Jupiter on suurin planeetta Aurinkokunnassamme: kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin muut yhteensä. Se on viides planeetta Auringosta ja yksi kirkkaimmista planeetoista. Jupiteria kutsutaan kaasujättiläiseksi koska suurin osa siitä on kaasua ja nestettä.

Wikipedia
Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:

Kuinka suuri Jupiter on?

muokkaa
 
Jupiterin ja Maan kokovertailu. Huomaa Jupiterin suuri punainen pilkku.

Jupiterin läpimitta on päiväntasaajalla 11 Maan läpimitan kokoinen. Navoilta mitattuna läpimitta on 10 Maan läpimittaa. Tämä litistyneisyys johtuu Jupiterin nopeasta pyörimisestä. Jupiterin sisälle mahtuisi 1 400 Maapalloa.

Jupiterin massa on noin 330 Maan massaa. Tästä voi päätellä, että Jupiter on harvempaa ainetta kuin Maa.

Millainen on Jupiterin pinta?

muokkaa
 
Jupiterin näkyvä pinta on sen pilvikerros. Oikea pinta on vetymeri. Kuvassa avaruusluotain laskeutuu Jupiterin kaasukehään.

Meille näkyvä Jupiterin pinta on sen pilvikerros. Lämpötila siinä non noin -120 °C.

Jupiterin pinnalla tuulet saattavat puhaltaa jopa 600 km/h nopeudella. Jupiterin Suuri punainen pilkku on valtaisa pyörremyrsky, jonka läpimitta on noin kolme Maan läpimittaa. Pilkku on ollut olemassa jo ainakin 300 vuotta.

Jupiterin pinnalla on paksu pilvikerros, joka on jakautunut useisiin raitoihin. Nämä raidat kiertävät aina eri suuntaan kuin naapurinsa. Raitojen reunoilla, joissa kaksi erisuuntaista ja valtavan nopeaa tuulta kohtaa, syntyy valtavia pyörteitä. Nämä ovat monesti valkoisia, joskus punaisia.

Pilvikerrosten eri värit johtuvat eri yhdisteistä. Tummat raudat ovat vaaleita vyöhykkeitä lämpimämpiä.

Jupiterin ilmakehässä tapahtuu myös salamointia, kuten Maassakin. Nämä salamaniskut voivat olla jopa sata kertaa voimakkaampia kuin Maassa.

 
Jupiterin renkaat Voyager 2 -avaruusaluksen kuvaamana
 
Jupiterin suuret kuut ja niiden pintaa lähempää luotaimesta kuvattuna.

Jupiterin rakenne

muokkaa

Jupiter on elinkelvoton planeetta. Tarkkaa rakennetta ei tunneta. Arvioita on siitä esitetty.

Laskujen mukaan Jupiterilla on kiinteä, mutta hyvin pieni ydin. Ytimessä on rautaa, kiveä ja jäätä. Tämän ytimen päällä velloo nesteiden ja kaasujen meri. Se sekoittuu kaasukehään pilvineen. Kaasukehässä on eniten vetyä ja heliumia.

Jupiterin renkaat

muokkaa

Jupiterin renkaat ovat tummia ja niitä on vaikea havaita Maasta käsin. Renkaiden olemassaoloa ei edes tiedetty, ennen kuin Voyager-avaruusalus otti niistä kuvia.

Renkaat ovat koostuneet pienistä kappaleista, joiden uskotaan irronneen Jupiterin kuista.

Millaisia ovat Jupiterin kuut?

muokkaa

Jupiterilla on ainakin 63 kuuta. Niistä neljä ovat suuria. Niiden nimet ovat Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Nämä löysi jo Galileo vuonna 1610. Loput kuista kiertävät Jupiteria pienissä ryhmissä. Uskotaan, että ainakin osa kuista on kaapattu läheiseltä asteroidivyöhykkeeltä.

Io on tuliperäinen kuu, jossa on vain vähän vettä. Europan pintaa peittää jääkerros. Ganymedes on

Aurikokunnan suurin kuu. Sen pinnalla on tummia alueita, jotka tuovat mieleen Kuun meret.

Kallisto on ruskea kuu, jossa on paljon kraattereita

Tiedetään, että Europan jäisen pinnan alla on sulaa vettä. Siksi uskotaan, että Europan pinnan alla saattaa olla jopa alkeellista elämää.

Kuinka pitkä on Jupiterin päivä?

muokkaa

Vain Jupiterin kaasukehän pyörimisen nopeus tunnetaan, ei planeetan ytimen. Ydin kun ei meille näy.

Yksi Jupiterin päivä kestää vain noin kymmenen Maan tuntia. Pyörimisnopeus on hieman erilainen planeetan eri osissa, koska pinnalla olevat raidat liikkuvat eri suuntiin.

Jupiterin magneettikenttä ja säteilyvyö

muokkaa

Jupiterilla on vahva magneettikenttä. Se vangitsee Auringosta tulevaa hiukkassäteilyä. Tämä

on joillain vyöhykkeillä vaarallisen voimakasta.

Kuinka pitkä on Jupiterin vuosi?

muokkaa
 
Suuri punainen pilkku

Jupiterin kierrokseen Auringon ympäri kuluu noin 11,87 Maan vuotta.

Kenen mukaan Jupiter on nimetty?

muokkaa
 
Kreikkalainen Zeus (Juppiter) -patsas

Jupiter on nimetty roomalaisen ylijumalan, Juppiterin mukaan.