Avaa päävalikko
Maurya Asokan kuollessa 232 eaa.

Kulttuuripiiri: Intialaiset kulttuurit

Ajankohta: noin 300-200 luvuilla ennen ajanlaskumme alkua

Maurya oli ensimmäinen valtakunta, joka kattoi lähes koko Intian niemimaan. Sen nosti huippuunsa kuuluisa kuningas Asoka. Sen aikana kauppa, kulttuuri ja uudet uskonnot, buddhalaisuus ja jainalaisuus, kukoistivat.

Valtakunnan synty ja laajeneminenMuokkaa

Valtakunta syntyi n. 324 eaa. Vuoteen 305 eaa. mennessä se oli levinnyt koko Luoteis-Intiaan. Se levittäytyi käyttäen hyväkseen Aleksanteri Suuren armeijojen aiheuttamaa sekasortoa. Kuningas Asoka viimeisteli valloitustyön. Vain Intian niemimaan eteläkärki jäi valtakunnan ulkopuolelle. Keisarivallan tunnus oli istuva leijona.

 
Tämän ediktin huipulla on hyvinsäilynyt Asokan leijonatunnus.

Talous ja hallintoMuokkaa

Tänä aikana Intian talous kukoisti ja kauppa ja maatalous kehittyivät. Buddhalaisuus ja jainalaisuus syntyivät kritiikkinä vanhalle vedalaiselle uskonnolle, joka oli sangen verinen. Ne kannattivat mm. kasvissyöntiä, joka oli vedalaisessa uskonnossa tuntematonta. Väkivallattomuus ja poliittinen sopu nousivat ihanteiksi. Asoka viehättyi buddhalaisuudesta sotaretkistään järkyttyneenä ja pyrki levittämään sen periaatteita myös ulkomaille.

Váltion talous perustui ajatukseen, että kuningas peri veroja omistamistaan maista. Siksi hänellä oli myös oikeus siirtää kansalaisiaan. Pääelinkeinona oli maatalous. Mittayksiköt oli standardisoitu. Valtio harjoitti hintasääntelyä. Rahatalous perustui kolikon jalometallin määrään. Kerätyt verot käytettiin vallan vakiinnuttamiseen ja kansalaisten hyväksi. Noin neljännes kului hallinnon kuluihin. Kansalaiset olivat tyytyväisiä sen luomaan järjestykseen.

Puolet valtakunnan tuloista käytettiin rakennustoimintaan, jolla rakennettiin mm. tehokasta tieverkostoa. Puusta rakennettu pääkaupunki Palitaputra saavutti loistonsa Asokan aikana. Asoka rakensi lukuisia buddhalaisia stupia eli pyhiinvaelluskohteita. Kivipylväisiin hän kaiverrutti virallisia kuulutuksiaan kansalaisilleen.

Valtakunna rappioMuokkaa

Huippuunsa kehittynyt hallitusjärjestelmä oli riippuvainen johtajasta ja koska Asokan seuraajat eivät olleet riittävän kyvykkäitä, valtakunta alkoi rappeutua. Enää vain keskistä Intiaa hallinneet Mauryat syöstiin vallasta 184 eaa.


SananselityksiäMuokkaa

buddhalaisuus = Buddhan Intiassa perustama rauhanomainen mietiskely-uskonto

eaa. = ennen ajanlaskumme alkua

jainalaisuus = Intiassa syntynyt kaikkea elämää suojelemaan pyrkivä uskonto

jalometallit = hopea, kulta ja platian, toisinaan myös pronssi. Käytetään koruissa ja aiemmin myös rahoissa.

standardisoitu = noudattivat tiettyä määritelmää eli olivat kaikkialla samanlaisia eivätkä vaihdelleet paikkakunnalta toiseen