Wikijunior Aurinkokunta/Kuu
Kuu on Maapallon ainoa kuu.
Kuun kierrosta
muokkaaKuun yksi kierros maapallon ympäri kestää vähän yli 27 päivää. Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä.
Kuun vaiheet ovat:
- Uusikuu on, kun Kuu on kokonaan pimeä. Maata kohti ei ole yhtään Kuun pintaa, joka olisi Auringon valaisema, vaan Aurinko valaisee juuri Kuun vastakkaista puolta.
- Täysikuu on, kun Kuu on kokonaan valaistu. Pimeä puoli ei silloin näy ollenkaan Maahan, vaan on toisella puolella Kuuta.
- Puolikuu on silloin, kun puolet meille näkyvästä Kuun pinnasta on Auringon valaisemana.
- Kuun sirppi on silloin, kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta kaistale Kuun reunaa on Auringon valaisemana.
Kuun vaiheet kasvavat uudestakuusta puolikuuhun ja puolikuusta täyteen kuuhun, ja alkavat sitten vähentyä täydestäkuusta puolikuuhun, ja puolestakuusta uuteen kuuhun. Tähän kuluu noin 27 päivää. Tämän jälkeen uusi kuu alkaa jälleen kasvaa, ja niin edespäin.
Kuinka suuri Kuu on?
muokkaaKuun halkaisija sen päiväntasaajan kohdalla on 3 474,8 km. Kuun pinta-ala taas on 38 000 000 km². Kuun läpimitta on neljäs osa Maan läpimitasta.
Kuun painovoima
muokkaaKuussa on pienempi painovoima kuin Maassa: Kuun painovoima on kuudesosa maan painovoimasta. Maassa 30 kiloa painava henkilö painaa Kuussa vain 4,9 kiloa. Satakiloinenkin lihava ihmine painaa noin kuusitoista kiloa.
Ketkä ovat käyneet Kuussa?
muokkaaEnsimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Yhdysvaltain Apollo 11 mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin, laskeutui Kuuhun. Neil Armstrongin kuuluisat sanat hänen astuessan ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle: Tämä on pieni askel minulle, mutta suuri askel ihmiskunnalle.
Millainen sää on Kuussa
muokkaaKuun lämpötila on erittäin vaihteleva. Yöllä Kuussa -170°C ja päivällä + 110°C. Kuun pinnalla ei voi tuulla, koska Kuussa ei ole ilmaa. Kuussa ei voi myöskään sataa, koska siellä ei ole vettä.
Kuun pinnanmuodot
muokkaaPaljain silminkin näkyy Kuussa tummia ja vaaleita alueita. Tummia sanotaan meriksi. Ne ovat jähmettyneen laavan tasankoja.
Kuussa on myös kraattereita. Ne ovat suuria kuoppia, joiden ympärillä on reunavalli. Ne ovat syntyneet eri kokoisten kivien törmätessä Kuuhun.
Kuussa on myös laaksoja ja vuoristoja. Läheltä katsoen kuun pinnalla on pölyä ja kivenlohkareita.
Kuun synty
muokkaaKuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyville, jolloin Maan painovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään.