Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaan maantiede

Muinaisen Kaksoisvirranmaan maantiede: Maantiede määritti osin sen, miksi juuri Mesopotamiassa syntyi sivistystä.

Sumeri, varhaisimman sivistyksen keskus.

Vene nykyajan Eufrat-joella.

Alueen kuivuus edisti kasteluviljelyä ja asutuksen keskittymistä. Tämä taas synnytti suuren väestön pienelle alalle. Mikä johti kaupungistumiseen ja sivistymiseen. Sivistyksen synnyllä oli myös kielteisiä vaikutuksia.

Mesopotamia

Mesopotamian eteläosassa on loivasti mereen viettävää tulvatasankoa, jonka halki virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamia tarkoitattakin virtojen välistä maata.

tulvatasangon maaperä on viljavaa ja joista ja järvistä saa kalaa. Astioden tiivistämisen sopivaa bitumia löytyy tietyistä kohdin. Viljavuus mahdollisti puuvillan viljelyn ja näin vaatteiden tuoton vientiin asti.

Mutta alueella oli varhain ongelma puun , kiven ja malmien vähyys.

varsinkin Mesopotamian eteläosissa kesät ovat hyvin kuumia: ihmiset olesekelivat kuumuuta paossa muinoin mm. kellareissa.

Sadetta saadaan enimmäksen talvella.

Hedelmällinen puolikuu

Mesopotamian pohjoisosa ja Zagrosvuoret ovat osa hedelmällistä puolikuuta, jossa viljely varhaiten levisi.

200 mm sademäärärajen eteläpuolella viljely on pääsääntöisesti mahdollista vain kaivamalla kastelukanavia.

Kaupungit ja kylät

Mesopotamia kaupungistui voimakkaasti n 3000-2500 eaa.

Tunnettuja varhaisia kaupunkeja

Eridu n. 10000 as

Uruk n. 40000 as

Ur n. 30000 as

Lagash n. 30000 as

Kartta Uus-Sumerin ajan kastelukanavista

Kastelukanavat

Eufrat ja Tigris kulkivat varhaismpana Sumerin aikana eri reittiä kuin nyt. Niistä haarautui kastelukanavia suurten kaupunkian lähellä.

Pellot

Maassa saattoi olla viljeltyä, kasteltua maa-alaa 34 leveysasteen eteläpuolella 30 000 km² (varovaisemmin Sumerin maassa Sipparin eteläpuolella 10 000–15 000 km² tai ehkä noin 22 000 km² ja Assyriassa reilusti alle 15 000 km²

Sumerin aikana pelto tuotti yleensä noin 500-800 kiloa viljaa hehthteeria kohden. Tämä vaati siementen kylvön noin 50-150 litraa per hehtaaria .

Maan suolaantuminen

Mesopotamiassa tapahtui viljelyn takia suolan nousia maan pintaan. Tämä suosi ohran viljelyä vehnän sijasta. Ilmeiesti suolaantumine aiheutti asutuksen siirtymisen enemmän Babylonin lähelle ajan kuluessa.