Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Margianakulttuuri

Margianakulttuuri (eli monesti käytetty lyhenne "BMAC", joskus myös: "Oxuksen sivilisaatio") oli kulttuuri, joka rakensi linnoitettuja kaupunkeja. Etelä-Turkmenistanissa noin 2100-1700 kalenterivuotta eaa. Monet asutuskeskukset olivat keitailla. Vaikka kulttuurissa oli monia sivilisaation piirteitä, kirjoitusta ei käytetty. Erityisen taitavaa oli saven- ja metallinkäsittely. Intiaan ja Iraniin tunkeutuneet arjalaiset saapuivat kulttuurin alueelle noin 1800 eaa, ja tuhosivat sen noin 1600 eaa.

Baktriasta löydetty istuva nainen, ehkä jumalan kuva, BMAC:n ajoilta.

Keski-Aasiassa on autiomaita, järviä, vuoria ja keitaitakin. Keitaille syntyi tuhansia vuosia sitten kyliä ja kaupunkeja.

Margianakulttuurille tyypillinen sinetti. Huomaa symmetria.

Margianakulttuurin eli BMAC:in laajuus suurin piirtein.

Baktrialainen kirves.

Alue

Margianakulttuuri oli Keski-Aasiassa Kaspian meren eteläosasta Pamir-vuoristoon ulottuvalla vyöhykkeellä. Pohjoisessa on Karakumin autiomaa, etelässä Iranin ja Afganistanin vuoria.

Amu Darja-joen keskijuoksulla Baktriassa ja Murgab-jokien varsilla. Valtioiden mukaan Pohjois-Afganistanin, Tazikistanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Iranin joillain alueilla. Nykyään seuduilla on mm. Ashgabat, Tejen, Mary (Merv), Mazar e-Sharif nimisä kaupunkeja.

Tämän alueen autiomaissa on niin kuivaa ja kuumaa, että joet saattaavat kuivua enne kuin ehtivät virrata Kaspian mereen. Murgab on tällainen joki. Sen kuivalle maalle päättyvän suiston ala on noin 80x100 km.

Amu-Darja (Oxus) virtaa Araljärveen.

Uzbekistanin ja Tazikistanin alue oli tuolloinkin kuivaa aavikkoa ja aroa, jonka keskellä oli reheviä jokien kastelemia keitaita. Alueella virtaa jokia vuoristoista. Keinokasteluviljely oli pääelinkeino. Kuivuuskaudet aiheuttivat ajoittain kylien hylkäämisiä. Murghab-joen juoksu vaihteli monta kertaa muutaman sadan vuoden sisään, ja keskuksia hylättiin ja muutettiin uusiin. Myös pohjoisen paimentolaiset olivat kaupunkien uhkana.

Linnoitukset keitailla

Kulttuurin keskuksia olivat mm. Gonur Tepe, Kelleli ja Togolok 21. Margianakulttuurin kaupungit olivat melko vahvasti linnoitettuja. Esimerkiksi Togolok 21:ssä oli jykevämuurinen linnoitus, Tornit olivat pyöreitä, muuten yleensä ruutukaava. Gonur Tepen ala on 55 ha. Keskuslinnoituksen ala on 1,8 ha. Gonur Tepe on Murghab-joen varrella.

Gonur Tepessä käytettiin muinoin huumeita: efedraa, kannabista ja unikkoa.

Sivilisaatio vai ei

Margianakulttuurissa oli monia sivilisaation piirteitä: järjestynyt yhteiskunta, monumentaalirekennukset, erikoisalojen ammattilaisia, kauas ulottuva kauppa. Margianakulttuurin ihmiset asuivat paikoillaan. Elatus hankittiin mm ohran ja vehnän kasteluviljelyllä. Metallia mm pronssia käsiteltiin taitavasti. kameli oli kesytetty.

Anausta on löydetty sinettui, jossa väitetään olevan kirjoitusta. Mutta suuria määriä kirjoitusta Margianakulttuurista ei ole löydetty.

Kauppa, yhteydet

Kaupan avulla hankittiin kaukaa monenlaisia tarveaineita, mm kuparia Iranista. Korujen tekoon käytettyjä kotiloita saatiin Välimereltä ja Intian valtamereltä.

Alue kävi kauppaa mm. Elamin ja Indus-sivilisaation kanssa. Mutta koska alue on myöhemmän Silkkitien varrella, kauppa oli tärkeä elinkeino myös. Gonur Tepessä ristesivät idästä, lännestä ja etelästä tulevat kauppatiet.

Margianakulttuuria edeltäneen Anaun ihmiset ja Induslaakson Amrin kulttuuri käyttivät saman tapaisia saviastioita, niinpä niiden välillä voi olla yhteys. Anaun ja Amrin ihmiset olivat ehkä samaa mlecchas-kansaa. Margianakulttuuri sai vaikutteita erityisesti Elamista. Alueen pronssikautiset asukkaat olivat ehkä sukua Induskulttuurin kansalle "Mlecchas". Margianakulttuurin asukkaat tai ainakin johtajat saattoivat olla indoiranilaisia dasjoja.

Historia

Historiaa hahmoteltu tarkemmin artikkelissa Keski-Aasian varhaiset kulttuurit.

Margianakulttuuria edelsi pitkä historia ja ulkoiset vaikutteet.

Kulttuuria edelsivät varhaiset maanviljelykylät keitaissa noin 6000 eaa alkaen. Asutuskeskukset kasvoivat suuriksi noin 4500-2600 eaa välisenä aikana. Noin 2600-2300 eaa oli Anaun kulttuuri, jolloin rakennettiin suuria kaupunkeja ja temppeleitä. Margianakulttuuri vallitsi noin 2100-1700 eaa. Kulttuurin jälkimmäinen vaihe 2000 eaa. saattoi olla ainakin joissain paikoissa indoiranilaisten dasjojen johtama. Noin 1800 eaa indoiranilaiset alkoivat levittäytyä alueen pohjoisosaan. Noin 1700-1600 eaa pohjoisesta tulleet arjalaiset valtasivat ja hävittivät margianakulttuurin asutuskekukset. He perustivat oman kulttuurinsa. Arjalaiset hyökkäsivät vuotaan 1500 eaa mennessä edelleen Intiaan.

Selityksiä

BMAC on lyhenne englannin kielen sanoista Bactria Margiana Archaeological Complex, suomeksi "Baktrian ja Margianan arkeologinen kompleksi. Baktria ja Margiana ovat alueita, joilla kulttuuri muun muassa sijaitsee. Kompleksi tarkoittaa tässä monen löytöpaikan yhteenliittymää. Löytöpaikkoja ovat Gonur Tepe, Togolok jne. Arkeologia on tiede, joka tutkii muinoin eläneiden ihmisten jälkeensä jättämiä esineitä jne. Margianan muinaiseen asutukseen liittyy Baktrian kulttuuri noin 1800 eaa.

Anaun kulttuuri oli Margianakulttuuria edeltänyt kehitysvaihe noin 4500-2200 eaa

Namazgan kulttuuri on käytännössä sama kuin Anaun kulttuuri ja Margianakulttuuri yhdessä

Namazga V on Margianakulttuurin alkuvaihe noin 2100-2000 eaa

Namazga VI on Margianakulttuurin kukoistus noin 2000-1800 eaa

Oxus kreikkalainen nimitys Baktriassa virtaavalle Amu Darja-joelle

Indoiranilaiset olivat nykyisten iranilaisten, intialaisten ja monien eurooppalaisten sukuisia kansoja.

Arjalaiset eräs indoiranilainen kansa

'Dasjat eräs indoiranilainen kansa