Wikijunior Maantiede/Valko-Venäjä

Valko-Venäjä on sisämaavaltio Venäjän ja Puolan välissä. Se on osa Itä-Eurooppaa. Maan pääkaupunki on Minsk. Valko-Venäjää johtaa nykyään itsevaltaisesti sen presidentti Alexandr Lukashenka. Valko-Venäjä oli aikoinaan osa Venäjää, myöhemmin Neuvostoliittoa. Valko-Venäjällä asuu yli 9 miljoonaa ihmistä. Asukasta kohden laskettuna maa on köyhempi kuin Länsi-Euroopan maat, mutta kaksi kertaa Ukrainaa rikkaampi. Maa on riippuvainen Venäjältä tulevasta energiasta.

Historia

Varhainen historia

Valko-Venäjältä on löydetty jääkautista muinaisten metsästäjien asutusta. Slaavit saapuivat alueelle noin 600-800 jaa. 800-1100 luvulla alueella nousi ruhtinaskuntia. Näistä merkittävin oli maan pohjoisosan Polotsk. Mongolit valtasivat Valko-Venäjänkin 1200-luvulla. Liettuan suuriruhtinaksunta omisti alueen 1200-1400-luvuilla. Seuraavaksi maata hallitsi Puola-Liettua.Venäjä valtasi alueen 1700-luvun lopussa. Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen kommunistit pyrkivät luomaan sosialismia ja venäläistämään maata 1930-luvulla. Stalin murhautti satoja tuhansia valkovenäläisiä. Maatalouden kollektivisointi vei nälänhätään. Valko-Venäjä oli sotatantereena molemmissa maailmansodissa. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus saastutti suuria alueita maasta vuonna 1986.

Uudempi historia

Alexandr Lukashenka on hallunnut Valko-Venäjää vuodesta 1994.

Valko-Venäjäkin julistautui riippumattomaksi 25. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Alussa johdossa oli Stanislav Shuskevits, joka kannatti nopeaa demokratiaan ja markkinatalouteen siirtymistä. Parlamentti kuitenkin esti hankkeet.

Aleksandr Lukashenka valittiin presidentiksi vuonna 1994 45 prosentin ääniosuudella. Lukashenka pyrki luomaan taloussuhteita Venäjään ja mm vaihtoi maan lipun neuvostoajan lippua muistuttavaksi. Hä'n myös solmi löyhän valtioliton Venäjän kanssa. Toisaalta Lukashenka halusi kulkea Venäjästä riippumatonta tietä.

Lukashenka on vuoteen 2021 mennessä pysynyt presidenttinä yli 25 vuotta. Läntisten ja opposition tahojen mielestä monet vaaleista on peukaloitu. Oppositio on aika ajoin osoittanut mieltään kaduilla. Hallitus on vanginnut monia opposition toimijoita. Maassa toimiva salaine poliisi on yhä nimeltään neuvostoajoilta tuttu KGB. Niinpä lännessä pidetäänkin Valko-Venäjää yleensä diktatuurina, jota presidentti Lukashenka itsevaltaisesti johtaa. Lukashenkan hallinnossa on ollut hyviäkin puolia, mm tieverkon kunnossapito. Vuonna 2021 oppositio nosti maassa kuukausia jatkuneet mielenoitukset, koska piti presidentinvaaleja vääristellyinä.

Kansa oli myös talouteen ja koronapandemian vähättelyyn tyytymätön. Hallitus pyrki hajottamaan mielenosoitukset melko väkivaltaisesti toimivan poliisin avulla. Siitä huolimatta protestit jatkuivat kuukausia. Yleensä ne olivat rauhanomaisia. Mielenosoitukset vaimenivat talvella eivätkä enää vuoden 2021 kesällä olleet niin suuria.