Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Funan

Kulttuuripiiri: Kaakkois-Aasia

Funan-valtio laajimmillaan.

Ajankohta: noin 0-600-luvuilla

Funan oli intialaistunut kuningaskunta Mekong-joen suistossa. Ei varmasti tiedetä olivatko sen perustajat khmer-kansaa vai austroneesialaisiin kansoihin kuuluvaa väestöä, sillä valtakunnassa käytettiin kirjakielenä intialaista hindulaista pyhää kieltä sanskriittia. Valtakunta sai tarujen mukaansa alkunsa intialaisen bramiinin ja paikallisen prinsessan avioliitosta. Myytti tunnetaan niin kiinalaisissa, vietnamilaisissa kuin campodzalaisissa perinteissä.

Yhteiskunta

Vaikka kiinalaiset käsittivät Funanin yhdeksi valtioksi, pidetään sitä yleisesti kaupunkivaltion löyhänä liittoutumana, jossa oli sisäisiäkin sotia. Laajimmillaan liittoutuma käsitti suuren osan Taka-Intian niemimaata ja ulottui jopa nykyiseen Malesiaan asti. Alunperin pääkaupunki oli nyky-Kamputsean alueella.

Aasia vuonna 400, jossa näkyvät Funan naapureineen

Funan kukoisti kaukokaupan ja maatalouden johdosta. Se hallitsi niemimaan kaukokauppaa Intian ja Kiinan välillä. Funanista on löydetty niiden lisäksi myös roomalaisia, persialaisia ja kreikkalaisia esineitä. Egyptin Aleksandriasta kotoisin ollut Ptolemaios lienee tuntenut Funanin tärkeimmän sataman Oc-Eon, perustuen kreikkalaisilta kauppialta saamiinsa tietoihin.

Kaupankäynti perustui monopoleihin, kaupan rajoittamiseen tulleilla ja kotimaisen tuotannon suojeluun. Tämän politiikan omaksuivat myös alueen myöhemmät valtiot. Kauppalaivasto kasvoi ja hallintoa kehitettiin. Jo alueelle rakennettu kanaaliverkosto on vaatinut valmistuakseen pitkälle kehittyneen hallinnon. Veroja maksettiin mm. jalometalleissa, helmissä ja hajusteilla.

Yhteiskuntajärjestelmässä oli läänityslaitoksen piirteitä ja paikalliskulttuurit säilyivät pitkälti muuttumattomina. Orjuus tunnettiin ja alueella harjoitettiin melko omintakeista oikeuskäytäntöä, johon kuuluivat erilaiset koetukset, kuten tulikuumien ketjujen kantamienen myös munien tai sormusten nostaminen kiehuvasta vedestä.

Hindujumala Visnun patsasta Funanista

Kulttuuri

Kulttuuri oli sekoitus intialaisia ja paikallisia ajatuksia. Intialaisia käytettiin todennäköisesti hallinnon järjestämiseen, sanskriitti oli hovin kieli ja hallitsivat suosivat hindulaisuutta ja myöhemmin myös buddhalaisuutta, jotka ovat molemmat Intiasta alueelle levittäytyneitä uskontoja. Kiinassa alue oli tunnettu muusikoistaan sekä laajoista kirjakokoelmistaan ja arkistoistaan, joita oli ympäri valtakuntaa.

Kiinalaisten lähteiden ja arkkeologisten tutkimusten mukaan funanilaiset asuivat paalujen varaan rakennetuissa taloissa ja viljelivät riisiä. Myös kalastus oli Mekong jokilaaksossa ja suistossa tärkeä elinkeino. Riisinviljelyä tuki laaja kanavaverkosto, joka takasi sen, että riisiä tuotettiin yli maanviljelijöiden oman tarpeen. Valtakunnan vahvinta aluetta oli nykyinen Campudtsea, jossa khmerit onnistuivat viljelemään riisiä vehreillä ja viljavilla tasangoilla.

Sanasto

Arkeologia - on tieteenala, joka tutkii ihmisen menneisyyttä etsimällä tai tulkitsemalla muinaisjäännöksiä.

Bramiini - on hindulaista uskontoa harjoittavan pappisluokan jäsen.

Mekong - on Kaakkois-Aasiaa eli Taka-Intian niemimaata halkovat joki. Se on eräs maailman suurimmista joista. Se saa alkunsa Tiibetistä ja kulkee läpi Kiinan, Burman eli Myanmarin, Thaimaan, Kambodzan ja Vietnamin ennen kuin se laskee Etelä-Kiinan mereen.

Monopoli - yksinoikeus valmistaa ja/tai käydä kauppaa jollain tietyllä tuotteella tai palvelulla. Monopoli koskee yleensä jotain tiettyä markkinaa eli myyntiympäristöä. Monopoli hallitsee tätä markkinaa, koska sillä ei ole kilpailua.

Kaupunkivaltio - kaupungista ja sitä ympäröivästä maaseudusta kylineen koostuva itsenäinen valtio.

Khmerit - ovat kansallinen ryhmä Kaakkois-Aasiassa, lähinnä nykyisen Kambodzan alueella. Mon-Khmer kielet, joihin khmerin kieli kuuluu, ovat sukua eräille intialaisille kielille. Vietnamin kieli on khmerin kielen sukukieli. Sinotiibetiläisten tapaan heidänkin on arveltu saapuneen alueelle Etelä-Kiinasta ja saapuneet alueelle kivikauden jälkeen.

Läänityslaitos - eli feodalismi kuvaa järjestelmää, jossa ylin hallitsija, jakaa oikeuksiaan alaisilleen tai sukulaisilleen, jolloin näistä tulee eräänlaisia apuhallitsijoita. Usein vastineeksi odotetaan sotilaallista varustautumista ja muiden palveluksien tekemistä. Paikalliset asukkaat nauttivat lääninherran suojeluksesta ja korvaavat sen joko työllään tai veroluonteisilla maksuilla.

Sanskriitti - on hindulaisten pyhänä kielenänsä pitämä muinainen indoeurooppalainen kieli, joka on etäistä sukua eurooppalaisille kielille ja monien intialaisten kielten esi-isä.

Sinotiibetiläiset-kielet - ovat oletettavasti maailman toiseksi suurin kieliryhmä indoeurooppalaisten kieleten jälkeen. Alunperin tämä väestö on kotoisin pohjoisempaa ja levittäytyi etelään pronssi- ja rautakausilla.

Tulli - on tavaroiden ja joskus myös ihmisten liikkumisesta kerätty maksu. Tullia kerätään yleensä valtioiden rajan ylittävästä kaupasta, mutta joskus sitä voidaan kerätä myös sisäisestä tavaroiden liikkumisesta ja matkustuksesta.

Vero - jota kerätään kansalaisilta tai asukkailta ja jolla pyritään kattamaan hallinnon tai hallitsijan kulut.