Wikijunior Kemia/Olomuodot

Tämä luku käsittelee olomuotoja.

Mitä olomuodot ovat

Kattilaan laitetaan pala kiinteää jäätä ja hella pistetään päälle. Vesi kuumenee ja vesi muuttuu nesteeksi. kun vettä on keitetty tarpeeksi kauan se alkaa kiehua ja ulos tulee kaasua. Näitä eri asioita kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen kutsutaan olomuodoiksi. Aineet eivät vaihdu, mutta niiden muoto vaihtuu.

Mitä eri olomuotoja on olemassa ?

Kuvassa haihtuu vesihöyryä

Aikaisemmin mainittiinkin jo kiinteä, neste ja kaasu. Lisäksi on olemassa plasma, jota on lähes koko maailmankaikkeus. Muita jo löydettyjä aineen olomuotoja ovat Bose-Einstein kondensaatti ja fermioninen kondensaatti.

Miten olomuodot vaihtuvat?

Nikkeliä kiinteässä olomuodossa

Muuttuminen olomuodosta toiseen tapahtuu yleensä tarkoin määritetyssä sulamis- tai kiehumispisteessä. Sulamispisteessä kiinteä aine sulaa nesteeksi. Kiehumispisteissä neste taas kiehuu höyryksi. Kaikilla aineilla näin ei tapahdu.

Plasmasta taas on lähtenyt elektroneja (katso atomit luku) ja plasma on ionisoitunut eli se on varautunut sähköisesti. Plasmankin syntymiseen tarvitaan vähintään yli 2000 celsius-asteen lämpötila.

Bose-Einstein kondensaatti ja fermioninen kondensaatti ovat valitettavasti liian monimutkaisia käsiteltäviksi tässä kirjassa, ne vaativat todella kylmän lämpötilan; lähellä absoluuttista nolla pistettä eli −273,15 °C syntyäkseen.

Miten olomuodot eroavat?

Tietysti kiinteät ovat kiinteitä, nesteet nestemäisiä ja kaasut kaasumaisia, mutta mistä se johtuu?

Niiden molekyylin liikkuvat enemmän lämpimämmässä eli kaasussa molekyylit liikkuvat eniten, nesteessä jonkin verran ja kiinteässä ne tärisevät hieman. Bose-Einstein kondensaatissa ja fermioninen kondensaatissa aineet tärähtelevät kiinteätäkin vähemmän. Plasmassa taas on vain elektroneja ja positiivisia ioneja. Plasmaa löytyy avaruudesta tähdistä ja tähtisumuista ja kotoa laavalampuista ja hitsauksesta.