Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan

Maanviljely levisi laajalle Eurooppaan n. 6400-5000 eaa Lähi-idästä kahta reittiä. "Maareitti": Ensin Turkkiin, sitten Kreikkaan, sitten Balkanille, Sitten Saksaan jne. "Merireitti" kulki Välimerta ja Atlantin rannikkoa pitkin. suomeen viljely saapui ensi kertaa kampakeraamisella ajalla noin 5000 eaa, mutta vakiintui noin 2900 eaa.

Yliestä

Maanviljely levisi nopeammin rannikolla kuin sisämaassa, koska vesillä voitiin liikkua nopeammin. Maanviljely levisi pian alueille, joissa maaperä ja ilmasto ovat sille sopivia, eli lähinnä jalojen lehtipuiden alueelle. Kun maanviljely levisi seudulle, se paransi oleellisesti elinmahdollisuuksia ja ihmisten toimeentuloa. Toisaalta ihmistä tuli sadosta riippuvaisia. Maanviljelykseen ei siirrytty seuduilla, joissa metsästys ja kalastus sekä hylkeenpyynti riitti takaamaan varman toimeentulon. Ainakin Itä- ja Keski-Euroopassa maanviljely näyttää levinneen muuttoliikkeen mukana noin 1 km vuodessa, eli hieman hitaammin kuin Välimeren alueella. Maanviljelyn leviämistö maalla hidasti mm se, ettei tuohon aikaan pyörää tunnettu, eikä osattu käyttää hevosta ratsuna.

Suomeen maanviljely saapui ensi kertaa jo 5000 eaa, mutta vakiintui paljon myöhemmin.

Sesklon kulttuuri

Ilmeisesti Turkista tuli väesöä "esi-sesklolaisia" Kreikkaan noin 6500-6000 eaa. Alussa ei osattu tehdä saviastioita, ja talot olivat osin maahan kaivettuja "kuoppataloja". Maalattu keramiikka levisi noin 5800 eaa. Kreikkaan Turkista, ja alettiin asua neliskulmaisissa taloissa Nea Nikomediassa. Talot oli tehty puupylvästä ja vitsapunoksesta, joiden päälle oli pisteetty savea, maata ja eläinten lantaa. ei tiilistä niin kuin Lähi-idässä. Esi-sesklolaisten ympäröitiin jo alussa muurilla. viljeltiin ohraa, vehnää ja pidettiin lampaita, vuohia, nautoja ja sikoja. Nea nikomediasta on löydetty myös temppeliksi epäilty rakannus, josta on löydetty äitijumalatatren patsaita.

Balkanin varhainen viljely

Maanviljely levisi nopeasti Kreikasta muualle Balkanille noin 6600-6300 eaa. Syntyi monia kulttuureja, joidn oli sopeudutatva elämään lauhkealla vyöhykkeellä, kun aiemmin viljelijät asuivat subtropiikissa. Sebian-Unkarin Starčevon kulttuurissa viljeltiin vehnää, erityisesti emmervehnää, ja kasvatettiin lampaita, karjaa ja sikoja, metsästys oli silti merkittävä ravinnonlähde. Nämä Balkanin varhaiset kulttuurit jatkoivat n. vuoteen 5200 eaa.

Sydänsimpukkakeramiikka

Sydänsimpukkakeramiikka on saviastoita, joissa on lankamaisia simpukalla tehtyjä painanteita.

Sydänsimpukkakeramiikkaa tehneet ihmiset liikkuivat laivoilla, Näin levittivät viljelyä melko nopeasti rannikkoseuduilla. Sydänsimpukkakeramiikka alkoi luultavastii Kreikan-Albanian alueelta 6000 eaa. Myös Syyriaa on väitetty. Alussa sydänsimpukkakeramiikaka levittäneet purjehtivat Välimerellä, lähinnä sen pohjoisrannikolla.

Kulttuuri levisi Korsikalle asti 5800 eaa ja Portugaliin 5600 eaa, Sydänsimpukkakeramiikka levisi Etelä-Ranskaan sekä Itä-Espanjaan 5450 eaa. mennessä. Kulttuuri levisi Ranskassa ja Espanjassa pitkälle sisämaahan. Tämä tapahtui jokia pitkin. Ranskassa se levisi Rhonea pitkin pohjoiseen, ja Espanjassa Ebro-jokea pitkin länteen. Portugalissa mesoliittinen väestö ja sydänsimpukkakeramiikkaa käyttänyt neoliittinen maanviljelijäväestö elivät rinnan jopa 1000 vuotta. Sydänsimpukkakeramiikka levisi pitkin rannikkoa vauhdilla 7.5-10.6 km/vuodessa. Monesti asukkaat matkustivat uuteen paikkaan pitkin rannikkoa 240-427 km. Näin yksi hyppäys tapahtui noin 35 vuoden välein.

Nauhakeramiikka

Nauhakeraaminen astia, ehkä pata.

Nauhakeramiikan tekijöiden talon malli.

Viljelykulttuurin leviämistä ruokki joko väestönkasvu tai ihmisten halu hylätä tietyn ajan kuluttua vanhat, lahoavat asumukset, tai halu hylätä vanhat talot uskomuksien määrääminä tietyin väliajoin.

Jonkin Balkanin kulttuurin pohjalta syntyi nauhakeraaminen kulttuuri, joka levitti maanviljelyn Keski-Eurooppaan. Syntyi lössiperäisessä, viljavassa maastossa viljaa viljelevä lehtimetsävyöhykkeen ja arojenkin ns nauhakeraaminen kulttuuri. Sen ihmiset asuivat pitkissä puutaloissa, joissa oli harjakatot. Työkalut olivat mm luuta ja kiillotetua kiveä. Nauhakeraamisia kyliä pidetään monesti rauhanomaisina, mutta sotimistakin esiintyi. Se lisääntyi kauden loppua kohden. Nauhakeraaminen kulttuuri vallitsi noin 5100-4500 eaa.