Wikijunior Kemia/Reaktiotyyppejä

Tämä luku kertoo erilaisista reaktiotyypeistä.

Homogeeninen reaktioMuokkaa

Aineet reagoivat samassa faasissa.

HeterogeeninenMuokkaa

Tässä reaktiossa aineet reagoivat eri faasien rajapinnassa.

AlkeisreaktiotMuokkaa

Alkeisreaktioiksi kutsutaan niitä reaktiovaiheita, joista tavallisen reaktioyhtälön kuvaama reaktio koostuu.

PuolireaktioMuokkaa

Puolireaktiossa on hapetus-pelkistysreaktion toinen osa, jolla ilmaistaan joko hapetus tai pelkistys.

TasapainoreaktioMuokkaa

Tämä tarkoittaa reaktiota, joka voi edetä sekä eteen- että taaksepäin ja jossa syntyy lopulta tasapaino lähtöaineiden ja tuotteiden välille.

AdditioMuokkaa

Additiossa reagoivat aineet liittyvät yhteen.

EliminaatioMuokkaa

Eliminaatiossa aineesta poistuu osa.

Eksoterminen reaktioMuokkaa

Eksoterminen reaktio on kemiallinen reaktio, joka vapauttaa lämpöä.

Happo-emäsreaktioMuokkaa

Happo-emäsreaktio on hapon ja emäksen (katso luku hapot ja emäkset) välillä tapahtuva reaktio.

Hapetus-pelkistysreaktioMuokkaa

Hapetus-pelkistysreaktiossa yksi aine hapettuu ja toinen pelkistyy.

HydrolyysiMuokkaa

Hydrolyysi on veden aiheuttama molekyylin hajoaminen.

IonisoituminenMuokkaa

Ionisoituminen tarkoittaa ioniksi muuttumista.

KondensaatioMuokkaa

Kondensaatio on reaktio, jossa kaksi molekyyliä yhtyy siten, että niistä lohkeaa pieni molekyyli, yleensä vesimolekyyli.

PalaminenMuokkaa

 
VR:n makasiinit palavat Helsingissä 5. toukokuuta 2006.

Palaminen tarkoittaa etenkin hiilipitoisten aineiden yhtymistä happeen.

Syttyvät aineet syttyvät kullekin aineelle ominaisessa lämpötilassa, aineen pitoisuudessa ja happipitoisuudessa. Syttymiseen liittyy erilaisia ainekohtaisia lämpötiloja kuten savupiste, leimahduspiste ja palopiste. Syttyvä aine voi myös syttyä ilman ulkoista sytytyslähdettä itsesyttymislämpötilassaan.

Palaminen on eksoterminen reaktio. Aineen palaessa vapautuu kemiallista energiaa, jonka voi havaita lämpönä yleensä myös valona. Palamislämpötila ja vapautuvan energian määrä riippuu materiaalista ja palamisprosessin nopeudesta.

Kun aine palaa, muodostuu oksideja. Esimerkiksi vedyn palaessa syntyy divetyoksidia eli vettä. Vesi soveltuu tämän takia palojen sammuttamiseen, sillä se on täydellisen palamisen lopputulos eikä voi enää syttyä. Toisaalta esimerkiksi hiilimonoksidi on vain osaksi palanutta hiiltä ja se palaa herkästi edelleen, jolloin syntyy hiilidioksidia.

Mitä palaminen vaatii?Muokkaa

Liekkipalo vaatii yllä pysyäkseen syttyvää ainetta, riittävän korkeaa lämpötilaa, riittävästi happea sekä niin kutsuttua katkeamatonta ketjureaktiota. Näistä katkeamaton ketjureaktio on arkielämässä melko tuntematon käsite. Se tarkoittaa palavasta aineesta irtoavien ja palamisen virittämien vapaiden radikaalien jatkuvaa kohtaamista, mistä syntyy liekki. Liekkipalo on siis pohjimmiltaan kaasun palamista.

Vain kiinteät aineet voivat palaa hehkumalla. Hehkupalon edellytykset ovat muuten samat kuin liekkipalon, mutta koska hehkuessa happi yhtyy palavaan aineeseen suoraan aineen pinnassa, katkeamatonta ketjureaktiota ei tarvita.

Kun jokin palon edellytyksistä poistetaan, palo sammuu. Esimerkiksi sammutusjauheen sammutusvaikutus perustuu ensisijaisesti ketjureaktion katkaisemiseen. Näin ollen sen teho on hehkupaloissa huomattavasti pienempi kuin liekkipaloissa.

Miksi kynttilä sammuu puhallettaessa?Muokkaa

Ihmisen hengittäessä ilmaa ulos ilman happipitoisuus on laskenut, mutta hiilidioksidipitoisuus noussut. Uloshengityksen hiilidioksidi siis vähentää palamiseen tarvittavan hapen määrää. Lisäksi ilmavirtauksen ansiosta lämpötila pienenee ja puhallus myös siirtää liekkiä kauemmas palavan steariinin luota.

Miten palamisen voi käynnistää?Muokkaa

Tuli voidaan saada aikaiseksi muiden muassa seuraavilla tavoilla:

  • Kitka (katso luku kitka)
  • Suurennuslasi
  • Sytytin
  • Tulitikut
  • Tulukset
  • muut eksotermiset kemialliset reaktiot; esimerkiksi hartsin kuumeneminen kovettuessaan

Luonnossa tuli voi syttyä muiden muassa seuraavilla tavoilla:

  • Meteoriitti
  • Salama
  • Vulkaanisen toiminnan seurauksena
  • biologinen toiminta; esimerkiksi kiivas bakteeritoiminta juuri leikatussa ruohossa.

Palamiseen liittyviä kokeitaMuokkaa

PolymeroituminenMuokkaa

Polymeroitumisessa molekyylit muodostavat pitkiä ketjuja.

SubstituutioMuokkaa

Subtituutiossa molekyylin jokin ryhmä korvautuu toisella.

ToisiintuminenMuokkaa

Toisiintuminen tarkoittaa orgaanista reaktiota, jossa molekyyli jollakin tapaa järjestäytyy uudelleen.

RadikaalireaktioMuokkaa

Polaarinen reaktioMuokkaa