Wikijunior Maantiede/Afganistan

Afganistan on islamilainen valtio eteläisessä Aasiassa. Se on vuoristoinen ja aavikkoinen. Pääkaupunki on Kabul. Suurin osa asukkaista on islamilaisia sunneja. Afganistan on todellinen kansojen tilkkutäkki: siellä asuu ainakin 30 kansaa. Kansojen eripuraisuus ja alueen sijainti kulkureittien varrella on tuonut alueelle usein toistuvia sotia. Nämä ovat köyhdyttäneet jo ennestään takapajuista maata. Afganistania hallitsee nykyään jyrkän islamilainen järjestö Taliban,

Yleistä

Afganistanilainen tori

Afganistan on pääosin ylänköä, ja 3/4 sen alasta on vuoristoa. Kasvillisuus on pääosin avaikkoa ja puoliaavikkoa. Mutta hedelmällisissä jokilaaksoissa on viljelyä.

Talvet ovat kylmiä, kesät kuumia suuressa osassa maata. Enin osa sateesta tulkee talvella.

Afganistan on 42. väkirikkain maa maailmassa, 32 miljoonaa ihmistä. Nämä puhuvat monia eri kieliä Pashtujen kansa on ollut monesti johtavassa asemassa. Pashtun kieli on virallinen kieli. Mutta tavallinen kansa puhuu useammin daria. Pashtuneita sanotaan monesti myös pataaneiksi tai afgaaneiksi. Monia muita kieliä puhutaan eri alueilla: mm pohjoisen turkmeeni ja tajikki. 99% ihmisistä on muslimeja. Näistä 80% sunnimuslimeja. Poikkeuksen tekevät mm keskusvuoristossa olevat hazarat, jotka ovat shiiamuslimeja. Prosentti on mm sikhejä, hinduja ja kristittyjä.

Maa on erittäin köyhä. Jo ennestään köyhän maan talous on pitkään jatkuneiden sotien takia raunioina.

Näin vaikka siellä on paljon kaivannaisia ja öljyä. Afganistan vie paljon kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, villaa, puuvuillaa, puolijakokibviä ja nahkatuotteita. Matalous ja karjanhoito ovat tärkeitä elinkeinoja monille.

Siellä on paljon laitonta oopimmin viljelyä ja muuta huumetuotantoa.

Jo peruskoulutus on ollut huonolla tolalla. Afganistanin olot parantuivat merkittävästi Yhdysvaltain johtaman liittouman miehittäessä maata. Esimerkiksi maan ensimmäine rautatie avattuiin vatsa vuonna 2011.

Afganistanin kansallislaji on buzkashi, jonka plelaajat yrittävät siirtää vuohen tai vasikan ruhon maalialueella. Myös jalkapalloa ja krikettiä pelataan paljon.

Historia

Varhainen aika

Viljely saapui nykyiseen Afganistaniin joskus 7000 eaa.

Vanhana aikana Afganistanin Badakshanista saatiin arvokasta lasuurikiveä. Persialaiset, helleenikreikkalaiset, arabit, mongolit jne ulottivat valtansa tänne.

Valtion muotoutuminen

Shuja Shah Durrani, Afganistanin hallitsija 1839

Vuonna 1747 Persian armeijassa ollut Ahmad Šah Durrani perusti Doranin valtion, joka ulottui muun muassa Afganistaniin, Itä-Iraniin ja Pakistaniin. Tätä pidetään nykyisen Afganistanin alkuna. Britit tunkeutuivat 1839 Afganistaniin. Näihin aikoihin Afganistanin rajat olivat suunnilleen nykyiset noin vuonna 1850. Siinä missä britit pyrkivät tunkeutumaan Afganistaniin, Venäjäkin yritti samaa. Tämä oli osa suurvaltojen Keski-Aasiassa käymää "suurta peliä". Britit pelkäsivät Venäjän liittoutuvan Afganistanin kanssa ja miehittivät maan pääkaupungin 1879. Maassa puhkesi pian kapinoita. Britit nostivat Afganistanissa valtaan kovaotteisen Abd al-Rahman Khanin, joka kukisti raaoin ottein kapinoivat heimot. Khan nosti valtauskonnoksi sunni-islamin, mikä vei shiia-hazarojen vainoihin.

Britit tunkeutuivat taas maahan, mutta taistelut jäivät lyhyiksi. Afganistan itsenäistyi vuonna 1919.

Kuningaskunta ja tasavalta

20-luvulla tuli uudistuksia. Perinteisesti ajattelevat islamilaiset pitivät niitä uskonnon vastaisina. Tämä vei perinteisten islamilaisten kapinointiin. Afganistan ajautui vuonna 1928 sisällissotaan. Vuonna 1933 valtaan nousi kuningas Muhammad Zahir Šah, joka pyrki kyllä uudistuksiin, mutta hyvin varovasti. Varsinkin hänen kautensa alussa maata johtivat pääministerit. Afganistan sai taloudellista apua muun muassa Neuvostiliitosta. Mutta maa pytrki tasapainoilemaan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain leirien välillä. 60-luvun puolivälissä maassa pidettiin ensi kertaa vapaat vaalit. Vuonna 1973 entinen pääministeri Muhammad Daud kaappasi vallan. Kommunistien merkitys Afganistanissa oli kasvanut 70-luvulla, samoin islamistien.

Mujahideen-sissejä.

Kommunistien valtaannousu

Kommunistit kappasivat vallan 27. huhtikuuta 1978. Kaapaalat tappoivat Daudin lähisukulaisineen ja tukijoineen. Kaapanneet sosiaalistipuolueen osat alkoivat riidellä keskenään ja kukistaa vastustajia voimakeinoin, vangitsemalla ja tappamalla. Maa oli jonkin aikaa muuten melko rauhallinen. Hallitus toteutti sosiaalistista uudistusta, poisti islamin aseman ja jakoi rikkaiden viljelijöiden maata köyhemmille. Tämä vei satojen vähenemiseen. Joku surmasi hallitsija Tarakin. Hafiz Allah Amin nousi maan johtoon. Hän yritti esiintyä enemmän islamistina, kuin kommunistina.

Afganistanin sota

Neuvostoliitto ei luottanut Afganistanin kommunistihallintoon, joka ei tehnyt yhteistyötä muiden sosialististen maiden kanssa. Se lähetti joukkonsa Afganistaniin 27. joulukuuta 1979. Erikoisjoukot tappoivat maan johtajan Hafiz Allah Aminin. Venäläiset nostivat valtaan kommunistijohtaja Babrak Karmalin. Tämä julisti islamin suurta merkitystä ja peruutti monia kommunistisia uudistuksia. Näin Karmal yllättäen palautti kommunistisen Neuvostoliiton tukemana kapitalismin Afganistaniin. Tarkoitus oli lepytellä kommunistiuudistuksiin vihastunutta kansaa. Sekään ei tyydyttänyt suurta osaa kansalaisista. Kapinointi levisi nopeasti. Afganistanista saapui pakolaisia Pakistaniin. Yhdysvallat koulutti osasta näitä sissisotilaita ja aseisti näitä. Myös Saudi-Arabia tuki sunnalaiskapinallisia. Mujahedineksi kutsututut sissiryhmät olivat hajanainen kokonaisuus. Shiiojen hazaroiden alueella oli monia hallitusta vastustavia ryhmiä, jotka taistelivat keskenään ja saivat tukea Iranista. Myös Afganistanin hallituksen puoli oli riitainen, kommunistien pääsiivet Parcham ja Khalq kävivät valtataistelua myös asein.

Sota ajautui umpikujaan. Mujahedinit jne. hallitsivat maaseutua ja hallituksen joukot kaupunkeja. Neuvostosotilaita kuoli ainakin 15000, luultavasti paljon enemmän. Afgaanisiviilejä kuoli noin miljoona, ehkä vähemmän, jopa enemmän. Noin 6 miljoonaa joutui pakolaisiksi. Neuvostoliitossa valtaan noussut Gorbatshov halusi irti sodasta. Venäläiset vaihtoivat Babrak Karmalin Mohammad Najibullahiin vuonna 1986. Neuvostojoukot lähtivät maasta helmikuussa 1989.

Sisällissota

Najibullah kykeni toimimaan silti sissejä vastaan, koska nämä olivat hajanaisia. Hallitus myös sai neuvostoliittolaislta aseita ja shiialaisten ryhmien tukea. Neuvostoliitto hajosi 1991. Najibullahin hallinto menetti venäläisltä saatavat rahat ja aseet. Kabulista loppui ruoka ja polttoaine. Armeijasta liittyi suurin osa eri kapinallisryhmiin. Kabulin hallitsijaksi nousi islamisti Burhanuddin Rabbani.

Kaksi pääasiallista kapinallisryhmää alkoi taistella keskenään. Näitä johtuvat Mahmoud ja Hikmatiyar. 80-luvun sodassa melko hyvin säiilynyt Kabul kärsi pahoja vaurioita, ihmiset elivät avustusjärjestöjen tuen varassa.

Taliban

Talibanista käytetään myös nimitystä Taleban.

Entinen muhajideen-sotilas Mullah Omar perusti sotaherrojen mielivaltaa vastustavan Taliban-liikkeen. Se oli suosittu, koska moni uskoi sen olevan vastavoima vallitsevalle sekasorrolle. Niinpä liike laajansi alussa valtaansa

melko nopeasti, usien ilman taisteluja. Pakistan tuki Talibania. Talibania auttoi myös vastustajien hajanaisuus. Taliban saapui vuoden 1994 lopussa lähelle Kabulia. Sitä piirittänyt Hikmatyarin armeija pakeni. Taliban kukisti Kabulin ja ajoi siellä olleen Massoudin armeijan pois. Myös shiialaiset hazarat alkoivat pääosin tukea Talibania. Syyskuussa 1996 Taliban tunkeutui Kabuliin ja tappoi YK:n päämajaan piiloutuneen entisen presidentti Najibullahin.

Taliban oli armoton liike, joka pani toimeen omaan islamin tulkintaansa perustuvan näkemyksensä. Naisten piti pukeutua koko kasvot peittävään huntuun, miesten tuli pitää turbaania ja partaa. Myös television katselu ja musiikin kuuntelu kiellettiin.Taliban ei kyennyt kovin hyvin luomaan maahan terveydenhuoltoa, koulutusta jne sotien jäljiltä. Talibania vastaan alkoi nousta kapinoita. Sen kansansuosio laski myös sitä alussa paljon tukeneiden pashtujen keskuudessa.

Taliban pyrki vastustajistaan eroon muun muassa salamurhin.

Yhdysvaltan joukkojen kausi

Koulutyttöjä. Koulun käynti yleistyi huomattavasti Talibanin ensimmäisen kauden jälkeen.

Kun terroristijärjestö Al-Qaida surmasi tuhansia amerikkalaisia 11. syyskuuta, jäljet johtivat Afganistanissa piileksivään Osama Bin Ladeniin.

Yhdysvallat ei saanut Talibania Pakistanin avustuksella luovuttamaan Osamaa. Niinpä Yhdysvallat hyökkäsi Iso-Britannian kanssa pohjoisia heimoja tukien pääkapunki Kabuliin. Melkoiseksi yllätykseksi Taliban luhistui puolessa vuodessa.

Heimojen johtajat vaihtoivat nopeasti puoltaan. Pakistan auttoi Talibanin taistelijoita vetäytymään turvaan.

Ulkovallat nostivat Afganistanin johtoon Hamid Karzain. Yhdysvallat pyrki luomaan maahan demokratiaa ja kehittämään maata. Mutta se oli mahdoton tehtävä. Maa oli pahoin raunioina sotien jäljiltä. Se oli hajanainen, paikalliset mahtimiehet pitivät valtaa eri kaupungeissa. Islamistissit taistelivat yhä maaseudulla. Markkinatalousuudistus epäonnistui, paitsi oopiumin tuotanto kasvoi. Lahjonta lisääntyi. Taliban alkoi taistella uudestaan 2006.

Talibanin nousu

Talibanin taistelijoita.

Yhdysvallat veti joukkojaan asteittain jo 2000- ja 2020-luvulla Se vetäytyi täysin vuonna 2021.Taliban valtasi uudelleen alaa. Se valtasi ensin maaseudun pienet keskukset kuukausien aikana. Elokuussa 2021 Taliban miehitti isoimmat kaupungit vain parin viikon sisään. Afganistanin armeijalla ei ollut juuri taisteluhalua. Heimojohtajat vaihtoivat puoltaan verenvuodatuksen välttämiseksi. Taliban nousi valtaan uudestaan elokuussa 2021. Tämä aiheutti pelkoa ulkomailla ja Afganistanissakin. Taliban ottikin käyttöön hieman yli vuodessa asteittain ankaran sharia-lain.