Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Atlantis

Kreikkalaisen filosofin Platonin kirjassaan kertoma tarina Atlantista, on kuin nykyajan kaupunkitarina. Siinä tarina on saapunut kertojalleen niin monimutkaista reittiä pitkin, että voi vain ihmetellä. Alkujaan tarina on peräisin taholta, jolta sitä ei enää voida varmistaa. Siitä on tullut taru.

Atlantiksen kartta 1600-luvulta. Piirtäjä on sijoittanut Atlantiksen hieman erikoisella tavalla. Keksitkö minne? Tummenna hiirellä jäljessä oleva teksti saadaksesi tietää. Afrikan pohjoisosasta ja Espanjasta Amerikkaan päin. Kuvassa etelä on ylhäällä, minkä pohjoiseen osoittava nuolikin kertoo.

Taruja Atlantiksesta

Tarujen Atlantis on kutkuttanut ihmisiä kulttuureista ja vuosisadoista toisiin. Tarujen aaltoihin hukkunut valtakunta tunnettiin Kreikassa (Platon) nimellä Atlantis, kelteillä Avalonina, intialaisessa Mahabharata-tarinakokoelmassa Atalan saarena ja Egyptin keskivaltakunnassa saarena, jolla asui ammoin kultainen lohikäärme.

Asteekit uskoivat tulleensa idästä Aztlanista ja merenkulkutaitoiset baskit uskoivat olevansa Atlaintikan jälkeläisiä. Sekä kreikkalaisissa että intialaisissa lähteissä saarelaisia kuvataan ihmisiksi, jotka eivät koskaan uneksi tai syö mitään elävää. Platonin kertomusten mukaan Atlantiksen valtakunta tuhoutui n. 11 400 vuotta siteen.

Vaikka eri puolilta maailmaa löytyy samannimisiä tarumaita, niin se ei vielä tarkoita, että niiden alkuperä olisi yhtenäinen. Egyptin ja Intian yhtenäiset tarinat selittyvät muinaisilla kulttuuriyhteyksillä. Kelttien salaperäinen "Avalon" tarkoittanee todennäköisesti 'omenien saarta'.

Platonin tarina

Merenjumala Poseidon

Platonin tarinan mukaan Atlantis oli saari Herakleen pylväiden eli Gibraltarin tuolla puolen. Sen ensimmäiset asukkaat saivat tyttären nimeltä Kleito, jonka merenjumala Poseidon nai tämän tultua täysi-ikäiseksi. Kleito synnytti Poseidonille viisi paria kaksoispoikia, joista vanhimman nimi 'Atlas' antoi saarelle nimen. Poseidon jakoi saaren poikiensa kuningaskunniksi.

Atlantis oli paratiisin kaltainen. Kaikkea oli yllin kyllin. Saarella oli vesikehiä ja kanavia, jotka johtivat kehältä toiselle. Keskellä olevalla vuorella sijaitsi palatsi. Platonin antamien mittojen mukaan laskettuna saari oli 400 000 neliökilometrin kokoinen eli noin kaksi kertaa Iso-Britannian saaren suuruinen.

Sukupolvien saatossa jumalainen perintöaines laimeni, atlantislaiset alkoivat väheksyä hyveitä ja lähtivät lopulta sotaan Eurooppaa vastaan. Ylijumala Zeus kyllästyi saarelaisten metkuihin ja päätti rangaista näitä. Zeus kutsui koolle jumalien kokouksen, jossa hän piti näille puheen. Atlantiksella tapahtui maanjäristys ja se vajosi mereen.

Taiteilijan näkemys Atlantiksen tuhosta.

Tapahtuma oli kuulemma tapahtunut 9000 vuotta ennen kuin kreikkalainen Solon kuuli tarinan egyptiläisiltä eli 11900 vuotta sitten.

Mereen vaipuneita valtakuntia

Arthurin legendoissa tunnetaan myös Lyonesse, kuningas Tristanin syntypaikka, kuningaskunta, joka on vajonnut meren alle. Samainen Lyonesse tunnetaan myös muualla kelttiläisessä mytologiassa.

1800-luvulla Atlantis sai sisarvaltakunnat Intian valtameren Lemuria-mantereen ja Tyynen valtameren Mu-valtakunnan, jotka molemmat olivat mereen vajonneita. Lemuria syntyi, kun varhainen eläintieteilijä pyrki selittämään apinoiden sukuisten lemuri-kädellisten sijainnin valtameren eri laidoilla.

Myöhemmin romanttiset taikauskoiset ihmiset kaappasivat ajatuksen Lemuriasta. Mu-valtakunta puolestaan sai alkunsa Maya-kansan tekstien kuvitteellisesta tulkinnasta, joka osoittautui keksityksi. Sekin sai ihmisten mielikuvituksen lentämään.

Missä Atlantis mahtoi ollakkaan?

• Muinainen kreikkalainen filosofi Platon sijoitti unelmoivissa tarinoissaan Atlantiksen Herakleen pylväiden luo Gibraltarin salmeen.
• Intialaisten tarinoiden mukaan veden alle vajonnut valtakunta sijaitsi "lännessä".
• Monet ovat kuitenkin epäilleet, että kyseessä olisi voinut sittenkin olla muinoin tulivuorenpurkauksen ja sitä seuranneen maanjäristyksen johdosta tuhoutuneen Santorinin saarten kulttuuri. Saarilta on löydetty minolaista (Kreetan kulttuuri) kaupunkiasutusta. Santorini sopisi tarinaan, jos Platonille olisi käynyt pilkkuvirhe eli kyse olisi ollut 900 eikä 9000 vuodesta.
• Joidenkin teorioiden mukaan Atlantis olisi saattanut sijaita lähellä aluetta, jolle Platon sen muinoin sijoitti. Eräiden mukaan se olisi voinut olla Etelä-Espanjan vajonnut rannikko tai Gibraltarin salmessa muinoin sijainnut saari, jonka valtava maanjäristys osittain upotti ja joka merenpinnan hiljaa noustessa jääkauden jälkeen jäi vesimassojen alle.
• Jo antiikin aikana Atlantiksen on ajateltu olevan keksitty. Moni on uskonut Platonin kuvanneen omaa käsitystää ihanteellisesta yhteiskunnasta sen kautta. Vuosisatojen kuluessa myyttinen saari on kuitenkin kutkuttanut ihmisten mielikuvitusta.
• Muutama vuosi sitten kerrottiin Intian rannikolta löytyneistä mereen vajonneista raunioista. Varmasti joku tuolloin jo kuviteli Atlantiksen sen rannoille.

Muita oletettuja vajonneita mantereita

Lemuria Intian valtameressä.

Mu Tyynessä meressä.

Sanasto

Asteekit - olivat Väli-Amerikassa elänyt sotaisa intiaanikansa, jotka rakensivat 1300-1400-luvuilla nykyisen Meksikon alueelle mahtavan valtakunnan. Alun alkaen he olivat pieni ja vähämerkityksellinen heimo, mutta hyvien neuvottelutaitojen ja taistelukykynsä ansiosta heidän merkityksensä kasvoi.

Avalon - on kelttien myyttinen saari, jonne tarujen kuningas Arthur on haudattu. Joskus Avalonin ajatellaan olevan nykyinen Glastonburyn kaupuki. Ajatellaan myös että Englannin ensimmäinen kirkko rakennettiin sinne.

Aztlán - on Keski-Ameriikan nahua-kansojen myyttinen kotimaa. Aztéc tarkoittaa ihmistä Aztlánista. Joidenkin kuvausten mukaan paikka oli paratiisi, kun taas toisten kuvausten mukaan azteekit olivat sorron alla. Pappiensa ohjaamina he pakenivat ja jumalat varoittivat heitä kutsumasta itseään azteekeiksi. Heidän piti kutsua itseään mexicoiksi. 1800-luvun tutkijat kuitenkin nimesivät intiaanit tutkijat, kuitenkin alkoivat kutsua heitä asteekeiksi, jolla nimellä heidät nykyään tunnetaan.

Baskit - ovat baskin kieltä puhuva kansa, joka asuu nykyisin Espanjan ja Ranskan raja-alueilla, Biskajan-lahden rannoilla. Baskin kieli lienee jäänne muinoin Euroopassa käytetyistä kielistä. Baskeista on mainintoja jo roomalaiskaudelta. Monet baskit olivat kalastajia ja taitavia merenkävijöitä. Heidän tiedetään viikinkien tavoin vierailleen Amerikassa, jo ennen sen "löytämistä".

Gibraltar - on sekä salmi Espanjan ja Marokon välissä, että salmessa sijaitseva saari, joka on Iso-Britannian tukikohta. Salmi yhdistää Välimeren Atlantin valtamereen.

Keltit - rautakaudelta asti Euroopassa vaikuttaneita alunperin sotaisia kansoja, jotka tekivät valloitusretkiä. Keskiajalta lähtien kelttialueet ovat sijainneet lähinnä Brittein saarilla. Keskiaikaiset kelttien tarut kertovat salaperäisestä kuningas Arthurista.

Kaupunkitarina - on ihmiseltä toiselle kiertävä erikoinen tarina, jota kerrotaan tositarinana. Se on aina kertojan käsityksen mukaan tapahtunut jollekulle "tuttavan tuttavalle". Kertoja itse ei tunne tarinan päähenkilöä, mutta ystävä, joka tarinan hänelle kertoi, tuntee tämän. Todellisuudessa tarinat ovat kansainvälisiä ja vaihtavat välillä kieltä. Joskus tarinat voivat perustua tositapahtumiin, mutta ne saavat lisää yksityiskohtia matkalla. Tällöin lopullinen tarina ei enää vastaa alkuperäisiä tapahtumia.

Kissamaki poikasineen

Lemurit - eli kissamakit kuuluvat makien heimoon, joita tavataan lähinnä Madagaskarilla. Useimmat kädellisiin kuuluvista makeista ovat puussa eläviä yöeläimiä, jotka usein luokitellaan puoliapinoiksi. Ne ovat etäistä sukua apinoille ja ihmisapinoille. Ne ovat kehittyneet eristyksessä Madagaskarin saarilla.

Mahabharata - on intialainen tarukokoelma, joka kertoo taistelusta kahden kuningassuvun välillä. Eräs teoksen keskeisistä henkilöistä on soturiksi ryhtynyt intialainen paimenjumala Krishna. Alkuperäinen tarina on muokkautunut matkalla eri tarinankertojien ja pappien lisätessä siihen oman osansa.

Mayat - väliamerikkalainen alkuperäiskansa, joka tunnetaan hienosta kulttuuristaan.

Mytologia - eli jumaltarusto

Platon - kreikkalainen filosofi eli ajattelija, joka eli 400-300-luvuilla eaa. Hän oli Ateenan akatemian perustaja. Hänen kirjoituksensa käsittelevät esimerkiksi politiikkaa ja oikein elämisen taitoa eli etiikkaa.

Poseidon - oli yksi muinaisten kreikkalaisten pääjumalista veljiensä taivaanjumala Zeuksen ja kuolleiden valtakunnan jumalan Haadeksen kanssa. Poseidon hallitsi merta ja merenväkeä. Hän oli myös hevosten herra ja luonteeltaan väkivaltainen. Poseidonilla oli paljon lapsia.

Taru - uskomuksellinen kertomus.

Zeus - kreikkalaisen jumaltaruston taivaan- ja ylijumala. Muut jumalat olivat lähinnä hänen sisaruksiaan tai lapsiaan.