Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Intian keskiset kuningaskunnat

Kulttuuripiiri: Intialaiset kulttuurit

Kolikko Guptasta.

Ajankohta: noin 230 eaa - 1279 jaa.

Keskiset kuningaskunnat hallitsivat Intiaa sen klassisella kaudella, jolloin nykyinen hindulaisuus kehittyi ja kasvoi suosiossa. Kulttuuri ja tieteet kukoistivat. Keskisten valtakuntien kausi päättyi muslimivalloittajien saapumiseen.

Sātavāhana

Tämä Intian keskiosien dynastia vakiinnutti oloja Maurya valtakunnan romahdettua noin 230 eaa. - 199 jaa. Se kehittyi ensin Asokan vasallina ja suojeluksessa. Hänen kuoltuaan he julistautuivat itsenäisiksi hallitsijoiksi. Uskonnoista he tukivat sekä bramineja (veda) että buddhalaisia. Hallintomalli periytyi edeltävältä kaudelta. Yhteiskunta kehittyi vähitellen kohti kastilaitosta. Hallitsijat lyötättivät kuvillaan koristeltuja kolikoita ja kävivät kauppaa kreikkalaisten ja roomalaisten kanssa.

Vaikutus Intiassa.

Kušana-valtakunta

Valtakunta hallitsi Intian pohjoisosissa ajanlaskumme alussa (n. 100 eaa - 200 jaa.). Se laajeni Keski-Aasiaan ja valloitti Pohjois-Intiaa, muttei koskaan ehtinyt Gangesin laaksoon saakka. Kulttuuri oli sekakulttuuri, jossa palvottiin niin intialaisia kuin kreikkalaisia (hellenistisiä) ja iranilaisia jumalia. Jumalia saatettiin kuvata esimerkiksi kolikoissa. Myös buddhalaisuus vaikutti vahvasti valtakunnassa. Sillä oli yhteyksiä niin Rooman valtakuntaan kuin Kiinaankin. 200-luvulla imperiumi alkoi hajoilla ja tuhoutui lopulta Islamin leviämisen jalkoihin.

Gupta-valtakunta

Valtakunta laajimmillaan.

Guptien valtakunta (noin 320–600 jaa) levittäytyi lähes koko Pohjoiseen Intiaan ja oli eräs sen historian vaikutusvaltaisimpia valtakuntia. Etelämpänä oli paljon sen vasallivaltioita. He nousivat valtaan pitkän sekasorron ja hajaannuksen kauden jälkeen. Intian itäosat olivat olleet hajaannuksessa Maurya valtakunnan romahduksesta asti. Valtakunta väsähti hunneja vastaan käymissään sodissa ja romahti sisäisten erimielisyyksien seurauksena.

Talous ja yhteiskunta

Guptat jäljittelivät hallinnossaan Asokan valtakuntaa. Kuningas oli yksinvaltias ja hänen lähimmät sukulaisensa hallitsivat osavaltioita, jotka oli jaettu maa- ja piirikuntiin. Paikallisvirkamiesten tehtävänä oli pitää yhteyttä keskushallintoon. Buddhalaiset munkit ja paikalliset neuvostot olivat alueellisesti tärkeitä vaikuttajia. Järjestelmä muistutti keskiajan euroopan feodaalijärjestelmää. Armeija oli kuitenkin kokonaan kuninkaan hallinnassa ja vain vasalleilla oli omat armeijansa.

Talouden perustana oli maatalous ja sen rinnalle nousi käsityöläisyys ja pienteollisuus, joka oli melko vapaata. Suurimmat talousyksiköt kuten kaivokset, rahapajat ja kutomot olivat kuitenkin valtion hallinnassa. Kasvanut kauppa ja siitä saatavat verotulot pitivät verotuksen melko keveänä. Kauppaa käytiin Afrikkaan, Arabiaan, Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan.

Kulttuuri ja tiede

Nalandan yliopiston rauniot.

Hallinto tuki avoimesti hindulaisuutta ja buddhalaisuuden merkitys oli vähentynyt. Lakeja alettiin perustella hindulaisilla teksteillä. Valtioon kehittyi vauras keskiluokka, joka kiinnostui taiteista. Uskonnollisen kirjallisuuden lisäksi syntyi Intian merkittävintä maallista kirjallisuutta. Veistotaiteessa kuvattiin seesteisesti uskonnollisia teemoja.

Tieteet kehittyivät nopeasti. Intialaiset ottivat nyt ensimmäisinä käyttöön negatiiviset luvut ja desimaalijärjestelmän. Nolla oli levinnyt Babylonista Intiaan noin 500 eaa., eikä sitä torjuttu eurooppalaiseen tapaan filosofisista syistä, kuuluihan tyhjyys uskonnolliseen käsitteistöön. Tähtitieteissä käytettävä matematiikka oli keskeisellä sijalla. Intiaan perustettiin tällä kaudella monia yliopistoja, joista kuuluisin oli Nalandan buddhalaisluostari.

Palan valtakunta

Valtakunta 770-810.

Palan valtakunta (750-1120) oli Pohjois-Intian viimeinen valtakunta ennen muslimivalloittajien saapumista. Sen valtauskontona oli buddhalaisuus, jonka se vakiinnutti myös Tiibetiin. Gopala oli ensimmäinen Bengalin buddhalaisista kuninkaista, joka nousi valtaan 750. Hänen seuraajansa levittivät valtakuntaa. Se kaatui lopulta Bengalista kotoisin olevan puhdasoppisen hindulaisen Sena dynastian hyökkäyksiin 1100-luvulla.

Valtakuntaa hallinnon keskeisenä periaatteena oli suvaitsevaisuus niin hinduja kuin budhalaisiakin kohtaan. Pala kuninkaat pyrkivät edistämään hyvinvointia esim. kaivamalla kaivoja ja voittivat näin kansan suosion. Heidät tunnetaankin edelleenkin bengalilaisessa kansanrunoudessa. Hallinto oli monipolvinen. Hallinnolla oli yhteyksiä mm. islamilaiseen Abbasidi valtakuntaan.

Bengalin kieli kehittyi osin juuri Palan hallintokaudella. Kirjallisuus kukoisti. Erityisen loisteliasta oli buddhalainen veistostaide.

Chola-dynastia

Tamilidynastian temppelitaidetta

Tamilidynastia hallitsi Etelä-Intiaa 250-luvulta eaa. 1200-luulle saakka. Se oli keskisistä valtakunnista pitkäikäisin. Vaikutusvaltaisimmillaan se oli 900-1100-luvuilla. Silloin se eteni Gagnesille saakka voittaen Palan valtakunnan. Chola jätti jälkeensä tamiliarkkitehtuurin ja -kirjallisuuden perinnön. He suunnittelivat temppeleitä yhtälailla talouden kuin palvonnan keskuksiksi.

Valtiomuoto ja hallinto olivat keskittyneet. Jokainen kylä oli oma hallinnollinen yksikkönsä. Oikeutta jaettiin pääosin paikallisesti. Useimmista rikoksista määrättiin rangaistukseksi sakkoja. Vain valtiolliset rikokset vietiin kuninkaan tuomittaviksi.

Alkuaikoina valtio kävi kauppaa roomalaisten ja myöhemmin islamilaisten valtakuntien kanssa. Ilmeisesti yhteiskunta oli pitkälle sivistynyt ja lukutaito levinnyt laajalle. Luostarit toimivat opillisina keskuksina. Pääuskonto oli hindulaisuus, mutta muita uskontoja suvaittiin. Siva-jumalan palvonta oli keskeisellä sijalla. Kausi oli tamili kirjallisuuden kukoistuskautta.

Sananselitykset

Babylon = Kaksoisvirranmaan eli Eufratin ja Tigriksen jokilaakson muinainen valtakunta.

bengalit = Gagnesin jokilaaksosta, itäisestä Intiasta kotoisin oleva kansa; Gagnes on valtava joki, joka virtaa Intian läpi lännestä itään

braminit = veda uskonnon ja hindulaisuuden pappisluokka

buddhalaisuus = Buddhan Intiassa perustama rauhaa ja mietiskelyä korostava uskonto, joka levisi suureen osaan Aasiaa. Buddhalaisuus oli aikanaan Intiassa merkittävässä asemassa, mutta on nykyään miltei kadonnut.

dynastia = saman kuningassuvun hallintokausi

eaa. = ennen ajanlaskumme alkua

feodaalijärjestelmä = paikallisten suurmaanomistajien ympärille syntynyt yhteiskuntajärjestelmä, joka perustui vasalliuteen (ks. alla). Lääninherra suojeli alamaisiaan verotusoikeuden vastineeksi. Valta jakautui pitkälti paikalliselle tasolle, eikä ollut kovin vahvasti keskitetty Kuninkaalle.

hindulaisuus = Intian monijumalainen uskonto, joka mielletään intialaisten etniseksi (eli kansalliseksi) uskonnoksi. Hindulaisuuteen ei voi liittyä, vaan siihen täytyy syntyä.

helleenit = Aleksanteri Suuren seuraajia (ks. hellenistinen). [Aleksanteri Suuri oli Makedoniasta Antiikin Kreikan pohjoispuolelta lähtöisin oleva valloittaja.] Hellenistinen kulttuuri pohjautui Antiikin Kreikan kulttuurille, mutta sai vaikutteita myös muista (paikallisista) kulttuureista. Sen kieli oli Koineen (eli yksinkertaistettu) Kreikka.

hunnit = sotaisia paimentolaiskansoja, jotka hyökkäilivät sekä Eurooppaan että Kiinaan ja Intiaan. Euroopan hunneilla ei välttämättä ollut paljon yhteistä itäisten hunnien kanssa.

jaa. = jälkeen ajanlaskumme alun

kastilaitos = hindulainen tiukka luokkajärjestelmä, jossa ihmisen täytyy koko elämänsä pysyä asemassa ja työssä, johon hän on syntynyt. Hän menee naimisiin vain oman kastinsa (saman ammatin harjoittajia) jäsenen kanssa. Kastilaitos perustuu hindulaiseen uskontoon.

puhdasoppisuus = (eli ortodoksia) tiukka ja usein vanhoillinen uskonnollinen tai muu opillinen näkemys, joka usein korostaa edustavansa kyseisen uskonnon tai opin alkuperäistä ja oikeaa näkemystä.

Siva = yksi nykyhindulaisuuden kolmesta tärkeimmästä jumalasta

tamilit = eteläintialainen kansa, joka puhuu tamilin kieltä; tamilit kuuluvat dravida kansoihin, joiden uskotaan olevan Intian ensimmäisiä asuttajia. Tamilit ovat nykyään yleensä hinduja.

valtiomuoto = järjestelmä jonka mukaan maan ylintä valtaa käytetään esim. kuningaskunta (monarkia), kansanvalta (demokratia) ja ylimysvalta (aristokratia).

vasalli = läänitysmies eli saanut läänityksen antajalta itselleen maa-alueen, jota hallitsee ja jolta voi kerätä veroja. Perustuu yhteiseen sopimukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn. Vasalli on uskollinen herralleen.

vasallivaltio = on toisen valtion vasalli. Sillä on muodollinen, mutta käytännössä rajoitettu itsenäisyys. Vasallivaltioita olivat esimerkiksi Itä-Euroopan kommunistivaltiot suhteessa Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana.