Wikijunior Historia/Vietnamin sota

Vietnamin sota vuosina 1955-1976 oli Vietnamissa ja lähialueilla käyty sota, missä Yhdysvallat yritti tuloksetta estää kommunistihallinnon perustamisen Etelä-Vietnamiin. Sotaa edelsi Vietnamin Ranskan kanssa käymä Indokiinan sota.

Yhdysvaltain armeija käytti usein helikoptereita hyökätessään sissejä vastaan.

Sota muuttui Yhdysvalloissa aikaa myöten melko epäsuosituksi. Syynä oli sodan pitkittyminen, huono menestys, kasvavat tappiot ja armeijan Vietnamissa tekemät laittomuudet.

Toisaalta lännessä ei niin paljon puhuttu kommunistisen Vietkongin tekemistä julmuuksista.

Indokiinan sota

1900-luvun edetessä nousi kapinamieliala uudelleen. Toisen maailmansodan aikana miljoonia kuoli nälkään japanilaismiehityksen aikana. Kommunisti Ho Tši Minh perusti vuonna 1941 itsenäisyysrintama Viet Minhin. Maailmansodan loputtua Viet Minh perusti välikaisen hallituksen. Mutta maan itsenäisyys oli yhä rajoitettu, Ranska hallitsi maata. Sen valta oli suuri varsinkin etelässä Saigonin ympäristössä. Syntyi kiistaa Viet Minhille menneistä asekuljetuksesta. Syntyi yhteenotto, jossa Ranskan laivasto tulitti Haip Hongia. Ranska hävisi sodan pohjoisessa. Sodan jälkeen Vietnam jaettiin pohjoiseen kommunistien Vietnamiin ja eteläiseen kapitalistiseen Vietnamiin.

Vietnamilainen sissitaistelija tunnelissa

Vietnamin sota

Pohjois-Vietnam aloitti 1950-luvulla sissisodan Etelä-Vietnamissa. Tarkoituksena oli pystyttää sinnekin kommunistinen hallinto. Vietnamin kommunistissien järjestöä kutsuttiin yleisesti nimillä Kansallinen vapautusrintama FNL tai Viet Kong, "vietnamilaiset kommunistit".

Yhdysvallat pyrki estämään Vietnamin muuttumisen kommunistiseksi. Niin sanotun dominoteorian mukaan sodan kannattajat pelkäsivät maan toisensa jälkeen kaatuvan kommunistiseksi.

Yhdysvallat antoi asteittain vetää itsensä Vietnamin sotaan. Maa lähetti alussa sotilasneuvonantajia, myöhemmin eneneviä määriä joukkoja Vietnamiin. Alussa esimerkiksi kongressi ei ollut tietoinen Yhdysvaltain sotaan sekaantumisen asteesta. Yhdysvallat aloitti virallisestikin sotansa Vietnamissa vuonna 1964.

Yhdysvaltain armeija surmasi valtavin pommituksin runsaasti siviilejä.

Siviilit kun monesti auttoivat sissejä. Amerikkalaisten paikoin tekemät siviilien joukkosurmat lisäsivät sodan vastustusta. Mutta yhtä hyvin Vietkong-järjestö tappoi vastustajan puolella olleita siviileitä kerrallaan jopa sadoittain.

Yhdysvaltain armeijalle oli vaarallista tehdä niin sanottuja "etsi ja tuhoa" hyökkäyksiä sissejä vastaan. Sissit tehokkaasti miinoittivat, väijyttivät ja ansoittivat. Ha kaivoivat suojatunneleita. Vaikka Yhdysvaltain armeija tappoikin jolllekin alueelle tekemäsäsän hyökkäyksessä runsaasti sissejä, pohjoisesta tuli uusia sissejä tilalle, kun Yhdysvaltain armeija poistui.

Sissit tekivät uudenvuoden päivänä 1968 niin sanotun Tet-hyökkäyksen lähes koko Etelä.-Vietnamin alueella. Operaatio epäonnistui täysin. Hyökkäävistä sissiestä kuoli puolet. Mutta se muistutti Yhdysvaltoja siitä, ettei se ollut silti voitolla. Tämä alkoi kääntää mielipiteitä Yhdysvalloissa yhä enemmän sotaa vastaan.

Sota laajeni myös Kamputseaan ja Laosin. Sielläkin oli kommunistisissejä. Vietnamin sissien huoltotiet kulkivat näidenkin maiden kautta.

Yhdysvallat pyrki 170-luvun alkuvuosina jättämään sodan kokonana etelävietnamisille.

Sodan uhrit

Ehkä noin 2-3 miljoonaa kuoli yhteensä koko sodassa. Noin miljoona kommunistisotilasta kuoli. Ehkä puoli miljoonaa kommunistisiviiliä kuoli.

Noin 300 000 etelävietnamilaista sotilasta kuoli. Jopa yli 400000 etelävietnamilaista siviiliä kuoli.

Noin 300000 kamputsealaista kuoli. Jopa 62000 laosilaista kuoli.

58220 amerikkalaista sotilasta kuoli.

Miksi Yhdysvallat hävisi sotansa

Sodan vastustus Yhdysvalloissa kasvoi nopeasti, kun amerikkalaisia kuoli siellä paljon.

Yhdysvallat hävisi sotansa, koska sitkeämpi osapuoli voitti. Yhdysvallat ei sitoutunut sotaan kyllin laajasti ja suurella miesvoimalla. Vietnamilaisen kommunistit taas kokivat taistelevansa isänmaansa puolesta. Heillä oli selkeä tavoite: ajaa vihollinen pois.

Yhdysvallat ei halunnut aloittaa maasotaa pohjoisessa, ehkä peläten Kiinan ja Neuvostoliiton reaktioita. Yhdysvalloilla oli liian vähän joukkoja sodan voittamiseen. Yhdysvallat ei sietänyt suuria tappioita, väsyi nopeasti sotaan sen takia. Yhdysvaltain armeijalla oli ongelmia: taisteluinto nollassa. Sotilaat olivat taistelukentällä vain vuoden, jos pysyivät hengissä tai haavoittumatta. Näin ei kertynyt sotakokemusta. Myös kiväärit huonoja. Vietnamilaiset lentäjät oppivat ajan mukana enemmän voittamaan ilmataisteluita. Kansa ei kyllin laajalti tukenut sotilashallitusta. Epäsuosittu sota näkyi amerikkalaisten sotilaiden parissa Vietnamissa mm että sotilaat tappoivat monesti komentajiaan.

Mutta kommunistiarmeija ja -sissit sietivät suuria tappioita. Lukuisista pommituksista ja muista vastatoimituksista huolimatta Etelä-Vietnamissa taistelevat sissit saivat huoltoa pohjoisesta. Kommunistisen Vietkongin sissit saivat tukea mm Neuvostoliitosta ja Pohjois-Vietnamista. Heidän käyttämänsä AK-47 rynnäkkökivääri toimi vaikeissakin taistelukentän oloissa. Sisäisen vastustuksen ja huonon sotamenestyksen takia Yhdysvallat vetäytyi sodasta asteittain 1973-1975.

Sodan seuraukset

Vietnam muuttui kokonaan kommunistiseksi. Sieltä lähti pakoon venepakolaisia. Sodan jäljiltä jäi paljon räjähtämättämiä miinuja ja ammuksia vaaraksi ihmisille. Sota johti uudelleenjärjestelyihin Yhdysvaltain armeijassa. Asevelvollisusarmeijan tilalle tuli vapaaehtoinen armeija. Sodasta palanneilla oli vaikeuksia palata takaisin siviiliyhteiskuntaan.