeluyhteisöissä ja yrityskäytössä. Esimerkiksi yrityksen sisäisen mikroblogin kautta työntekijät voivat jakaa pikaviestejä ja tilapäivityksiä nopeasti vaarantamatta yrityksen liikesalaisuuksia.

Mikrobloggaus luennon aikana syventää opiskelijoiden osallistumista ja näin ollen parantaa oppimistuloksia. Ujommatkin oppilaat voivat esittää näkemyksensä ja keskustelun lähdettyä käyntiin sitä myös jatketaan todennäköisemmin luentosalin ulkopuolella.

Mikroblogien seuraaminen

Mikroblogeille tunnusomaista on mahdollisuus seurata haluamiensa käyttäjien päivityksiä, kuten profiileja, ihmisiä ja yrityksiä. Mikäli seurattavaa on paljon, kannattaa lajitella seurattavat erilaisiksi aihealueiksi (esim. ihmiset, uutiset, yritykset, jne.). Mielenkiintoista, seurattavien kautta, saatua tietoa voi myös halutessaan edelleenvälittää omille seuraajilleen.

Mikrobloggausohjelmia

Twitter on kansainvälisesti käyttäjämäärältään selvästi suurin mikroblogipalvelu, jonka pääkilpailijoina voidaan mainita Plurk ja Jaiku. Eräitä muita mikroblogisivustoja ovat yritysmaailmaan keskittyvä Yammer ja vapaata StatusNet-ohjelmistoa käyttävä Identi.ca . Alun perin suomalaisen, mutta nykyään Googlen omistuksessa olevan Jaikun lisäksi suomalaisista mikroblogipalveluista voidaan mainita Qaiku. Myös monet muut sivustot, jotka eivät varsinaisesti ole mikroblogipalveluja (kuten MySpace ja Facebook), sisältävät mikroblogien tyyppisiä ominaisuuksia.

Maaliskuussa 2009 Facebook muutti etusivun käyttöliittymäänsä huomattavasti mikroblogisivustoja enemmän muistuttavaksi.

Mielenkiintoisia mikroblogeja

http://wefollow.com/: on mikroblogi, jossa... (voisiko tätä vähän avata tässä mikä tästä tekee mielenkiintoisen)

Videoblogit

Wikipedian Video blogging -artikkelin mukaan videobloggaus (tai vloggaus) on blogimuoto, jossa hyödynnetään jakelumediana videota. Tyypillinen videoblogipostaus sisältää upotetun videon tai videolinkin sekä esimerkiksi lyhyen tekstikuvauksen tms.

Aiheesta muualla

Artikkeli Verkkosyötteistä Wikipediassa

Viisautta blogin käyttöön -kirjan sisällysluettelo
		Etusivu	1. Johdanto	2. Blogien käytön aloittaminen	3. Perusasioita blogeista ja bloggaamisesta	4. Monta tapaa käyttää blogeja	5. Ketkä käyttävät blogeja?	6. Blogisisällön tuottaminen	7. Blogisanasto	8. Blogikirjallisuutta